Julkaistu: 7.6.2013

Mitä on tapahtunut eurooppalaisten palkoille?

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Mika Idman on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen
yritystilastot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen
Hyvinvointikatsauksessa 1/2013.

Vuoden 2008 lopussa Eurooppa ja myös Suomi ajautuivat syvään talouskriisiin, jota seurasi edelleen jatkuva epävarmuus talouden tulevasta kehityksestä. Joidenkin maiden taloutta kriisi on koetellut rankasti ja toiset maat ovat selvinneet toistaiseksi vähemmällä. Talouskriisi ja sen tuoma epävarmuus ovat osaltaan vaikuttaneet Euroopassa palkansaajien ansioiden kehitykseen, ja maiden välisissä palkansaajien ansioiden ostovoiman suhteissa on tapahtunut muutoksia.

Tarkastelen tässä artikkelissa Suomen palkansaajien palkkatasoa verrattuna muiden Euroopan maiden palkansaajien palkkatasoon ennen talouskriisiä ja kriisiä seuraavina vuosina. Ansioita vertaillaan suoraan euromääräisiksi muutettuna ja ostovoimapariteettien mukaisina. Ansiokäsitteeksi valittiin tuntiansio, jotta myös osa-aikaiset palkansaajat saatiin mukaan vertailun lukuihin. Tarkastelu tehtiin Euroopan tilastoviraston Eurostatin palkkarakenne-tutkimusaineistojen perusteella.

Palkkarakennetutkimus tehdään neljän vuoden välein EU:n jäsen- ja ehdokasmaista sekä EFTA-maista. Tarkastelu tehtiin vuoden 2006 ja viime vuoden lopussa julkistetun vuoden 2010 aineiston perusteella.

Ennen kriisiä suomalaisen palkansaajan ostovoima oli Euroopan keskitasoa

Vuonna 2006 ei tulevasta kriisistä ollut vielä merkkejä, ja Euroopan talous menestyi. Suomessa bruttokansantuote kasvoi 4,4 ja koko Euroopassa samana ajankohtana 3,3 prosenttia. Talouden hyvä tilanne heijastui myös palkkoihin, ja Suomessa palkansaajien ansiot nousivat vuosien 2006 ja 2007 aikana 6,4 prosenttia.

Suomalaisten palkansaajien tuntiansio oli vuonna 2006 Euroopan kymmenenneksi korkein. Ruotsalaisten tuntiansio oli lähes samansuuruinen suomalaisiin verrattuna, mutta muissa Pohjoismaissa tuntiansiot olivat selvästi Suomea korkeampia. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Palkansaajien tuntiansiot Euroopassa vuonna 2006. Euroa tunnissa

Lähde: Eurostat. Palkkarakennetutkimus.

Suomalaisen palkansaajan asema eurooppalaiseen kollegaan nähden riippuu siitä, vertaillaanko palkkoja sinänsä vai tarkastellaanko palkkojen ostovoimaa (ks. tietolaatikko). Jos palkkavertailussa otetaan huomioon maiden hintataso, niin suomalaisten palkansaajien asema heikkenee. Ostovoiman mukaan tarkasteltuna suomalainen palkansaaja oli vuonna 2006 eurooppalaisessa palkkavertailussa 13. sijallaan Euroopan maiden keskitasoa. Suoraan euromääräiseen tarkasteluun verrattuna Suomen ohi menivät Alankomaat, Italia ja Itävalta. (Kuvio 1.)

Teollisuuden ja rakentamisen toimialalla työskennelleiden suomalaisten palkansaajien tuntiansio oli 36 prosenttia Euroopan maiden keskimääräistä tuntiansiota korkeampi. Kun ostovoima otetaan huomioon, suomalainen teollisuuden palkansaaja oli 12. sijalla eurooppalaisessa vertailussa. Suomalaisen palkansaajan ansioiden ostovoima oli noin 95 prosenttia Ruotsin ja 80 prosenttia Saksan palkansaajien ostovoimasta. Palkan ostovoima oli suomalaisella teollisuuden toimialalla 12 prosenttia EU-maiden keskiarvoa suurempi.

