Kehitysmaat tuottavat työvoimaa maailmantaloudelle

  1. Väestönkasvun perustana korkea hedelmällisyys
  2. Syntyvyys avainasemassa
  3. Eriarvoisuus kuoleman edessä
  4. Muuttovirta teollistuneisiin maihin
  5. Poliittisten mullistusten seuraukset
  6. Työvoiman määrä huipussaan
  7. Työvoiman demografinen tarjontavaje
  8. Ikääntyminen globalisaation haasteena

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Mauri Nieminen on kehittämispäällikkönä Tilastokeskuksessa. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 4/2007

Kehitysmaiden voimakas väestönkasvu tuottaa yhä enemmän työikäistä väestöä maailmantalouden palvelukseen. Kehitysmaiden halpa työvoima tukee talouden globaalistumista, mutta lisää samalla teollistuneiden maiden ja kehitysmaiden taloudellista eriarvoisuutta.

Vuonna 2005 maapallolla asui noin 6,5 miljardia asukasta. Peräti 5,3 miljardia eli 81 prosenttia väestöstä asui kehitysmaissa. Vuodesta 1950 alkaen kehitysmaiden väestö on kasvanut yli 3,5 miljardilla, kun teollistuneiden maiden väestö lisääntyi samana aikana vain 400 miljoonalla. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Teollistuneiden maiden ja kehitysmaiden väestön määrä ja osuus maailman väestöstä 1950 ja 2005. Teollistuneiden maiden väestöosuus on runsaassa 50 vuodessa supistunut yli 13 prosenttiyksikköä.

Lähde: New Cronos. Eurostat.

Kehitysmaiden nopean väestönkasvun selitys on korkea syntyvyys, minkä johdosta kehitysmaissa on yhä enemmän myös työikäistä väkeä. Kehitysmaiden työvoiman tarjonta on viime vuosina ollut hyvin runsasta, ja työvoimaa on riittänyt muihinkin maihin. Teollistuneet maat ovat mielellään ottaneet vastaan ainakin koulutettuja muuttajia tai perustaneet työpaikkoja kehitysmaihin alentaakseen työvoimakustannuksiaan.

Väestönkasvun perustana korkea hedelmällisyys

Viisikymmenluvulta alkaen teollistuneiden maiden ja kehitysmaiden talouskehityksen välinen ero suureni jatkuvasti. 1970-luvulla monien Afrikan maiden investoinnit esimerkiksi terveyspalveluihin olivat pelkästään teollistuneiden maiden kehitysavun varassa. Lisäksi esimerkiksi Intian sadasta yliopistosta kuusi tuotti työvoimaa pelkästään teollistuneisiin maihin.

Viisikymmenluvulla hedelmällisyys oli Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa korkea. Hedelmällisyys oli runsasta myös Pohjois-Amerikassa, mutta se oli kuitenkin reilusti alhaisempi kuin kolmessa edellä mainitussa korkean hedelmällisyystason maanosassa. Euroopassa hedelmällisyys sen sijaan oli 1950-luvulla huomattavasti alhaisempi kuin muissa maanosissa, mutta kuitenkin väestön uusiutumistason yläpuolella. (Kuvio 2.)

Kuvio 2. Kokonaishedelmällisyysluku1) maanosittain 1950-2005. Pohjois-Amerikan ja Euroopan hedelmällisyys ei ole enää pitkiin aikoihin turvannut väestön lisääntymistä.

1) Kokonaishedelmällisyys tarkoittaa äidille syntyvien lasten keskimäärää.

Lähde: UN: World Population Prospects 2006.

Hedelmällisyyden korkean tason seurauksena lapsia syntyi niin paljon, että 1970-luvulle tultaessa monien maiden väestöstä lähes puolet oli alle 15-vuotiaita. Halvan työvoiman tarjonta kehitysmaissa kasvoi, koska omissa maissa ei ollut riittävästi työvoiman kysyntää.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 18.12.2007

Jaa