Julkaistu: 7.6.2013

Mitä on tapahtunut eurooppalaisten palkoille?

  1. Ennen kriisiä suomalaisen palkansaajan ostovoima oli Euroopan keskitasoa
  2. Eurooppalaisten ansiot talouskriisissä
  3. Eurooppalaisessa vertailussa suomalaisen palkansaajan asema on parantunut myös eräissä palkansaajaryhmissä
  4. Kuvio 5. Teollisuuden työntekijöiden tuntiansiot vuosina 2006 ja 2010. Euroa tunnissa
  5. Talouskriisin vaikutukset palkkoihin ilmenevät tulevina vuosina

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Mika Idman on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen
yritystilastot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen
Hyvinvointikatsauksessa 1/2013.

Vuoden 2008 lopussa Eurooppa ja myös Suomi ajautuivat syvään talouskriisiin, jota seurasi edelleen jatkuva epävarmuus talouden tulevasta kehityksestä. Joidenkin maiden taloutta kriisi on koetellut rankasti ja toiset maat ovat selvinneet toistaiseksi vähemmällä. Talouskriisi ja sen tuoma epävarmuus ovat osaltaan vaikuttaneet Euroopassa palkansaajien ansioiden kehitykseen, ja maiden välisissä palkansaajien ansioiden ostovoiman suhteissa on tapahtunut muutoksia.

Tarkastelen tässä artikkelissa Suomen palkansaajien palkkatasoa verrattuna muiden Euroopan maiden palkansaajien palkkatasoon ennen talouskriisiä ja kriisiä seuraavina vuosina. Ansioita vertaillaan suoraan euromääräisiksi muutettuna ja ostovoimapariteettien mukaisina. Ansiokäsitteeksi valittiin tuntiansio, jotta myös osa-aikaiset palkansaajat saatiin mukaan vertailun lukuihin. Tarkastelu tehtiin Euroopan tilastoviraston Eurostatin palkkarakenne-tutkimusaineistojen perusteella.

Palkkarakennetutkimus tehdään neljän vuoden välein EU:n jäsen- ja ehdokasmaista sekä EFTA-maista. Tarkastelu tehtiin vuoden 2006 ja viime vuoden lopussa julkistetun vuoden 2010 aineiston perusteella.

Ennen kriisiä suomalaisen palkansaajan ostovoima oli Euroopan keskitasoa

Vuonna 2006 ei tulevasta kriisistä ollut vielä merkkejä, ja Euroopan talous menestyi. Suomessa bruttokansantuote kasvoi 4,4 ja koko Euroopassa samana ajankohtana 3,3 prosenttia. Talouden hyvä tilanne heijastui myös palkkoihin, ja Suomessa palkansaajien ansiot nousivat vuosien 2006 ja 2007 aikana 6,4 prosenttia.

Suomalaisten palkansaajien tuntiansio oli vuonna 2006 Euroopan kymmenenneksi korkein. Ruotsalaisten tuntiansio oli lähes samansuuruinen suomalaisiin verrattuna, mutta muissa Pohjoismaissa tuntiansiot olivat selvästi Suomea korkeampia. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Palkansaajien tuntiansiot Euroopassa vuonna 2006. Euroa tunnissa

Lähde: Eurostat. Palkkarakennetutkimus.

Suomalaisen palkansaajan asema eurooppalaiseen kollegaan nähden riippuu siitä, vertaillaanko palkkoja sinänsä vai tarkastellaanko palkkojen ostovoimaa (ks. tietolaatikko). Jos palkkavertailussa otetaan huomioon maiden hintataso, niin suomalaisten palkansaajien asema heikkenee. Ostovoiman mukaan tarkasteltuna suomalainen palkansaaja oli vuonna 2006 eurooppalaisessa palkkavertailussa 13. sijallaan Euroopan maiden keskitasoa. Suoraan euromääräiseen tarkasteluun verrattuna Suomen ohi menivät Alankomaat, Italia ja Itävalta. (Kuvio 1.)

Teollisuuden ja rakentamisen toimialalla työskennelleiden suomalaisten palkansaajien tuntiansio oli 36 prosenttia Euroopan maiden keskimääräistä tuntiansiota korkeampi. Kun ostovoima otetaan huomioon, suomalainen teollisuuden palkansaaja oli 12. sijalla eurooppalaisessa vertailussa. Suomalaisen palkansaajan ansioiden ostovoima oli noin 95 prosenttia Ruotsin ja 80 prosenttia Saksan palkansaajien ostovoimasta. Palkan ostovoima oli suomalaisella teollisuuden toimialalla 12 prosenttia EU-maiden keskiarvoa suurempi.

Palvelualoilla työskennelleiden suomalaisten palkansaajien keskituntiansiot olivat 25 prosenttia suuremmat kuin Euroopan maiden keskiarvo. Ostovoimapariteetein tarkasteltuna suomalainen palvelualojen palkansaaja sijoittui yhdenneksitoista. Toisin kuin teollisuudessa, palvelutoimialoilla suomalaisten palkat olivat euromääräisinä hieman saksalaisia suuremmat. Ruotsiin verrattuna ansiot olivat noin kahdeksan prosenttia pienemmät. Suomalaisen palkansaajan ansioiden ostovoima oli noin 75 prosenttia kärkimaa Norjan ja 87 prosenttia Saksan palkansaajien ostovoimasta. Ansioiden ostovoima oli suomalaisilla palvelualoilla 5 prosenttia EU-maiden keskiarvoa suurempi.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 7.6.2013

Jaa