Kovenevaan kilpailuun vastataan koulutuksella ja innovoinnilla

  1. EU:n kilpailukyky koetuksella
  2. Ykköskouluttaja - mutta kuinka kauan?
  3. Suomi kärkeä t&k-toiminnassa
  4. Tietotekniikka tiivistää kilpailua
  5. Liiketoimintamallit muuttuvat
  6. Kilpailukyky kansainvälisessä vertailussa
  7. Lisää kasvua - EU reagoi 2020-strategialla

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittajat: Samuli Rikama työskentelee asiantuntijana Tilastokeskuksessa yritysten rakenteet -yksikössä. Heikki Salmi on EU-asiantuntija, hän on työskennellyt pitkään Tilastokeskuksessa ja Euroopan komissiossa. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 7/2010.

Yritysten kilpailukyky globaalissa ympäristössä on yhä ratkaisevampi kansakunnan menestyksen kannalta. Suomen edellytykset pärjätä EU-maiden joukossa näyttävät tilastojen valossa lupaavilta. Globaalin talouden painopiste on kuitenkin siirtymässä länsimaista nouseviin talouksiin kuten Kiinaan. Mikä on Suomen asema tässä yhtälössä?
_____________________

Tuoreessa OECD:n julkaisussa on arvioitu globaalien markkinoiden kehitystä vuoteen 2030 asti. Kun vuonna 2000 OECD-maat edustivat noin 60 prosenttia globaalitaloudesta, tänä vuonna puntit ovat suurin piirtein tasan OECD:n ja sen ulkopuolisten maiden kanssa (Kuvio 1).

Kuvio 1. Osuus maailmantaloudesta ostovoimakorjattuna

Lähde: OECD: The 2010 Perspectives on Global Development: Shifting Wealth.

OECD-maat menettävät tasaisesti merkitystään. Vuonna 2030 enää 43 prosentin maailman bkt:sta arvioidaan syntyvän nykyisissä OECD-maissa. Viimeaikaisen talouskriisin ennakoidaan vain kiihdyttävän tämän suuntaista globaalia rakennemuutosta, joka pitkälti nojaa Kiinan ja Intian ripeään vaurastumiseen.

Euroopan näkökulmasta pidemmän aikavälin kehitys ei näytä kovinkaan hyvältä kilpailijoihin verrattuna. Politiikantekijöillä on pohdinnan paikka, mikäli EU:n painoarvoa maailmantaloudessa halutaan kohentaa tai edes säilyttää nykytasollaan. Etenkin viimeisen vuosikymmenen aikana Aasian maiden nousu on kolhaissut Länsi-Eurooppaa mutta myös Yhdysvaltoja.

Maailmantalouden kannalta monikansalliset yritykset ovat keskeisessä asemassa. Niiden toiminta on yleisesti varsin tehokasta ja tuotantoprosessit äärimmilleen trimmattuja. Laajentuessaan globaaleilla markkinoilla yritykset joutuvat pohtimaan perusteellisesti parasta toimintastrategiaa. Tyypillisesti yritykset perustavat uusia tytäryrityksiä ripeästi kasvaville markkinoille esimerkiksi Aasiaan, mikä korostaa näiden alueiden merkitystä maailmantaloudessa.

Tavoitellessaan kustannussäästöjä yritykset optimoivat toimintojaan siirtämällä niitä maihin, jotka tarjoavat parhaat toimintaedellytykset. Toimintatavat riippuvat myös yrityksen toimialasta, sillä esimerkiksi monien palveluyritysten toiminta edellyttää läsnäoloa paikallisilla markkinoilla. Toisaalta tietotekniikan ja internetin kehittyessä voidaan monista tehtävistä suoriutua pelkästään verkkoyhteyden avulla. Tällöin etulyöntiasemassa ovat ne maat, joiden tekniset valmiudet, työntekijöiden osaaminen ja teleliikenneyhteydet ovat kilpailukykyiset.

EU:n kilpailukyky koetuksella

Tulevat vuosikymmenet ovat EU-maille varsin haasteellisia. Aasian kasvavien talouksien ja Yhdysvaltojen dynaamisten markkinoiden puristuksessa menestymisessä on EU-maiden kilpailukyky avainasemassa. Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen ja kohentaminen lisää parhaimmillaan kilpailukykyä, mutta se tuskin yksin riittää. Haasteita EU-mailla on monia väestön ikääntymisestä julkisen talouden tasapainottamiseen.

Erot EU-maiden kilpailukyvyssä ovat nykyisin ja lienevät myös tulevaisuudessa varsin merkittäviä - siitäkin huolimatta, että muun muassa rakennerahastojen avulla taloudellisia eroja eri maiden välillä on pystytty tasoittamaan. Maiden kilpailukyky koostuu useista eri tekijöistä, keskeisiä ovat väestön koulutustaso, t&k -toiminta ja innovaatiot sekä informaatioteknologia.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 10.11.2010

Jaa