Julkaistu: 22.6.2020

Vaihtotase alijäämäinen ensimmäisellä neljänneksellä, ulkomainen nettovarallisuusasema heikkeni

Vaihtotase oli alijäämäinen vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä. Maksutaseen mukaisen tavaraviennin arvo laski 12 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Tavaratuonnin lasku oli maltillisempaa. Palveluvienti laski 5 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Ensitulon tili pysyi ylijäämäisenä. Ulkomainen nettovarallisuusasema heikkeni. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastosta.

Vaihtotase ja tavaroiden ja palveluiden tase

Vaihtotase ja tavaroiden ja palveluiden tase

Vaihtotase

Vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä vaihtotase oli 1,6 miljardia euroa alijäämäinen. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 1,2 miljardia euroa alijäämäinen. Vaihtotaseen alaeristä ensitulon tili oli 0,2 miljardia euroa ylijäämäinen ja tulojen uudelleenjaon tili 0,7 miljardia euroa alijäämäinen.

Tavarat ja palvelut

Maksutaseen mukainen kauppatase oli 0,1 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä. Edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä kauppatase oli 1,2 miljardia ylijäämäinen. Palvelutase oli 1,0 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä.

Maksutaseen mukainen tavaravienti oli 14,3 miljardia euroa vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä eli tavaravienti laski 12 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan neljännekseen. Tavaratuonti oli 14,4 miljardia euroa eli tavaratuonti laski 5 prosenttia vuodentakaisesta neljänneksestä. Vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä palveluvienti laski 5 prosenttia ja palvelutuonti 2 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen. Palveluvienti oli 6,8 miljardia euroa ja palvelutuonti 7,8 miljardia euroa.

Tarkemmat maksutaseen mukaiset vienti- ja tuontiluvut palveluerittäin ja alueittain löytyvät tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta vuodesta 2015 alkaen. Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa on myös eritelty Tullin lukuihin tehtävät lisäykset ja poistot, joiden avulla päästään maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan.

Ensitulo ensimmäisellä neljänneksellä

Omaisuustuloja maksettiin nettomääräisesti Suomeen 0,1 miljardia euroa vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä, kun Suomesta ulkomaille omaisuustuloja maksettiin 4,1 miljardia euroa ja ulkomailta Suomeen 4,2 miljardia euroa. Nettomääräisesti Suomesta ulkomaille maksettiin eniten omaisuustuloja arvopaperisijoitusten korkojen ja osinkojen muodossa 0,9 miljardia euroa. Ulkomailta Suomeen sen sijaan maksettiin omaisuustuloja eniten suorien sijoitusten muodossa 0,9 miljardia ensimmäisellä neljänneksellä. Suorien sijoitusten omaisuustulot ovat ennakollisia ja tarkentuvat suorien sijoitusten vuosiaineiston myötä.

Tulojen uudelleenjaon tili oli 0,7 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä.

Vaihtotase ja tavaroiden ja palveluiden tase, 12 kk liukuva summa

Vaihtotase ja tavaroiden ja palveluiden tase, 12 kk liukuva summa

Rahoitustase ja ulkomainen nettovarallisuusasema

Arvopaperisijoitukset ja muut sijoitukset heikensivät ulkomaista nettovarallisuusasemaa

Vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä Suomella oli bruttosaamisia 836,7 miljardia euroa ulkomailta ja bruttovelkoja 836,8 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema, eli saamis- ja velkakannan erotus, oli siten -0,1 miljardia euroa, kun velkoja oli saamisia enemmän. Sekä saamis- että velkakannat kasvoivat mikä johtui sijoituskantojen kasvusta suorissa sijoituksissa, muissa sijoituksissa ja johdannaisissa. Arvopaperisijoitusten kannat sen sijaan laskivat sekä saamis- että velkapuolella.

Ulkomainen nettovarallisuusasema laski edelliseltä neljännekseltä, jolloin ulkomainen nettovarallisuusasema oli 3,5 miljardia euroja. Ulkomaisen nettovarallisuusaseman laskusta rahoitustaloustoimet selittivät 2,9 miljardia, kun taas hinta- valuuttakurssimuutokset ja muut luokitusmuutokset 0,7 miljardia euroa.

