Työnteko yli rajojen lisääntyy

  1. Keikkatyöläiset ovat tilastojen katveessa
  2. Suomelle muttei suomalaisille uusi ilmiö
  3. Jopa 18 000 tilapäistyöntekijää tänä vuonna
  4. Venäjältä eniten
  5. Rekisteröinnissä puutteita
  6. Kaikilla periaatteessa samat työehdot
  7. Lainsäädännöllinen tilkkutäkki
  8. Entäpä jos työntekijät muuttaisivat pysyvästi Suomeen?
  9. Täällä jo asuva potentiaali käyttöön
  10. Uudellamaalla jo joka viides rakentaja ulkomailta
  11. Lieveilmiöt lisääntyneet

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Pekka Lith työskentelee tutkijana omistamassaan yrityksessä (Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith). Artikkeli julkaistu TilastokeskuksenTieto&trendit-lehdessä 7/2007

Ulkomaisen tilapäistyövoiman määrä Suomessa on muutaman viime vuoden aikana noussut rajusti. Keikkatyöntekijöiden määristä ei ole ollut luotettavia arvioita, eikä heidän työpanoksensa ole tullut mukaan taloustilastoihin. Erityisesti ongelma koskee rakennusalaa.

Ulkomaisen tilapäistyövoiman määrä Suomessa on muutaman viime vuoden aikana noussut rajusti. Keikkatyöntekijöiden määristä ei ole ollut luotettavia arvioita, eikä heidän työpanoksensa ole tullut mukaan taloustilastoihin. Erityisesti ongelma koskee rakennusalaa.

Suomalainen yhteiskunta tarvitsee kotimaisen työvoiman tarjonnan vähetessä tulevina vuosina ulkomaisia työntekijöitä entistä enemmän. Keskustelussa on kuitenkin erotettava pysyväisluonteisesti Suomeen muuttavat ulkomaalaiset ja täällä vain väliaikaisesti työllistyvät keikkatyöläiset.

Pysyväisluonteista muuttoa kutsutaan työperäiseksi maahanmuutoksi. Toistaiseksi se on ollut verrattain vähäistä. Asiantuntijoiden mukaan työperäinen muutto on ollut vain 5-10 prosentin luokkaa maahanmuutosta. Useimmiten Suomeen tullaan perhesyiden, paluumuuton (ruotsinsuomalaiset, inkeriläiset) tai pakolaisuuden vuoksi.

Pysyvästi maahan muuttaneiden ulkomaalaisten määrästä ja profiilista on suhteellisen hyvät tiedot riippumatta maahanmuuton syistä. He joutuvat rekisteröitymään eri viranomaisten rekistereihin ja hankkimaan suomalaisen henkilötunnuksen tehdäkseen työtä ja päästäkseen esimerkiksi koulutuksen, terveydenhuollon ja muun sosiaaliturvan piiriin.

Keikkatyöläiset ovat tilastojen katveessa

Sitä vastoin tilapäinen tai määräaikainen ulkomaalaisten työskentely Suomessa on lisääntynyt nopeasti. Asiantuntija-arvioiden mukaan Suomessa käy vuosittain töissä kymmeniätuhansia ulkomaalaisia lyhyillä tai hieman pidemmillä komennuksilla. Tarkkoja arvioita ei ole, koska keikkatyöläiset jäävät virallisten työllisyystilastojen katvealueeseen.

Ulkomaisen tilapäistyövoiman lisääntyminen on aiheuttanut haasteita tilastotuotannolle, sillä heidän työpanoksensa on pudonnut esimerkiksi kansantalouden kotimaista työpanosta mittaavan työvoimatutkimuksen ulkopuolelle. Seurauksena voi olla, että talouden tuottavuuskehityksestä ei saada riittävän tarkkaa kuvaa. Asia korostuu tietyillä aloilla kuten rakentamisessa, joissa keikkatyöntekijöitä on nykyään erittäin paljon.

Tilastojen puutteet ovat askarruttaneet työvoimaviranomaisia, verohallintoa ja muita valvontaviranomaisia, jotka kantavat huolta ulkomaiseen työvoimaan liittyvistä lieveilmiöistä. Yhteistä kaikille viranomaistahoille on, että kenelläkään ei ole kattavaa käsitystä ulkomaisen työvoiman kokonaismäärästä ja profiilista. Saman pulman edessä ovat muun muassa elinkeinoelämän ja työntekijöiden etujärjestöt.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 6.11.2007

Jaa