Subjektiivisen hyvinvoinnin mittaamiseen liittyy epävarmuustekijöitä ja tulkinnallisuutta

  1. Subjektiivisen hyvinvoinnin sisältö
  2. Subjektiivisiin hyvinvointikysymyksiin vastaaminen
  3. Merkityksellinen elämä on monitulkintainen kysymys
  4. Vastaajan käsitykset ja käytetty vastausskaala vaikuttavat vastauksiin
  5. Maidenväliset vertailut edellyttävät tiedonkeruumenetelmien harmonisointia

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Merja Kallio-Peltoniemi on tutkija Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 4/2012.

Subjektiivisen hyvinvoinnin mittaaminen ei ole yksinkertaista. Tuloksiin vaikuttavat erityisesti vastaamiskontekstiin liittyvät seikat. Subjektiivisen hyvinvoinnin mittaamisessa käytettävien käsitteiden ja tiedonkeruuvälineiden testaus selventää tutkimuksen sisältöön ja pätevyyteen liittyviä tekijöitä.

Viime vuosina keskustelu subjektiivisen hyvinvoinnin mittaamisesta on lisääntynyt (esim. Stiglitz ym. 2009). Taloudellista edistystä kuvaavan BKT-mittarin rinnalle on kaivattu täydentäviä mittareita, jotka tukevat yhteiskunnallista päätöksentekoa kokonaisvaltaisemmalla informaatiolla kuin BKT. Yksityiset tutkimuslaitokset ovat mitanneet subjektiivista hyvinvointia paljonkin, mutta kansallisten tilastovirastojen tuottamaa tietoa löytyy vielä rajoitetusti ainakin Euroopasta.

Subjektiivisen hyvinvoinnin käsitteen taustalla on pitkä filosofinen traditio, jonka mukaan yksilöt ovat oman hyvinvointinsa parhaita kuvaajia (Stiglitz ym. 2009, 145). Empiirinen tutkimus subjektiivisten hyvinvointimittareiden laadusta kuvaa kuitenkin hyvinkin tarkasti, miten herkkiä mittarit ovat tiedonkeruun konteksteille, erilaisille sanallisille kehystyksille, kysymysmuotoilulle ja vastausluokkien muotoilulle, kysymysjärjestykselle ja muille mittausolosuhteille (ks. esim. Schwarz & Strack 1999). Pessimististen näkemysten mukaan subjektiivisia hyvinvointiarvioita voidaan tulkita vain konstruktioina esitettyihin kysymyksiin, ja arvioihin vaikuttavat merkittävästi kyselylomake ja haastattelutilanne (Schwarz & Strack 1999). Lisäksi kulttuurien välisessä vertailussa on monia ongelmia (Oishi 2010). Myös OECD:n laatimissa suosituksissa (OECD 2012) todetaan, että kulttuuriset ja kielelliset tekijät voivat haitata maidenvälisiä subjektiivisen hyvinvoinnin vertailuja.

Euroopan tilastojärjestelmään kuuluvasta EU-SILCistä (EU Statistics on Income and Living Conditions) kehitetään ydininstrumenttia niiden elämänlaadun ulottuvuuksien mittaamiseen, joita ei saada muista tilastoista. EU-SILCin subjektiivisen hyvinvoinnin osio toteutetaan vuonna 2013. Tavoitteena on kerätä vertailukelpoista tietoa Euroopan maista. Osa tiedoista kerätään vain tämän osion yhteydessä osan jäädessä pysyvästi EU-SILCin vuosittaiseen tiedonkeruuseen. Suomessa EU-SILCin tiedot tuotetaan Tilastokeskuksen Tulo- ja elinolotutkimuksen tiedoista.

Subjektiivisen hyvinvoinnin osiota testattiin Tilastokeskuksen SurveyLaboratoriossa neljällä eri menetelmällä: kognitiivisin haastatteluin, haastatteluvuorovaikutuksen koodauksella, pilottitutkimuksella sekä haastattelijapalautetta keräämällä. Testauksen perusteella saatiin tietoa, joka auttaa lomakesuunnittelussa ja lomakkeen pätevyyden arvioinnissa eli validoinnissa. Validoinnilla tarkoitan tässä sitä prosessia, jonka perusteella saadaan kerättyä sitä tietoa, jota on tarkoituskin kerätä.