Palvelualoilla työskennelleiden suomalaisten palkansaajien keskituntiansiot olivat 25 prosenttia suuremmat kuin Euroopan maiden keskiarvo. Ostovoimapariteetein tarkasteltuna suomalainen palvelualojen palkansaaja sijoittui yhdenneksitoista. Toisin kuin teollisuudessa, palvelutoimialoilla suomalaisten palkat olivat euromääräisinä hieman saksalaisia suuremmat. Ruotsiin verrattuna ansiot olivat noin kahdeksan prosenttia pienemmät. Suomalaisen palkansaajan ansioiden ostovoima oli noin 75 prosenttia kärkimaa Norjan ja 87 prosenttia Saksan palkansaajien ostovoimasta. Ansioiden ostovoima oli suomalaisilla palvelualoilla 5 prosenttia EU-maiden keskiarvoa suurempi.

Sivun alkuun

Eurooppalaisten ansiot talouskriisissä

Vuonna 2009 tuotanto romahti lähes kaikissa Euroopan maissa. Suomessa bruttokansantuote laski peräti 8,5 prosenttia. Tuotannon pienentyessä Euroopan työttömyysaste lähti jyrkkään nousuun vuonna 2009. Suomessa työttömyysaste nousi ja oli 8,2 prosenttia vuonna 2009.

Palkansaajien asema työmarkkinoilla oli Euroopassa vuonna 2010 heikompi kuin vuonna 2006, mutta talouskriisin seuraukset ovat vaihdelleet maittain. Palkansaajien ansioiden vertailun perusteella voidaan havaita joitain muutoksia.

Suuri- ja pienipalkkaisten ansioiden erot1 näyttäisivät yleisesti pienentyneen hieman Euroopan maissa tarkastelujakson aikana. Suomessa palkkaerot ovat aavistuksen verran kasvaneet, mutta ovat kuitenkin eurooppalaisittain tarkasteltuna vähäisiä. Pohjoismaissa on yleisestikin Euroopan pienimmät palkkaerot. Kaikista eniten palkkaerot ovat kasvaneet Saksassa, Maltalla ja Tšekissä. Saksa oli vuonna 2010 lähestymässä palkkaeroissa Euroopan kärkeä. Palkkaerot ovat supistuneet eniten Latviassa, missä palkkaerot olivat kuitenkin vuonna 2010 Euroopan suurimpia. (Kuvio 2.)

Kuvio 2. Palkkaerot (vasemmanpuoleinen asteikko) ja niiden muutos (oikeanpuoleinen asteikko) Euroopan maissa vuosina 2006 ja 2010. Prosenttia

Lähde: Eurostat. Palkkarakennetutkimus.

Palkansaajien tuntiansio oli vuonna 2010 Suomessa 18,67 euroa tunnissa ja Euroopan kuudenneksi korkein (kuvio 3), 38 prosenttia EU-maiden keskiarvoa korkeampi. Neljässä vuodessa suomalaisen palkansaajan ansiot nousivat siis neljän maan ohi ja Euroopan maiden keskiarvoon nähden yli 10 prosenttiyksikköä.

Kuvio 3. Palkansaajien tuntiansiot Euroopan maissa vuonna 2010. Euroa tunnissa

Lähde: Eurostat. Palkkarakennetutkimus.

Ansioiden ostovoimassa vuonna 2010 kärkisijoilla olivat edelleen Norja ja Tanska, mutta mm. Saksan ja Ranskan palkansaajien ostovoima heikkeni eurooppalaisessa vertailussa. Suomalainen palkansaaja oli ansioiden ostovoimaltaan eurooppalaisittain yhdeksänneksi parhaiten palkattu. Kriisin aikana suomalaisten ostovoima ohitti Ranskan, Ruotsin ja Alankomaat. Vuonna 2010 suomalaisen palkansaajan ostovoimakorjattu ansio oli 17 prosenttia EU-maiden keskiarvoa suurempi, kun vuonna 2006 ero oli vain viisi prosenttia.

