Rakentamisen toimialakatsaus IV/2007

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Jukka Oikarinen (09) 1734 2969, rakennus.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto: Asuntotuotanto hiipuu, toimistoja rakennetaan

Vuodesta 2007 tuli rakentamisen huippuvuosi sitten 1990-luvun taitteen. Uudisrakennustöitä käynnistettiin 16 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Suotuisa kehitys jatkui myös vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä. Rakentamisen painopiste siirtyi asuntorakentamisesta muuhun rakentamiseen. Toimitilarakentamisen aloitukset kasvoivat vahvasti loppuvuotta kohti kiihtyen, kun asuinrakentamisen osalta kehitys oli juuri päin vastainen.

Rakentamisen hyvä tahti näkyi viime vuonna myös rakennusyritysten liikevaihdon vauhdikkaana kasvuna. Työmarkkinoiden hyvä veto supisti selvästi alan työttömien määrää.

Rakennuskustannusten nousuvauhti kiihtyi vuonna 2007. Erityisesti rakennustarvikkeiden hinnat nousivat vauhdikkaasti, enimmillään 8,2 prosenttiin vuoden takaiseen verrattuna. Vuoden 2008 ensimmäisien kuukausien aikana talonrakentamisen kustannusten nousu on hieman hellittänyt, mutta maarakennuskustannusten nousuvauhti on edelleen kiihtynyt yleisen inflaation tavoin.

Vuoden 2007 jälkimmäisellä puoliskolla rakennusalan usko tulevaisuuteen heikkeni samalla kun uudisrakentamisen volyymi-indeksi osoitti käynnissä olevan asuntotuotannon kääntyneen laskuun. Samaan aikaan myös kuluttajien näkemykset tulevaisuudesta kääntyivät laskuun. Kuluvan vuoden tammi-helmikuun kuluttajabarometrin luvut heikkenivät edelleen.

Sivun alkuun

Asuinrakentamisen aloitusten lasku jatkuu

Kansantalouden neljännesvuositilinpidon mukaan rakennusinvestoinnit kasvoivat vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä edelleen vahvasti. Kasvua kertyi 16,5 prosenttia vuoden takaisesta. Investointien kasvuvauhti oli noin 10 prosenttiyksikköä suurempaa kuin vuoden 2006 loppupuolella. loka-joulukuussa investoinnit talonrakennuksiin kasvoivat reilut 17 prosenttia ja maarakennusinvestoinnit lähes 12 prosenttia. Investoinnit asuinrakennuksiin kasvoivat reilun 6 prosenttia ja muihin rakennuksiin peräti 33 prosenttia. Asuinrakennusinvestointien kasvun huippu osui vuoden 2006 ensimmäiselle neljännekselle. Muiden rakennusten osalta kasvun huippu on toistaiseksi 2007 viimeisellä neljänneksellä.

Kuvio 1. Investoinnit rakentamiseen

Vuosi 2007 oli kiivaimman rakentamisen vuosi sitten 1990-luvun taitteen. Vuosi kului rakentamisessa kaksijakoisesti: toimitilarakentamisen aloitukset kasvoivat vahvasti loppuvuotta kohti kiihtyen asuinrakentamisen kehittyessä päinvastoin. Teollisuus- ja varastorakentaminen oli vielä toimitilarakentamistakin suuremmassa kasvussa suurten varastohankkeiden ansioista.

Positiivista viime vuoden kehityksessä on se, että kaikkien muiden rakennustyyppien kuin asuinrakennusten aloitukset olivat kasvussa. Uudisrakentamisen volyymi-indeksissä asuinrakentamisen lasku ei näy yhtä dramaattisesti kuin aloituksissa, koska jo käynnissä oleva rakennustuotanto tasoittaa indeksin muutosta.

Uudisrakennustöiden aloitukset kasvoivat 16 prosenttia, 50 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2007. Asuinrakennusten aloitukset vähenivät 11 prosenttia, toimisto- ja liikerakennusten aloitusten kasvaessa 39 prosenttia sekä teollisuusrakennusten aloitusten kasvaessa noin 40 prosenttia. Kuutioilla mitattu suuri kasvu tulee pitkälti kooltaan erittäin suurille kohteille myönnettyjen rakennuslupien aloituksista. Asuinrakennusten osuus kaikista aloitetuista kuutioista oli reilu neljännes, näistä yli 61 prosenttia oli pientaloissa. Vuonna 2007 aloitettiin kaikkiaan 30 500 uuden asunnon rakennustyöt. Asuinrakentamisen vuosia jatkunut kasvu tasaantui vuonna 2006 ja kääntyi lievään laskuun vuonna 2007.

Vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä uudisrakennusten aloitusten kasvu hidastui 7 prosenttiin alkuvuoden yli 20 prosentin kasvusta. Loka-joulukuussa uudisrakennustöitä käynnistettiin yhteensä 9,4 miljoonaa kuutiometriä. Erityisesti aloitettujen toimistorakennusten kuutiomäärä kasvoi loka-joulukuussa. Liikerakentamisen aloitukset olivat ennakkotiedoissa kääntyneet aavistuksenomaiseen laskuun.

Uudisrakentamisen volyymi-indeksin mukaan asuinrakentamisen volyymi kääntyi laskuun vuoden kolmannella neljänneksellä, laskua kertyi lähes 4 prosenttia. Vuoden viimeisellä neljänneksellä volyymin lasku jyrkkeni edelleen, 9 prosenttiin. Muiden kuin asuinrakennusten volyymi sen sijaan kasvoi vahvasti, lähes 32 prosenttia loka-joulukuussa edellisestä vuodesta. Koko viime vuonna uudisrakentamisen volyymi kasvoi 10 prosenttia.

Kuvio 2. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi

Sivun alkuun

Rakennusyritysten liikevaihto jatkaa voimakasta kasvua

Rakentamisen toimialan yritysten liikevaihto kasvoi aiempaa nopeammin, 18 prosenttia syys-joulukuussa edellisvuodesta. Joulukuussa liikevaihdon kasvu oli hidastunut 10 prosenttiin. Talonrakentamisen ja maa- ja vesirakentamisen yritysten liikevaihto kasvoi lähes samaan tahtiin. Rakentamisen alan yrityksistä 57 prosenttia kasvatti liikevaihtoaan, näistä 47 prosentilla liikevaihto kasvoi yli 15 prosenttia. Rakennusalan liikevaihdon kasvusta suurin osa syntyi henkilöstömäärältään pienten, alle 5 hengen yritysten toiminnan tuloksena. Koko vuoden 2007 liikevaihdon kasvu oli yhtä nopeaa kuin vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Talonrakennusyritysten ja maa- ja vesirakennusyritysten liikevaihto oli loka-joulukuussa noin 18 prosenttia korkeampi kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Talonrakentamisen toimialan kasvuun samaan aikaan vaikuttivat eniten henkilöstömäärältään pienet yritykset. Maa- ja vesirakentamisen toimialalla kasvuun vaikuttivat myös pienet yritykset, mutta niiden kasvuvaikutus ei poikennut niin paljon keskisuurista ja suurista yrityksistä kuin talonrakentamisessa.

Kuvio 3. Rakentamisen liikevaihtoindeksi

Sivun alkuun

Rakennuskustannusten nousu hidastui, mutta on edelleen nopeaa

Rakennuskustannukset nousivat syys-joulukuussa hieman aiempaa nopeammin, 5,8 prosenttia. Tammi-helmikuussa 2008 kustannusnousu on hivenen hidastunut. Rakentamisen kustannustaso on noussut selvästi yleistä kustannuskehitystä nopeammin vuodesta 2003 alkaen. Viime kuukausina kuluttajahintojen ja rakennuskustannusten välinen ero on alkanut pienentyä kuluttajahintojen nousun kiihdyttyä. Kuluttajahintojen nousu jatkui koko vuoden 2007. Viimeisellä neljänneksellä kuluttajahinnat nousivat 3,1 prosentin tahdilla. Kuluttajahintojen nousu alkoi jo vuonna 2005, jonka jälkeen nousu on vähitellen kiihtynyt. Rakentamisen kustannukset niin talonrakentamisessa kuin maa- ja vesirakentamisessa ovat kuitenkin nousseet vuoden 2002 kolmannesta neljänneksestä lähtien nopeammin kuin yleinen hintataso.

Rakentamisen kustannuksia on kasvattanut eniten tarvikepanosten hintojen nousu, joka on vuoden 2007 lopulla hivenen hidastunut kevään pyrähdyksestä. Rakennuskustannusten nousun taustalla on kiivas rakentaminen Suomessa sekä globaalin vahvan talouskasvun siivittämä rakentamisen raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen nousu. Erityisesti puutavara, betonielementit sekä rahoitus ovat kallistuneet vuoden takaisesta. Vuoden aikana eniten kallistuneet tarvikeryhmät ovat olleet rakennustekniset tarvikkeet (noin 9 prosenttia) ja LVI-tarvikkeet (lähes 6 prosenttia).

Maa- ja vesirakentamisen kustannusnousu kiihtyi viimeisellä neljänneksellä 6,2 prosenttiin. Kustannustason nousuun eniten vaikuttaneet tekijät ovat olleet oman kaluston kustannukset eli korkokustannusten nousu ja polttoaineiden kallistuminen sekä materiaalikustannusten eli bitumin, metallituotteiden ja maa- ja kiviaineksen kallistuminen. Työlajeista eniten on kallistunut päällystystyöt (noin 12 prosenttia). Maarakennuskustannukset ovat nousseet kiihtyvällä vauhdilla vuodesta 2003 alkaen.

Vuoden 2008 ensimmäisten kuukausien aikana talonrakentamisen kustannusten nousu on hieman hellittänyt, mutta maarakennuskustannusten nousuvauhti on edelleen kiihtynyt yleisen inflaation tavoin.

Kuvio 4. Kustannusindeksit

Sivun alkuun

Rakentamisen työttömien määrä vähenee edelleen nopeasti

Rakennusyritysten vuoden 2007 viimeisellä vuosineljänneksellä maksama palkkasumma oli lähes 12 prosenttia edellisvuotta suurempi. Edellisten vuosineljännesten tavoin palkkasummaa kasvattivat rakennusalan työllisten määrän ja ansiotason kasvu. Vuoden viimeisellä neljänneksellä ansiotaso nousi 4,5 prosenttia, ja työllisten määrä kasvoi reilut 6 prosenttia.

Rakentamisen toimialan avoimien työpaikkojen määrä kasvoi 13 prosentilla. Kaikkien toimialojen avoimien työpaikkojen määrä kasvoi vastaavana aikana 3 prosentilla. Rakentamisen toimialan työttömien määrä väheni 12,5 prosenttia. Kaikkiaan työttömien määrä väheni työvoimatutkimuksen mukaan 6 prosenttia. Rakennusalan työttömien määrä on vähentynyt yhtäjaksoisesti vuodesta 1996. Erityisen nopeaa työttömyyden väheneminen on ollut vuosina 2006 ja 2007. Vaikeasti täytettävien rakentamisen toimialan avointen työpaikkojen määrä kääntyi voimakkaaseen kasvuun.

Rakennusalan työllisten määrän arviointia vaikeuttaa ulkomaisen työvoiman ja vuokratyövoiman käyttö toimialalla. Ulkomainen lyhytaikainen työvoima jää pitkälti työllisyystilastojen ulkopuolelle. Vastaavasti rakentamisessa käytettävän vuokratyövoiman toimiala ei ole rakentaminen vaan työnvälitys ja henkilöstön hankinta (TOL2002=745). Työvoimatutkimusta on uudistettu siten, että vuodesta 2008 alkaen voidaan saada tietoa vuokratyövoiman jakautumisesta toimialoittain. Uusia tietoja olisi siten käytettävissä vuonna 2009.