Arvopaperisaamiset- ja velat vähenivät

Sijoituslajeittain tutkittuna eniten saamisia ulkomailta oli arvopaperisijoituksien muodossa vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen lopulla. Arvopaperisaamiset laskivat merkittävästi edeltävästä neljänneksestä. Vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen lopussa arvopaperisaamisia oli 313,7 miljardia euroa, kun edeltävällä neljänneksellä saamisia oli 344,1 miljardia euroa. Kantojen muutos selittyy lähes täysin arvonmuutoksilla. Arvopaperisaamisista 128,8 miljardia euroa oli joukkovelkakirjoissa ja rahamarkkinapapereissa ja osake- ja sijoitusrahastosaamisia oli 184,9 miljardia euroa.

Arvopaperisijoitusten osuus on suurin myös ulkomaisissa veloissa. Arvopaperivelkoja oli vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen lopulla 385,6 miljardia euroa. Arvopaperivelkojen kanta laski merkittävästi arvonmuutosten myötä edeltävästä neljänneksestä, jolloin arvopaperivelkojen kanta oli 415,4 miljardia euroa. Arvopaperivelkoja oli eniten joukkovelkakirjojen ja rahamarkkinapapereiden muodossa, joita oli 269,1 miljardia ensimmäisen neljänneksen lopussa.

Ulkomainen nettovarallisuusasema neljänneksittäin

Ulkomainen nettovarallisuusasema neljänneksittäin

Pääomaa virtasi nettomääräisesti ulkomailta Suomeen

Vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä pääomaa virtasi nettomääräisesti ulkomailta 2,9 miljardia euroa. Pääomaa virtasi nettomääräisesti ulkomailta Suomeen muiden sijoitusten muodossa 5,0 miljardia euroa. Arvopaperisijoituksina pääomaa virtasi nettomääräisesti Suomesta ulkomaille 2,3 miljardia euroa.

Kun ulkomaista nettovarallisuusasemaa tutkitaan sijoituslajeittain, nähdään että suurimmat nettosaamiset olivat suorissa sijoituksissa ja muissa sijoituksissa, kun taas suurimmat nettovelat olivat arvopaperisijoitusten muodossa. Vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen lopussa nettosaamiset vähenivät eniten muissa sijoituksissa, joissa nettosaamiset olivat 11,1 miljardia euroa. Suorien sijoitusten nettosaamiset olivat 50,2 miljardia euroa. Arvopaperisijoitusten nettovelka oli 71,9 miljardia euroa. Arvopaperisijoitusten nettovelat selittyvät joukkovelkakirjojen ja rahamarkkinapapereiden 140,3 miljardin nettovelalla. Osake- ja sijoitusrahasto-osuuksissa saamiset olivat 68,5 miljardia velkoja suuremmat.

Sosiaaliturvarahastoilla suurimmat nettosaamiset

Kun nettovarallisuusasemaa tutkitaan sijoittajasektoreittain, eniten ulkomaisia nettosaamisia, 139,7 miljardia euroa, oli sosiaaliturvarahastoilla, joista merkittävimpiä ovat työeläkelaitokset. Sosiaaliturvarahastojen nettosaamisista 109,6 miljardia euroa oli osakkeiden ja sijoitusrahastojen muodossa ja 26,9 miljardia rahamarkkinapapereiden ja joukkovelkakirjalainojen muodossa. Sosiaaliturvarahastojen nettosaamiset heikentyivät edeltävältä neljännekseltä ennen kaikkea osake- ja sijoitusrahastovarallisuuden arvonmuutosten myötä. Nettovelkoja oli eniten muilla rahalaitoksilla, 122,8 miljardia euroa. Rahalaitosten nettovarallisuusasema koheni 2019 viimeisestä neljänneksestä johtuen arvopaperisijoituksiin lukeutuvien rahamarkkinapapereiden ja joukkovelkakirjojen nettovelan pienenemisestä.


Lähde: Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema, Tilastokeskus

Lisätietoja: Hanna Björklund 029 551 3296, Mira Malhotra 029 551 3262, maksutase@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jan Nokkala

Julkaisu pdf-muodossa (362,6 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 22.6.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-3463. 1. vuosineljännes 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.7.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/mata/2020/41/mata_2020_41_2020-06-22_tie_001_fi.html