Mistä tietoa sosiaalisista terveyseroista?
- Terveiden elinvuosien laskemiseen tarvitaan paljon tietoa
- Pitkäaikaisten terveyshaittojen tuloryhmittäiset erot selviä
- Tuloryhmien välillä suuria koetun terveydentilan eroja
- Terveiden elinvuosien laskemiseksi tarvitaan paljon perustietoja
- Haastattelukysymysten muotoilu vaikuttaa jakaumiin
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Tuloryhmien välillä suuria koetun terveydentilan eroja
Suomessa pienituloisimmassa tuloviidenneksessä elinajanodote on 12 vuotta lyhyempi kuin hyvätuloisimmassa tuloviidenneksessä. Tämä ero näkyy muissakin terveysindikaattoreissa: Euroopan maissa pienituloiset pitävät yleistä terveydentilaansa huonona tai erittäin huonona keskimäärin kolme kertaa useammin kuin hyvätuloiset, Suomessa neljä kertaa useammin. Vielä suurempia tuloryhmien välisiä eroja on Itä-Euroopan ja Baltian maissa (kuvio 3).
Suomessa tuloryhmittäiset erot elinajanodotteessa, pitkäaikaisten terveyshaittojen esiintyvyydessä ja terveytensä huonoksi arvioivien osuudessa viittaavat johdonmukaisesti samaan suuntaan. Näyttää siltä, että hyvätuloinen väestö voi nauttia pitkästä elämästä muita terveempänä. Tuloeroihin liittyy terveydellistä eriarvoisuutta myös 30:ssa Euroopan maassa tehtyjen haastattelututkimusten perusteella.
Kuvio 3. Terveyttään huonona tai erittäin huonona pitävien osuus suuri- ja pienituloisimmissa tuloviidenneksissä Euroopan maissa vuonna 2009. 16 vuotta täyttäneet. Prosenttia.
Maat järjestetty suurituloisimman viidenneksen mukaisesti nousevaan järjestykseen.
Lähde: EU-SILC. Eurostat database "public health/health status/indicators from surveys".
Päivitetty 30.5.2011
Vaihde 09 17 341