Palkkatason vertailussa kärkipään maat olivat vuonna 2010 suurelta osin samoja kuin vuonna 2006, mutta sijoitus oli osittain vaihtunut. Palkkataso ei ole juurikaan laskenut. Lyhyellä aikavälillä kriisin seuraukset ilmenevät luultavammin työttömien määrän kasvuna, kun palkkatason mahdolliset muutokset tulevan näkyviin huomattavasti pidemmällä viiveellä.

Teollisuuden ja rakentamisen toimialalla EU-maiden palkansaajat ansaitsivat vuonna 2010 keskimäärin 13,21 euroa tunnilta. Tuolloin palkansaajien keskimääräinen tuntiansio oli Suomessa 19,37, Ruotsissa 17,71, Tanskassa 28,09 ja Norjassa 29,69 euroa. (Kuvio 4.) Teollisuudessa työskennellyt suomalainen palkansaaja oli vuonna 2010 viidenneksi parhaiten palkattu Euroopassa. Kun hintataso otetaan huomioon, sijoitus putosi yhdeksänneksi. Ohi menivät Belgia, Alankomaat ja Saksa.

Huomionarvoista on, että teollisuudessa suomalaiset palkansaajat ovat nousseet saksalaisia kollegoitaan paremmin palkatuiksi. Suomen korkeampi hintataso vaikutti kuitenkin niin, että vuonna 2010 ansioiden ostovoima huomioon otettuna suomalaiset ansaitsivat 8 prosenttia saksalaisia vähemmän. Vuonna 2006 ero oli vielä 20 prosenttia saksalaisten hyväksi.

Teollisuudessa suomalaisen palkansaajan ansioiden ostovoima oli vuonna 2010 noin 22 prosenttia kärkimaa Norjan palkansaajien ostovoimaa pienempi, mutta kuitenkin 23 prosenttia EU-maiden keskiarvoa suurempi. (Kuvio 4.) Ansioiden ostovoima on parantunut teollisuustoimialoilla tarkasteluvälillä yli kymmenen prosenttiyksikköä. Kyseisellä toimialalla on kuitenkin ollut Suomessa tarkasteluvuosien välillä muutoksia palkansaajarakenteessa, mikä on osaltaan vaikuttanut ansiotasoon.

Kuvio 4. Palkansaajien ansiot teollisuustoimialoilla vuonna 2010. Euroa tunnissa

Lähde: Eurostat. Palkkarakennetutkimus.

Sivun alkuun

Eurooppalaisessa vertailussa suomalaisen palkansaajan asema on parantunut myös eräissä palkansaajaryhmissä

Palkansaajarakenteen erojen vaikutuksen vähentämiseksi tarkastellaan muutoksia tietyissä ammattiryhmissä. Teollisuuden palkansaajat on tarkastelussa jaoteltu kahteen ryhmään, toimihenkilöihin ja työntekijöihin. Jako on tehty kansainvälisen ammattiluokituksen (ISCO08) avulla. Toimihenkilöihin on valittu ammattiluokituksen pääluokat 1−5 ja työntekijöihin pääluokat 7−8.

Kansainvälisen ammattiluokituksen käytöstä on annettu tarkat ohjeet, mutta tästä huolimatta luokittelukäytännöissä voi olla maakohtaisia eroja. Tehty jaottelu ei poista palkansaajarakenteen eroja kokonaan, mutta antaa kuvan samankaltaisten ammattiryhmien ansioista Euroopan maissa.

Teollisuuden toimihenkilöiden keskituntiansiot olivat vuonna 2006 Suomessa keski- määrin 20 prosenttia Euroopan ansiotasoa korkeammat. Ansiot olivat yhtä suuret kuin Ruotsissa, ja Saksaan verrattuna Suomessa ansaittiin noin 8 prosenttia vähemmän. (Kuvio 6.)

Kuvio 6. Teollisuuden toimihenkilöiden tuntiansiot vuonna 2006 ja 2010. Euroa tunnissa

Lähde: Eurostat. Palkkarakennetutkimus.

