Kovenevaan kilpailuun vastataan koulutuksella ja innovoinnilla

  1. EU:n kilpailukyky koetuksella
  2. Ykköskouluttaja - mutta kuinka kauan?
  3. Suomi kärkeä t&k-toiminnassa
  4. Tietotekniikka tiivistää kilpailua
  5. Liiketoimintamallit muuttuvat
  6. Kilpailukyky kansainvälisessä vertailussa
  7. Lisää kasvua - EU reagoi 2020-strategialla

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Lisää kasvua - EU reagoi 2020-strategialla

Heikki Salmi

Euroopalla on jo varsin pitkään ollut vaikeuksia saada talous ja työllisyys kunnon kasvuun. Jo kymmenen vuotta sitten kehitettiin ns. Lissabonin strategia uuden "draivin" aikaansaamiseksi. Mottona oli: Eurooppa maailman kilpailukykyisemmäksi talousmahdiksi. Strategia piti sisällään sekä EU- tason toimenpiteitä että maakohtaisia pyrkimyksiä kasvun aikaansaamiseksi. Edistyminen oli kuitenkin varsin hidasta, ja vasta vuonna 2007 bkt:n kasvu ylitti EU:n tasolla kolme prosenttia.

Suomi pärjäsi strategioiden seurannassa varsin hyvin. Euroopan komissio piti hallituksen toimenpiteitä oikeansuuntaisina. Huomautukset kohdistuivat nuorisotyöttömyyden korkeaan tasoon ja kilpailun heikkouteen palvelusektorilla.

Sitten iski maailmanlaajuinen talous- ja finanssikriisi, joka pyyhkäisi hetkessä pois Euroopan orastavan kasvun. Bkt jopa aleni, työpaikat vähenivät, työttömyys lisääntyi. Euroopan rakenteelliset heikkoudet paljastuivat jälleen kerran - samoin tuottavuuden heikko kehitys suhteessa keskeisimpiin kilpailijoihimme. Lissabonin strategia ei ole hyvistä tavoitteistaan ja mekanismeistaan huolimatta toteutunut suuressa osaa jäsenmaita. Investoinnit tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin ovat riittämättömiä. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään edelleen vaillinaisesti.

Valtavan talouskriisin vallitessa strategia ongelmien ratkaisemiseksi oli riittämätön. Mikä neuvoksi? Euroopan Unioni reagoi nopeasti. Tarvitaan uusi kasvustrategia, jolla selviydymme ulkoisista ja sisäisistä uhkista kiihtyvässä globalisaatiossa, ja tarvitaan nopea elvytysohjelma lyhyen aikavälin talouskriisin ongelmien ratkaisemiseksi. Näin syntyivät Eurooppa 2020 -strategia, elvytysohjelmat sekä vakaus- ja kasvusopimusta ja euroa tukevat hallintamekanismit.

Eurooppa 2020 -ehdotukset valmistuivat EU:n komissiossa maaliskuussa. Eurooppa Neuvosto on tukenut niitä huippukokouksissaan. Euroopalla on siten jäsenmaita sitova strategia, jonka tausta-ajatuksena on, että Euroopan toipumisen ja kilpailukyvyn kehittymisen tulee perustua älykkääseen, kestävään ja osallistuvaan kasvuun. Avainsanoja ovat tieto, innovaatio, resurssitehokkaampi, vihreämpi ja kilpailukykyisempi talous sekä alueellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus. Näille asetetaan määrällisiä tavoitteita, ja toteutetaan konkreettisia toimenpiteitä sekä EU-tasolla että kansallisesti.

Strategiassa on paljon tuttua Lissabonin sopimuksesta. Konkretiaa on lisätty, samoin eräitä uusia ulottuvuuksia etenkin kestävän kehityksen ja sosiaalisen Euroopan suuntaan. Oleellista on, onnistuuko täytäntöönpano. Ennenkin on ollut hyviä aikomuksia, mutta konkreettinen toteutus on jäänyt vaatimattomaksi. Pallo on nyt paljolti jäsenmailla.

