Julkaistu: 8.12.2014

Suomi aikuisten koulutukseen osallistumisen kärkimaita EU:ssa

  1. Useampi kuin joka toinen suomalainen aikuinen koulutuksessa vuonna 2012
  2. Pohjoismaissa aikuisilla eniten koulutustunteja
  3. Suomessa sukupuolten välinen ero EU-maiden suurin
  4. Korkea pohjakoulutus edistää aikuiskoulutukseen osallistumista
  5. Työssä olevat osallistuvat koulutukseen useammin kuin työttömät
  6. Nuorten kouluttautuminen on yleisempää kuin vanhojen
  7. Koulutuksellinen tasa-arvo ei toteudu EU-alueella
  8. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Timo Ruuskanen on yliaktuaari Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2014.

Suomi sijoittuu EU-maiden kärkipäähän aikuisten koulutukseen osallistumisessa. Aikuiset osallistuvat paljon koulutukseen myös muissa Pohjoismaissa kuten Ruotsissa ja Tanskassa. Sukupuolten väliset erot koulutukseen osallistumisessa ovat Suomessa EU:n kärkeä: naiset osallistuvat meillä selvästi miehiä useammin koulutukseen.

Aikuiskoulutustutkimus 2012 on kuudes Tilastokeskuksen aikuiskoulutukseen osallistumista kartoittava tutkimus, joka kattaa Suomessa asuvan aikuisväestön. Tutkimus on toteutettu opetusministeriön, Tilastokeskuksen ja Euroopan tilastoviraston Eurostatin yhteishankkeena. Tätä ennen on kansallisia aikuiskoulutustutkimuksia tehty Suomessa vuosina 1980, 1990, 1995 ja 2000 sekä ensimmäinen Euroopan laajuinen aikuiskoulutustutkimus vuonna 2006. Aikuiskoulutustutkimus on osa Suomen virallisen tilaston tuotantoa (SVT) ja se täyttää kaikki viralliselle tilastolle asetetut laatukriteerit.

Tutkimuksella tuotetaan tietoa aikuisväestön osallistumisesta yleissivistävään ja ammatilliseen aikuiskoulutukseen. Lisäksi saadaan tietoa koulutushalukkuudesta, koulutukseen osallistumisen esteistä ja koulutuskäsityksistä.

Aikuiskoulutustutkimus 2012 on osa 32:ssa Euroopan valtiossa suoritettua toista EU:n laajuista aikuiskoulutustutkimusprojektia (Adult Education Survey, EU-AES), jota koordinoi Euroopan unionin tilastovirasto Eurostat. Tutkimusten tiedonkeruut tehtiin vuosina 2011–2012. Suomessa tiedonkeruu toteutettiin vuonna 2012 siten, että EU-AES-kysymykset integroitiin osaksi Suomen kansallista aikuiskoulutustutkimusta. EU-AES:n perusjoukon muodostavat 25–64-vuotiaat pysyvästi maassa asuvat henkilöt.

Vuonna 2000 Lissabonin Eurooppa-neuvostossa (KOM(2000)) asetettiin Euroopan unionin strategiseksi päämääräksi tehdä unionista maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talousalue. Tämän strategisen päämäärän saavuttamisen tärkeimmäksi välineeksi julistettiin elinikäinen oppiminen. Elinikäinen oppiminen nähtiin keinona parantaa unionin kilpailukykyä ja työllisyyttä. Elinikäistä oppimista painotettiin myös keinona ehkäistä sosiaalista syrjintää ja edistää aktiivista kansalaisuutta, mikä on toimivan demokratian kannalta olennaista.

Strategian toteutumisen seuraamiseksi on EU:n alueella panostettu aikuisten koulutuksen tutkimiseen. Ensimmäisen Eurostatin koordinoiman AES:n (Adult Education Survey) tiedonkeruut toteutettiin vuosina 2005−2007, toisen AES:n vuosina 2011−2012. Tiedonkeruut toteutettiin yhteensä 32:ssa Euroopan maassa. Tämän artikkelin tiedot perustuvat vuosien 2011 ja 2012 tiedonkeruihin. Artikkeliin on otettu mukaan 27 EU-maata, joista tietoa on saatavilla. Osa Slovakian, Irlannin, Romanian ja Liettuan tiedoista on niin epäluotettavia, ettei kaikkia näiden maiden tietoja voida julkaista. Kroatiasta (EU-maa vuodesta 2013 lukien) ei saada tietoa lainkaan.

Lissabonin strategian tavoitteen saavuttamiseksi olennainen asia on koulutuksen tasa-arvo: koulutuksen tulee olla kaikkien saatavilla etnistä syntyperää, ikää, sukupuolta, pohjakoulutusta tai sosiaalista taustaa katsomatta. Arvioin koulutuksen tasa-arvoa tässä artikkelissa koulutukseen osallistumisena ja koulutusmäärinä sosiodemografisten taustamuuttujien mukaan. Käytettyjä taustamuuttujia ovat sukupuoli, koulutusaste, työllisyystilanne ja ikä.

Useampi kuin joka toinen suomalainen aikuinen koulutuksessa vuonna 2012

Yli puolet suomalaisista aikuisista osallistui joko tutkintoon johtavaan (formal) tai muuhun (non-formal) koulutukseen vuonna 2012 (kuvio 1). Suomi on aikuiskoulutukseen osallistumisen yleisyydessä viidentenä EU-maiden välisessä vertailussa. Suomen osallistumisaste onkin huomattavasti korkeampi kuin EU-maiden keskiarvo (41%). Eniten aikuiset osallistuivat koulutukseen Ruotsissa ja Luxemburgissa, joissa koulutukseen osallistui noin seitsemän kymmenestä aikuisesta. Lisäksi Suomen edelle vertailussa sijoittuvat Alankomaat ja Tanska. Näissä maissa koulutukseen osallistui noin kuusi kymmenestä. Ranskassa, Saksassa ja Virossa joka toinen aikuinen osallistui koulutukseen.

Kuvio 1. Koulutukseen osallistuminen EU-maissa (pl. Kroatia) vuosina 2011 ja 2012 (25–64-vuotias väestö). Prosenttia.

Lähde: Eurostat. EU-AES.

Koulutukseen osallistumisen erot maiden välillä ovat hyvin suuret. Ruotsin osallistumisaste on peräti yhdeksän kertaa suurempi kuin Romanian, jossa osallistuneita oli ainoastaan kahdeksan prosenttia. Romanian lisäksi alhaisen osallistumisasteen maita ovat eräät muut Itä-Euroopan maat (Puola, Bulgaria, Liettua) sekä Kreikka ja Irlanti.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 8.12.2014

Jaa