Julkaistu: 26.2.2014

Suomessa lasten toimeentulo on eurooppalaisittain turvattua

  1. Kotitalousrakenteet poikkeavat eri osissa Eurooppaa
  2. Kahden huoltajan lapsiperheissä tulotaso on hyvä
  3. Pienituloisuusaste matalin Pohjoismaissa
  4. Lasten kokema aineellinen puute yleisintä itäisessä ja eteläisessä Euroopassa
  5. Elintasoeroja idän ja pohjoisen välillä
  6. Yleisimmin puutteita harrastusmahdollisuuksissa
  7. Suomalaislapset verraten hyvässä asemassa
  8. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Kaisa-Mari Okkonen on yliaktuaari Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 1/2014.

Lapsiperheet ovat Suomessa harvemmin pienituloisia ja kokevat toimeentulovaikeuksia vähemmän kuin muissa Euroopan maissa. Yksinhuoltajien toimeentulo on kuitenkin tiukkaa täällä kuten muuallakin. Aineellisten elinolosuhteiden erot ovat suuret Itä- ja Pohjois-Euroopan välillä.

Lapsi ei voi valita vanhempiaan eikä vaikuttaa omiin elinolosuhteisiinsa. Lapset ovat riippuvaisia vanhemmistaan, joiden hankkima elanto ja resurssit vaikuttavat siihen, millaisissa olosuhteissa nuorempi polvi varttuu. Huomion kiinnittäminen lapsuuden kasvuolosuhteisiin, lasten elinoloihin ja aineelliseen hyvinvointiin on tärkeää, sillä erityisesti lapsuudessa taloudellista huono-osaisuutta kokeneilla on suurempi riski pienituloisuuteen myös aikuisiällä (esim. Sirniö ym. 2013).

Tarkastelen tässä artikkelissa kotitalousrakenteita sekä lapsiperheiden tuloja, pienituloisuutta ja toimeentulo-ongelmia Euroopassa vuonna 2010. Lapsina pidän tässä tarkastelussa alle 18-vuotiaita ja 18–24-vuotiaita taloudellisesti vanhemmistaan riippuvaisia ja vanhempiensa kanssa asuvia lapsia ja nuoria (ks. tietolaatikko 1). Lisäksi artikkelissa tarkastellaan 1–15-vuotiaiden lasten aineellisia elinolosuhteita, joista kerättiin Eurooppa-tason vertailutietoa vuonna 2008.

Kotitalousrakenteet poikkeavat eri osissa Eurooppaa

Pohjoismaat ja osa läntistä Eurooppaa erottuvat kotitalousrakenteeltaan itäisestä ja eteläisestä Euroopasta. Yksin- ja kaksinasuvien osuus kaikista kotitalouksista on pohjoisessa ja lännessä suuri, ja lapsiperheet ovat valtaosin kahden sukupolven talouksia. Lapsiperheiden osuus kotitalouksista on pienin Suomessa ja Tanskassa, mutta keskimääräinen lapsiluku on Suomessa Euroopan suurimpia.

Itäisessä ja eteläisessä Euroopassa kotitaloudet ovat keskikooltaan selvästi suurempia kuin muualla Euroopassa. Itä- ja Etelä-Euroopassa taloudet, joissa on useita sukupolvia tai muita kuin ydinperheeseen kuuluvia muita henkilöitä, ovat tavallisia (kuvio 1).

Kuvio 1. Kotitalouksien jakautuminen kotitaloustyyppeihin Euroopan maissa vuonna 20101. Prosenttia

1Vuosi 2010 viittaa tässä tulonmuodostusvuoteen, jota käytetään myös Suomen tulonjakotilaston julkaisuissa. Eurostat julkaisee vastaavan vuoden tietoja vuoden 2011 alla, joka on tietojen keräämisvuosi.

Lähde: Eurostat. EU-SILC, User Database 2011. Suomen tiedot tietokantaan on tuotettu tulonjakotilastosta.

Bulgariassa lapsista lähes puolet asuu muissa kuin yhden tai kahden vanhemman kotitalouksissa − Puolassa, Romaniassa ja Latviassakin noin kolmannes. Suomessa, Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa lapsista alle 5 prosenttia asuu muissa kuin yhden tai kahden huoltajan talouksissa. (Kuvio 2.)

Kuvio 2. Lasten jakautuminen yhden ja kahden huoltajan talouksiin sekä muihin talouksiin Euroopan maissa vuonna 2010. Prosenttia

Lähde: Eurostat. EU-SILC, User Database 2011. Suomen tiedot tietokantaan on tuotettu tulonjakotilastosta.

Lapsiperheiden osuus on Suomessa muuta Eurooppaa vähäisempi, mutta perheet ovat keskikooltaan suurempia. Keskimääräinen lapsiluku on Euroopan toiseksi suurin (1,89) heti Kyproksen jälkeen (1,99). Suomalaislapsilla on siis keskimääräistä useammin kaksi tai useampia sisaruksia samassa perheessä (kuvio 3). Lapsia on väestön kokoon suhteutettuna eniten Kyproksessa ja Islannissa (n. 28 %) ja vähiten Bulgariassa, Itävallassa ja Kreikassa (n. 22 %).

Kuvio 3. Lapset sisarusten lukumäärän mukaan yhden ja kahden huoltajan perheissä vuonna 2010. Prosenttia

Lähde: Eurostat. EU-SILC, User Database 2011. Suomen tiedot tietokantaan on tuotettu tulonjakotilastosta.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 26.2.2014

Jaa