Mitattavia tavoitteita on Euroopan tasolla viisi:

Indikaattorit kertovat, mihin ollaan menossa ja onko onnistuttu. Ne on muunnettava kansallisiksi tavoitteiksi, joita Eurooppa Neuvosto seuraa ja arvioi. Indikaattoreiden tuottamisessa tilastovirastoilla on keskeinen vastuu. Kansalliset tavoitteet ja toimenpiteet kuuluvat viime kädessä Suomessa valtioneuvostolle.

Strategia sisältää seitsemän lippulaiva-aloitetta, konkreettisia toimia pysyvän muutoksen aikaansaamiseksi:

Innovaatiounioni, jolla parannetaan tutkimuksen ja innovoinnin reunaehtoja ja rahoituksen saantia, jotta innovointiketjua voidaan vahvistaa ja lisätä investointien tasoa kaikkialla unionissa.

Resurssitehokas Eurooppa, jolla autetaan talouskasvun irtautumista resurssien käytöstä vähentämällä hiilen määrää, lisäämällä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä, uudistamalla liikennealaa ja edistämällä energiatehokkuutta.

Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma, jolla uudistetaan työmarkkinoita helpottamalla työvoiman liikkuvuutta ja kehittämällä ihmisten osaamista koko heidän elämänsä ajan, jotta voitaisiin lisätä osallistumista työmarkkinoille ja saada työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaamaan paremmin.

Nuoret liikkeellä, jolla parannetaan koulutusjärjestelmien tuloksia ja eurooppalaisten korkea-asteen oppilaitosten kansainvälistä houkuttelevuutta.

Euroopan digitaalistrategia, jolla nopeutetaan nopeiden internetyhteyksien leviämistä ja jonka avulla kotitaloudet ja yritykset pääsevät nauttimaan verkkopalvelujen ja -sisältöjen sisämarkkinoiden eduista.

Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka, jolla parannetaan liiketoimintaympäristöä etenkin pk-yritysten osalta ja tuetaan vahvan ja kestävän, maailmanlaajuiseen kilpailuun pystyvän teollisuuden kehittymistä.

Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi, jolla varmistetaan sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus niin, että kasvun ja työllisyyden edut jakaantuvat laajalle ja köyhyydessä elävät ja sosiaalisesti syrjäytyneet voivat elää arvokkaasti ja osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan.

Komission tiedonanto Euroopan digitaalistrategiasta on jo valmisteltu neuvoston käsittelyyn. Muut lippulaiva-aloitteet ovat työn alla. Niihin kohdistuu nyt suuria odotuksia.

Eurooppa 2020 -strategia on varsin haastava sekä Euroopalle kokonaisuutena että erityisesti jäsenmaille. On orientoiduttava valtioiden kriisijohtamisesta keskipitkän ja pidemmän aikavälin uudistuksiin, jotka voimistavat kasvua ja työllisyyttä sekä takaavat kestävän julkisen talouden tasapainon.

Strategiassa on yhteneväisyyksiä Suomessa äskettäin julkaistuun Suomi 2020 - tuumasta toimeen -ohjelmaan, joka esittää keinoja, miten nopeuttaa tuottavuutta Suomessa. Yhteneväisyyksiä on, mutta niitä ei ole raportissa lähemmin arvioitu.

Miksei muuten ylipäänsä suomalaisissa strategiasuunnitelmissa tehdä suorempia viittauksia Euroopan strategioihin, jotka lopulta on toteutettava kansallisissa strategioissa? Eikö tässä ole selvä koordinaation puute, joka osoittaa, ettei Suomessakaan osata tai haluta yhdistää Euroopan tason ja kotimaisen tason suunnitelmia? Eurooppalaisessa valmistelussa pyritään ottamaan huomioon jäsenvaltioissa tehty edistyksellinen työ, kuten Suomen innovaatiopolitiikka. Miksei Suomessa myös päinvastoin?

 

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 10.11.2010

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Artikkelit > Kovenevaan kilpailuun vastataan koulutuksella ja innovoinnilla

Navigointi

Artikkelit

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 09 17 341 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute