Työnteko yli rajojen lisääntyy

  1. Keikkatyöläiset ovat tilastojen katveessa
  2. Suomelle muttei suomalaisille uusi ilmiö
  3. Jopa 18 000 tilapäistyöntekijää tänä vuonna
  4. Venäjältä eniten
  5. Rekisteröinnissä puutteita
  6. Kaikilla periaatteessa samat työehdot
  7. Lainsäädännöllinen tilkkutäkki
  8. Entäpä jos työntekijät muuttaisivat pysyvästi Suomeen?
  9. Täällä jo asuva potentiaali käyttöön
  10. Uudellamaalla jo joka viides rakentaja ulkomailta
  11. Lieveilmiöt lisääntyneet

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kaikilla periaatteessa samat työehdot

Suoraan suomalaiseen yritykseen palkatut tilapäistyöntekijät ovat samassa asemassa kuin kantaväestöön kuuluva työntekijä. Heihin sovelletaan samoja työehtoja, jotka koskevat muun muassa vähimmäispalkkaa, lomia ja työaikoja. Heitä verotetaan Suomessa pääsääntöisesti kuten kantasuomalaisia, eikä heidän työntekoonsa liity suuria epäkohtia.

Periaatteessa myös ulkomaisten yritysten palveluksessa oleviin Suomeen lähetettyihin työntekijöihin sovelletaan samoja työehtosopimusten määräyksiä, vaikka heidän verotusmenettelynsä tai sosiaalivakuuttamisensa pelisäännöt poikkeavat muista työntekijöistä lyhytaikaisissa komennuksissa. Lähetettyjä työntekijöitä koskevia pelisääntöjä ei kuitenkaan välttämättä aina noudateta.

Vallinneet epäkohdat ovat johtaneet lainsäädännöllisiin uudistuksiin. Erityistä huomiota on kiinnitetty vuokratyövoimaan. Vuodesta 2007 lukien Pohjoismaista ja Baltian maista tulleiden vuokratyöntekijöiden palkkatuloa on ryhdytty verottamaan Suomessa alle puolen vuoden komennusten osalta. Tämä koskee myös niistä maista tulleita ulkomaisia työntekijöitä, joiden kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Pääsääntöisesti lähetettyä työntekijää ei veroteta Suomessa alle kuuden kuukauden komennuksista, ellei heidän työnantajallaan ole täällä kiinteää liiketoimipaikkaa. Rakennus- ja asennuspalveluissa kiinteä toimipaikka muodostuu, jos urakointikohde tai peräkkäiset urakointikohteet kestävät yli yhdeksän kuukautta. Kiinteä toimipaikka voi muodostua muun muassa asiakkaan toimitiloissa.

Nyt kuitenkin kaikki ilman kiinteää toimipaikkaa Suomessa toimivat ulkomaiset yritykset voivat rekisteröityä vapaaehtoisesti ennakkoperintärekisteriin edellyttäen, että yrityksen kotipaikka on valtiossa, jonka kanssa Suomella on kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva sopimus. Tähän asti rekisteröinti on ollut mahdollista vain yrityksillä, joilla on Suomessa kiinteä toimipaikka.

Niin sanotuilla riskialoilla, kuten rakentamisessa ja laivanrakennustöissä rekisteröintivelvoitetta on viety tiukemmaksi kuin muilla toimialoilla, sillä niissä kiinteän toimipaikan muodostumiseen liittyy tavallista enemmän ongelmia. Rekisteröitymättä jättäminen on merkinnyt pääsääntöisesti sitä, että suomalaisen työn teettäjän tai tilaajan on perittävä 13 prosentin lähdevero näiden alojen yrityksille maksetuista työsuorituksista.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 6.11.2007