Taulukot

Kuolleiden määrä viikoittain

Kuolleiden viikoittaiset lukumäärät julkaistaan tietokantataulukossa kahden viikon viiveellä. Julkaistut luvut ovat vuoden 2020 osalta ennakollisia, ja niitä korjataan ylöspäin, kun tilaston pohjana olevat tiedot täydentyvät. Viimeisimpien julkaistujen viikkojen osalta luvut eivät siis ole vertailukelpoisia aiempien vuosien vastaaviin lukuihin. Kahden viikon julkaisuviive tilastossa johtuu siitä, että tieto kuolemasta tallentuu Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämään väestötietojärjestelmään viiveellä. Oheisen taulukon luvut kuvaavat tilannetta kuluvan vuoden viikkoon 20 saakka.

• Taulukko 12ng: Kuolleet viikoittain sukupuolen, iän ja maakunnan mukaan, pikaennakko (Kokeelliset tilastot -tietokanta)

Konkurssien määrä viikoittain

Konkurssien pikaennakkotilastossa julkaistaan tietoja vireille pantujen konkurssien viikoittaisesta määrästä päätoimialoittain. Tiedot julkaistaan pääsääntöisesti tilastointiviikkoa seuraavan viikon lopussa. Julkaistavassa taulukossa vuosien 2003–2019 vireille pantujen konkurssien määrät perustuvat lopulliseen tilastoon ja vuoden 2020 osalta ennakkotietoon. Vuoden 2020 ennakkotiedot revisioituvat aina kun seuraavan viikon tietoja julkistetaan. Tuoreimpien viikkojen tiedot täydentyvät jokaisella päivityskierroksella.

• Taulukko: Vireille pannut konkurssit alueittain (Kokeelliset tilastot -tietokanta)

Kansalaispulssi

Tilastokeskus toteuttaa keväällä 2020 Valtioneuvoston toimeksiannosta joka toinen viikko Kansalaispulssi-kyselyn, joka liittyy vallitseviin koronaepidemian aiheuttamiin poikkeusoloihin. Kyselyssä kysytään kansalaisten mielipiteitä muun muassa viranomaisten toiminnasta, vastaajan omasta mielialasta, luottamuksesta tulevaisuuteen, ohjeiden noudattamisesta, muiden auttamisesta ja siitä, miten hyvin kokee saaneensa informaatiota. Kyselyn vastausten suorat jakaumat julkaistaan Excel-taulukoissa Tilastokeskuksen sivuilla.

• Kansalaispulssi: suorat jakaumat kyselyn sivuilla

Alkaneet työnhaut

Poikkeustilanne lisää huomattavasti alkaneita työnhakuja TE-toimistoissa. Taulukosta selviää alkaneiden työnhakujen määrät kuukausittain henkilön työllisyystilanteen ja ammattiryhmän mukaan. Lisäksi taulukossa on alkaneiden jaksojen määrä, koska henkilö voi ensin ilmoittautua esim. työssä olevaksi työnhakijaksi ja työnhaun ollessa voimassa siirtyä kokoaikaisesti lomautettujen ryhmään. Tällaiset siirtymät eivät näy alkaneissa työnhauissa vaan alkaneissa jaksoissa. Pidemmällä aikavälillä henkilöllä voi olla useita jaksoja, jos hän liikkuu esim. pätkätöiden vuoksi eri ryhmien välillä.

• Taulukko 1311: Alkaneet työnhaut ja jaksot ammattiryhmän ja maakunnan mukaan (StatFin-tietokanta)

Päättyneet työnhaut

Poikkeustilanteessa tarkastellaan erityisesti alkaneita työnhakuja ja alkaneita työttömyysjaksoja. Tästä taulukosta löytyy kuitenkin päättyneiden työnhakujen ja päättyneiden jaksojen lukumäärät henkilön työllisyystilanteen sekä työnhaun tai jakson päättymisen syyn mukaan.

• Taulukko 1319: Päättyneet työnhaut ja jaksot maakunnan mukaan (StatFin-tietokanta)

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankaupan tilasto kattaa maksutaseen mukaisen ulkomaankaupan neljännesvuositasolla. Tilasto luo linkin Tullin ja maksutaseen mukaiselle tavarakaupalle, kuvaa neljännesvuosittaista palvelukauppaa eriteltynä sekä kertoo tavaroiden ja palveluiden kokonaisviennin alueittain. Vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen tiedoista on julkaistu poikkeuksellisesti pikaennakko. Lukuja tarkennetaan kesäkuun julkistuksessa 22.6.2020.

• Taulukko 001: Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa tavara- ja palveluerittäin, 1 000 000 euroa
• Taulukko 002: Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa alueittain, 1 000 000 euroa

Kuviot

Muutos alkaneiden työnhakujen määrissä

Vuoden 2020 maaliskuussa alkaneet työnhaut lisääntyivät voimakkaasti koko maassa. Alkaneita työnhakuja oli lähes 119 000, mikä oli yli viisi kertaa enemmän kuin edellisvuoden maaliskuussa. Maakunnittain tarkasteltuna työnhakujen määrä kasvoi suhteellisesti eniten Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla. Pienintä kasvu oli Pohjois-Pohjanmaalla.