Kuvio 5. Rakentamisen ansiotaso, työvoima ja palkkasumma

Talonrakennusyritysten maksama palkkasumma kasvoi viimeisellä neljänneksellä lähes 12 prosenttia. Talonrakentamisen palkkasumman kasvu lähes pysähtyi vuoden 2002 aikana oltuaan vuosina 2000 ja 2001 yli 10 prosenttia. Vuonna 2003 tapahtui käänne kasvuun ja kasvu on jatkunut joitain pieniä notkahduksia lukuun ottamatta siitä lähtien.

Maa- ja vesirakennusyritysten maksama palkkasumma kasvoi loka-joulukuussa 11 prosenttia. Maa- ja vesirakentamisen palkkasumma on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 1996 lähtien.

Sivun alkuun

Rakentamisen suhdanneodotukset hiipuivat

Rakentamisen lähiajan suhdannenäkymiä peilaavan Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tuottaman rakennusalan suhdannebarometrin saldoluku pysytteli pakkasella loka-joulukuussa edellisen neljänneksen tavoin. Saldoluku oli -15 viimeisellä neljänneksellä. Edellisen neljänneksen aikana tehdyn barometrin saldoluku oli samaa luokkaa eli -16. Rakennusalan yritykset odottavat suhdannebarometrin tulosten mukaan suhdannetilanteen heikkenevän. Lähellä nollaa oleva saldoluku kertoo, että vallitsevaan tilanteeseen ei odoteta juurikaan muutoksia. Mitä enemmän saldoluku poikkeaa nollasta sitä positiivisempi tai tässä tapauksessa negatiivisempi odotus on. 2000-luvulla synkimmät saldoluvut olivat vuoden 2001 toisella neljänneksellä, jolloin saldoluku oli lukemassa -60. Myös tilauskannan tasoa suhteessa normaaliin mittaava saldoluku on laskenut parin viimeisen neljänneksen aikana, mutta saldoluku on edelleen vahvasti positiivinen.

Kuluttajien näkemykset tulevaisuudesta kääntyivät laskuun vuoden 2007 loppupuolella. Vuoden 2008 parin ensimmäisen kuukauden kuluttajabarometrin luvut heikkenivät edelleen. Vaikka Suomen talouden ja työllisyyden myönteiseen kehitykseen ei uskota, silti oman talouden osalta näkymiä pidetään edelleen valoisina. Vuoden alun kuluttajabarometrin luvut ovat hieman pitkänajan keskiarvon alapuolella.

Kuvio 6. Rakentamisen suhdanneodotukset, rakennusluvat ja liikevaihto

Myönnettyjen rakennuslupakuutioiden määrä nousi hieman vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä, noin prosentin edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Muille kuin asuinrakennuksille myönnettyjen rakennuslupien määrä kasvoi, mutta asuinrakennuksille myönnettyjen lupien määrä väheni selvästi, reilut 5 prosenttia. Lupakehityksen perusteella voidaan arvioida, että muun kuin asuinrakentamisen hyvä kasvu tulee jatkumaan alkuvuonna 2008 ellei yrityksille tule ongelmia rahoituksen saannissa.

Vuonna 2007 rakennuslupien määrä on kasvoi 10 prosenttia edellisen vuoteen verrattuna. Rakennusluvan sai runsaat 32 700 uutta asuntoa, mikä on 8 prosenttia vähemmän kuin tammi-joulukuussa 2006. Tämä kehitys ennakoi hiljenevää asuinrakentamista. Laina-aikojen pidentymisen tarjoama jousto kuukausittaisiin lainaeriin on käytetty ja huippumatalat korot ovat toistaiseksi historiaa. Lisäksi viimepäivien uutiset rahoitusmarkkinoiden kehityksestä luovat epävarmuutta, joka vaikeuttaa asunnon ostajien rahoituksen saamista ja hillinnee rakentajien kiinnostusta aloittaa uusia hankkeita. Rahalaitosten myöntämien uusien asuntolainojen määrä kasvu on alkanut hiipua loka-joulukuussa.