Vastaavasti vuonna 2010 suomalaisten teollisuuden toimihenkilöiden ansiot olivat 35 prosenttia Euroopan keskiarvoa korkeammat. Ruotsiin verrattuna ansiot olivat 13 prosenttia paremmat ja Saksan kanssa oltiin tasoissa. Teollisuuden toimihenkilöiden ansiokehitys oli vuosina 2006−2010 useita Euroopan maita nopeampaa. Suomi oli vuonna 2010 ansiovertailussa viidentenä ja ostovoimapariteetein laskettuna kahdeksantena.

Vuonna 2006 suomalaisten teollisuus- työntekijöiden tuntiansio oli Euroopan keskitasoon verrattuna 49 prosenttia korkeampi ja vuonna 2010 peräti 61 prosenttia korkeampi.

Vuonna 2010 teollisuuden työntekijöiden tuntiansiot olivat Suomessa seitsemän prosenttia ruotsalaisten ja yhdeksän prosenttia saksalaisten tuntiansioita korkeammat. Suomalaiset teollisuuden työntekijät olivat vuonna 2010 ansiovertailussa Euroopan maista kolmantena ja ostovoimapariteetein kuudentena. (Kuvio 5.)

Sivun alkuun

Kuvio 5. Teollisuuden työntekijöiden tuntiansiot vuosina 2006 ja 2010. Euroa tunnissa

Lähde: Eurostat. Palkkarakennetutkimus.

Palvelualoilla parhaat tuntipalkat maksettiin Tanskassa ansioiden ollessa 26,53 euroa tunnissa; myös ansioiden ostovoima oli Tanskassa suurin. Suomalainen palkansaaja ansaitsi 17,74 euroa tunnissa, ja oli kuudenneksi parhaiten palkattu vuonna 2010. Kun ostovoima otetaan huomioon, sijoitus oli seitsemäs. (Kuvio 7.)

Kuvio 7. Palkansaajien ansiot palvelutoimialoilla vuonna 2010. Euroa tunnissa

Lähde: Eurostat. Palkkarakennetutkimus.

Vuosina 2006−2010 suomalaiset palkansaajat nostivat sijoitustaan eurooppalaisessa palkkavertailussa neljällä. Ostovoimapariteetein ansiot olivat 77 prosenttia Tanskaan verrattuna. Saksalaisiin verrattuna ostovoimakorjatut ansiot olivat kuitenkin neljä prosenttia suuremmat ja Euroopan maiden keskiarvoon verrattuna 19 prosenttia suuremmat.

Myös palvelualoilla tarkasteltiin ansioita ammattiryhmittäin vuosina 2006 ja 2010. Tarkasteltaviksi ammattiryhmiksi on valittu asiantuntijat sekä palvelu- ja myyntityöntekijät.

Palvelualojen asiantuntijoilla keskituntiansiot olivat vuonna 2006 Suomessa keskimäärin 17 prosenttia Euroopan keskimääräistä ansio- tasoa korkeammat. Ruotsalaisiin verrattuna ansiot olivat kymmenen prosenttia pienemmät, ja saksalaisiin verrattuna Suomessa ansaittiin noin kahdeksan prosenttia vähemmän. (Kuvio 8.)

Kuvio 8. Palvelualojen asiantuntijoiden ansiot vuosina 2006 ja 2010. Euroa tunnissa

Lähde: Eurostat. Palkkarakennetutkimus.

Vastaavasti vuonna 2010 suomalaisilla palvelualojen asiantuntijoilla ansiot olivat 26 prosenttia Euroopan keskiarvoa korkeammat. Ruotsiin verrattuna ansiot olivat neljä prosenttia suuremmat ja Saksaan verrattuna 11 prosenttia pienemmät. Palvelualoilla asiantuntijoiden ansiokehitys oli tarkastelujaksolla Euroopan keskitasoon nähden nopeaa, vaikkakin esim. Saksaan nähden suomalaisten asema heikkeni. Palvelualojen asiantuntijat olivat vuonna 2010 Euroopan maiden välisessä vertailussa seitsemäntenä ja ostovoimapariteetein yhdentenätoista.