Subjektiivisen hyvinvoinnin sisältö

Kansalliset tilastovirastot saavat tutkimusosioiden muuttujat EU-komission asetuksena, jota maat ovat velvollisia noudattamaan. Subjektiivisen hyvinvoinnin osiosta komission asetus sisältää muuttujalistan englanniksi vastausluokkineen. Lisäksi Eurostat tuottaa komission kohdekielelle kääntämän mallilomakkeen (Eurostat 2011b, suomeksi Eurostat 2011a). Eurostat tuottaa myös dokumentin (Eurostat 2012), joka sisältää jonkin verran muuttujien ja käsitteiden määrittelyä.

Subjektiivisen hyvinvoinnin osio sisältää kaikkiaan 22 kysymystä. Testauksessa esiin tulleet vastaamisen ongelmat liittyvät erityisesti käytettyihin vastausskaaloihin ja skaalojen käyttöön. Tässä artikkelissa käsittelen testaustuloksia osion ensimmäisestä 15 kysymyksestä (taulukot 1 ja 2).

Taulukko 1. Subjektiivisen hyvinvoinnin kysymykset 1−10. Tulo- ja elinolotutkimus.

Nro: Seuraavaksi kysytään, millaiseksi te koette oman hyvinvointinne.
Kysyn joukon kysymyksiä, joihin toivon vastausta Teiltä asteikolla nollasta kymmeneen. Vastatkaa nolla, jos ette ole lainkaan tyytyväinen ja kymmenen, jos olette täysin tyytyväinen.
1 Yleisesti ottaen, kuinka tyytyväinen olette elämäänne nykyisin?
2 Asteikolla nollasta kymmeneen, kuinka tyytyväinen olette kotitaloutenne nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen?
3 Asteikolla nollasta kymmeneen, kuinka tyytyväinen olette asumisoloihinne?
4 Asteikolla nollasta kymmeneen, kuinka tyytyväinen olette tämänhetkiseen työpaikkaanne?
5 Asteikolla nollasta kymmeneen, kuinka tyytyväinen olette työmatkaan kuluvaan aikaan?
6 Asteikolla nollasta kymmeneen, kuinka tyytyväinen olette siihen, miten paljon Teillä on aikaa mieluisten asioiden tekemiseen?
7 Asteikolla nollasta kymmeneen, kuinka tyytyväinen olette omiin ihmissuhteisiinne?
8 Asteikolla nollasta kymmeneen, kuinka tyytyväinen olette asuinpaikkanne virkistys- ja puistoalueisiin?
9 Asteikolla nollasta kymmeneen, kuinka tyytyväinen olette asuinympäristöönne?
10 Missä määrin asioilla, joita teette elämässänne, tuntuu kaiken kaikkiaan olevan merkitystä. Vastatkaa nolla, jos ette pidä tekemiänne asioita lainkaan merkityksellisinä ja 10 jos pidätte niitä erittäin merkityksellisinä?

 

Taulukko 2. Subjektiivisen hyvinvoinnin kysymykset 11−15. Tulo- ja elinolotutkimus.

Nro: Seuraavaksi kysyn viimeksi kuluneiden neljän viikon ajalta, kuinka suuren osan ajasta olette: Vastausskaala A Vastausskaala B
11 ... ollut erittäin hermostunut: 1 koko ajan 1 koko ajan
12 ... ollut niin alamaissa, ettei mikään ole voinut teitä piristää, 2 suurimman osan ajasta 2 suurimman osan ajasta
13 ... tuntenut itsenne levolliseksi ja rauhalliseksi, 3 osan ajasta 3 joskus
14 ... ollut lannistunut ja masentunut 4 pienen osan ajasta 4 harvoin
15 ... ollut onnellinen, oletteko ollut sitä 5 ei koskaan 5 ei koskaan

 

Tiedonkeruulomakkeeseen liittyi paljon käännösongelmia, jotka voivat vaikuttaa myös maiden väliseen vertailuun. En käsittele käännösongelmia tässä, koska olen kuvannut niitä tarkemmin muualla (Kallio-Peltoniemi 2012b).

Osion kymmeneen ensimmäiseen kysymykseen annetaan vastaus asteikolla nollasta kymmeneen. Se miten skaala pohjustetaan vastaajalle vaikuttaa vastaamiseen (esim. Schwarz & Strack 1999). Kysymysten muotoilussa päänvaivaa tuottivat erityisesti tunnetilakysymysten viisiportaiset vastausskaalat (taulukko 2). Komission asetuksessa on käytetty skaalaa A. Suomessa on aiemmin kysytty samoja kysymyksiä Eurobarometrissa vastausskaalan B avulla.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 11.3.2013

Jaa