Kuvio 7. Myönnetyt rakennusluvat

Sivun alkuun

Fokus: Saksan rakentamisen volyymi ei jaksa pysyä kasvussa

Rakentamisen volyymi kasvoi Euroopan Unionin alueella (EU27) kausitasoitetuista luvuista tarkasteltuna 1,1 prosenttia loka-joulukuussa 2007. Talonrakentamisen volyymi kasvu oli samaiset 1,1 prosenttia ja maa- ja vesirakentaminen kasvoi 1,3 prosenttia. Euroalueella rakentamisen volyymin kasvu jäi hieman hitaammaksi 0,6 prosenttiin.

Rakentamisen toimialalla maksetut palkkasummat ovat vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä kohonneet Euroalueella, kuten myös EU-maissa (EU27) 15 prosenttia. Suomessa rakentamisen palkkasumma kasvoi vastaavana ajankohtana lähes 12 prosenttia.

Suomen rakentamisen volyymi on kehittynyt selvästi muuta Euroopan Unionia nopeammin vuoden 2002 jälkeen. Virossa rakentamisen volyymin kasvu on rauhoittunut siitä, mitä se oli vuosina 2005-2006. Viron silloisista jopa 38 prosentin kasvuluvuista on palattu Suomen rakentamisen volyymin kasvun tasolle eli noin 9,5 prosentin kasvuun kun tarkastellaan vuoden 2007 viimeistä vuosineljännestä.

Euroopan veturiksikin kutsutun Saksan rakentamisen volyymi ei ole löytänyt kasvu-uraa. Saksan rakentaminen oli hetken aikaa kasvussa vuoden 2006 toisesta neljänneksestä alkaen vuoden 2007 ensimmäiseen neljännekseen, jonka jälkeen rakentamisen volyymi alkoi jälleen supistua. Vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä volyymi supistui 4,3 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Samaan aikaan rakentamisen toimialalla maksettu palkkasumma kasvoi vajaan 2 prosenttia.

Unionin uusin iso jäsenmaa Puola on ollut vahvan kasvun aluetta 2004 puolivälistä alkaen, jolloin Puolassa pitkään jatkunut rakentamisen volyymin supistuminen kääntyi nousuksi. Kovin rakentamisen volyymin kasvu Puolassa nähtiin heinä-syyskuun 2006 ja 2007 aikana. Vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä rakentamisen volyymin kasvu Puolassa oli 10,7 prosenttia. Myös rakentamisen palkkasumma kasvoi Puolassa loka-joulukuussa neljänneksellä. Romaniassa rakentamisen volyymin kasvu oli 34 prosenttia ja palkkasumman kasvu 38 prosenttia. Uusista itäisen Euroopan maista Unkarin ja Romania tilanteen ovat toisilleen päin vastaiset. Romaniassa rakentamisen volyymi on kasvanut vahvasti koko viime vuoden. Unkarissa alkuvuoden kasvu kääntyi kesällä selvään laskuun, ollen vuoden 2007 loka-joulukuussa neljänneksen laskussa.

Kuvio 8. Rakentamisen volyymi eräissä EU-maissa

Vauhdikkaimmin palkkasumma on kasvanut Espanjassa ja Bulgariassa, joilta ei ollut saatavissa tuotannon volyymitietoja katsauksen kirjoittamishetkellä.

Seuraava vuoden 2008 ensimmäistä neljännestä käsittelevä rakentamisen toimialakatsaus ilmestyy 27.6.2008

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot
Kuvio 1. Tilastokeskus: Investoinnit rakentamiseen
Kuvio 2. Tilastokeskus: Uudisrakentamisen volyymi-indeksi
Kuvio 3. Tilastokeskus: Rakentamisen liikevaihtokuvaaja
Kuvio 4. Tilastokeskus: Kustannusindeksit
Kuvio 5. Tilastokeskus: Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus: Työvoimatutkimus,
Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat
Kuvio 6. Elinkeinoelämän keskusliitto: Rakentamisen suhdanneodotukset,
Tilastokeskus: Rakennusluvat ja liikevaihto
Kuvio 7. Myönnetyt rakennusluvat
Kuvio 8. Rakentamisen volyymi eräissä EU maissa


Päivitetty 28.3.2008