Palvelualojen palvelu- ja myyntityöntekijöillä keskituntiansiot olivat vuonna 2006 Suomessa keskimäärin 30 prosenttia Euroopan keskimääräistä ansiotasoa korkeammat. Ruotsalaisiin verrattuna ansiot olivat 15 prosenttia pienemmät ja saksalaisiin verrattuna Suomessa ansaittiin noin kolme prosenttia enemmän. (Kuvio 9.)

Kuvio 9. Palvelualojen palvelu- ja myyntityöntekijöiden ansiot vuosina 2006 ja 2010. Euroa tunnissa

Lähde: Eurostat. Palkkarakennetutkimus.

Vastaavasti vuonna 2010 palvelualojen palvelu- ja myyntityöntekijöillä suomalaisten ansiot olivat 49 prosenttia Euroopan keskiarvoa korkeammat. Ruotsiin verrattuna ansiot olivat kolme prosenttia pienemmät ja Saksaan verrattuna 20 prosenttia suuremmat. Varsinkin Saksaan verrattuna ansioiden kehitys oli palvelu- ja myyntityöntekijöillä selvästi nopeampaa vuosien 2006 ja 2010 välillä.

Palvelualoilla palvelu- ja myyntityöntekijöillä ansiokehitys oli tarkastelujaksolla Euroopan keskitasoon nähden nopeaa. Tuntiansiot kehittyivät Suomessa nopeammin useisiin Euroopan maihin nähden. Palvelualojen palvelu- ja myyntityöntekijät olivat vuonna 2010 Euroopan maiden välisessä vertailussa viidentenä ja ostovoimapariteetein seitsemäntenä.

Ammattiryhmittäinen tarkastelu osoittaa, että Suomessa palvelualoilla ansiot ovat kehittyneen suotuisasti suhteessa muihin Euroopan maihin − ainakin asiantuntijoilla sekä palvelu- ja myyntityöntekijöillä. Palvelu- ja myyntityöntekijöiden tuntiansioiden kehitys on ollut hieman nopeampaa kuin asiantuntijoilla verrattuna muihin Euroopan maihin.

Sivun alkuun

Talouskriisin vaikutukset palkkoihin ilmenevät tulevina vuosina

Suomalaisen palkansaajan asema eurooppalaisittain tarkasteltuna on parantunut talous- kriisin aikana. Vuonna 2010 suomalaisten palkansaajien tuntiansiot olivat 37 prosenttia Euroopan keskiarvoa korkeammat, kun vuonna 2006 ero oli 16 prosenttia. Suomen korkea hintataso alentaa palkansaajien suhteellista ostovoimaa, mutta myös ostovoimapariteetein ero Euroopan keskiarvoon on kasvanut suomalaisten hyväksi 16 prosenttiyksikköä. Suhteessa Saksaan suomalaisen palkansaajan asema on parantunut merkittävästi ja palvelualalla palkansaajat ovat menneet jopa ohi saksalaisesta kollegastaan.

On muistettava, että artikkelin tarkastelut on suoritettu vuoden 2010 aineistoilla. Vuosina 2011 ja 2012 palkansaajien ansioiden kehitys suhteessa hintatason kehitykseen on ollut Suomessa melko vaatimatonta. Vuonna 2011 oltiin jopa tilanteessa, missä hintojen nousu ylitti ansioiden nousun. (Kuvio 10.)

Kuvio 10. Ansiotasoindeksi ja reaaliansiot aikavälillä 2005/1–2012/3. Vuosimuutosprosentti

Lähde: Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi 2000=100.

Artikkelin kirjoitushetkellä Eurostat tai muut kansainväliset organisaatiot eivät olleet julkaisseet vuoden 2010 jälkeisiä tietoja ansioista. Joidenkin maiden osalta ansiokehitystä on voitu päätellä kansallisten lähteiden kautta. Esimerkiksi Ruotsissa ansiot nousivat vuosina 2010−2012 yksityisellä sektorilla reilut viisi prosenttia (Statistiska centralbyrån). Saksassa ansiot nousivat samalla aikavälillä myös viisi prosenttia (Statistisches Bundesamt 2012). Italiassa ansiokehitys samalla ajanjaksolla oli arviolta 3,5 prosenttia (Istituto nazionale di statistica 2012) ja Puolassa yli yhdeksän prosenttia (Główny Urząd Statystyczny 2012). Suomessa vastaavalla aikavälillä ansiot nousivat ennakkotietojen mukaan arviol- ta runsaat kuusi prosenttia.

Suomalaisen palkansaajan palkkataso näyttää parantuneen vuosien 2006 ja 2010 välillä suhteessa eurooppalaiseen kollegaan. Ansioiden kehitystä Suomessa ei ole vauhdittanut vain tietyn palkansaajaryhmän ansioiden nousu, vaan ansiot ovat kehittyneet suotuisasti lähes kaikissa palkansaajaryhmissä. Palkansaajien palkkaerot ovat näin säilyneet eurooppalaisittain matalalla tasolla ja matalapalkkaisten palkansaajien määrä on tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa EU-maiden pienimpiä (Eurostat 2012). Vuoden 2011 ja 2012 ansioiden kehitystä ei ole vielä kootusti tilastoitu Euroopan tasolla, mutta esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan verrattuna ansioiden kehitys on Suomessa ollut suunnilleen samansuuruista.

Vuoteen 2010 mennessä palkat eivät juurikaan laskeneet EU-maissa. Lyhyellä aikavälillä talouskriisin seuraukset ilmenevät luultavammin työttömien määrän kasvuna. Palkankorotukset on yleensä sidottu pidemmille ajanjaksoille ja kriisin mahdolliset vaikutukset palkkatasoon tullaan näkemään huomattavasti pidemmällä viiveellä. Näin ehkä myös Suomessa, kun viime aikoina on keskusteltu mahdollisista palkkojen nollakorotuksista tuleville vuosille.

Ostovoimakorjatut ansiotiedot saadaan jakamalla maakohtaiset bruttoansiot yksityisen kulutuksen ostovoimapariteeteilla. Eurostat suorittaa laskelmat ja julkaisee ansiotiedot euromääräisinä ja ostovoimapariteetein korjattuna. Tässä artikkelissa ostovoimasta puhuttaessa viitataan Eurostatin laskemiin ostovoimapariteeteilla korjattuihin ansiotietoihin. Ansioverotuksen eroja ei ole tässä otettu huomioon.
Ostovoimapariteetti: Maidenvälisten hinta- vertailujen kautta lasketaan valuuttojen väliset arvosuhteet, ostovoimapariteetit. Ostovoimapariteetti on valuuttakurssi, jolla laskettuna kahden maan hyödykekorin hinta on täysin sama yhteiseksi valuutaksi muutettuna. Ostovoimapariteetti ei yleensä ole sama kuin todellinen valuuttakurssi. Ostovoimapariteetin avulla mitataan kansantalouden rahan arvoa sen perusteella, miten paljon sen valuutalla voi ostaa tavaroita ja palveluja.

Lähteet:

Eurostat 2012. Statistics in focus – Issue number 48/2012.

Eurostat. Structure of Earnings Survey. http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/ labour_market/earnings.

Główny Urząd Statystyczny (GUS) 2012. Employment, Wages and Salaries in National Econ- omy in I—III Quarters of 2012.

Istituto nazionale di statistica (Istat) 2012. Press release 11.12.2012.

Statistisches Bundesamt (Destatis) 2012. Press release 456 / 2012-12-21.

Statistiska centralbyrån (SCB). Konjunkturstatistik, Lönestrukturstatistik.

Tilastokeskus. Ansiotasoindeksi 2000=100. http://tilastokeskus.fi/til/ati/index.html.

_______

1 Palkkaero on laskettu maittain kokoaikaisten palkansaajien kuukausiansioiden 9. desiilin ylärajan ja 1. desiilin ylärajan suhteena.


Päivitetty 7.6.2013