Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Arjen ympäristötekoja ja merkityksellistä työtä

2.4.2019
Twitterissä: @NiinaLes
Kuva: Risto Wuolle

Kotityön merkityksen huomaa nopeasti sellaisina päivinä, kun syystä tai toisesta a) päivällistä ei ole valmiina klo 17, b) aamulla vaatekaapista ei löydy puhtaita vaatteita tai c) vaipat ovat loppu.

Minulla on kaksi pientä lasta ja olen viettänyt muutaman vuoden kotona huolehtien heidän ja koko perheen tarpeista. Tehtäviä asioita on paljon ja valmista tulee nopeasti.

Syksyllä hiekkalaatikon reunallekin ylsivät uutiset ilmaston­muutoksesta. Ahdisti. Tässä minä räntä­sateessa juon jäähtynyttä kahvia pahvimukista, harjoittelen mind­fulnessia "älä tule paha kakku" -mantran avulla.

Perheemme tekee pieniä tekoja ympäristön hyväksi päivittäin kierrättämällä jätteet ja lasten­vaatteet. Kuluneen vuoden aikana olemme kokkailleet aktiivisesti uusia kasvisruokia, ja osa niistä onkin osoittautunut hitiksi ja päätynyt arkiruoka­pankkiimme. On ollut mukava huomata, että punaisen lihan määrä ostos­korissamme on vähentynyt.

Ensimmäisen lapsen kohdalla kokeilin myös kestovaippoja, mutta toisen lapsen kohdalla en löytänyt resursseja edes kokeiluun. Vaikka vuodesta 2014 lähtien pääkaupunki­seudun vaippajäte on päätynyt Vantaan jätevoimalaan poltettavaksi, asiaa kaunistelematta kotitalouksien sekajätteestä noin 6 prosenttia on vaippoja ja siteitä.

Kotitaloudet tuottivat pääkaupunkiseudulla vaippa­jätettä 9,4 kg asukasta kohden vuonna 2018 (sis. vaipat ja siteet, lähde HSY Pääkaupunkiseudun sekajätteen koostumus vuonna 2018).

Näkökulman laajentaminen vain lisää huonoa oloa. Esimerkiksi kaivos­jätteisiin verrattuna meidän perheemme kakkavaippojen määrä on hyvin pieni.

Palasin vuodenvaihteen jälkeen yliaktuaarin työhön Tilastokeskukseen: pyörittelemään lukuja ja laatimaan laskelmia, että päättäjillä olisi jotain kättä pidempää.

Esimerkiksi yhdistämällä ympäristötilinpidon ja kansantalouden tilinpidon lukuja saamme laskettua päästö­intensiteetin, joka kertoo, millä toimialoilla päästöjen rajoittamisesta on suurin hyöty suhteessa arvon­lisäykseen.

Kollegani Olli Savela ja Johanna Markkanen ovat käsitelleet aihetta mainioissa artikkeleissaan Päästöintensiteetissä on suuria eroja toimialoittain ja Ilmastotavoitteet saavutetaan kustannus­tehokkailla toimi­aloittaisilla päästö­vähennyksillä.

Ajatusta jatkojalostamalla voidaan miettiä, mitä tapahtuisi, jos resursseja lisättäisiin ilmaston­muutosta hillitsevien innovaatioiden tutkimiseen ja kehittämiseen. Tämä ei juurikaan kasvata toimialan päästöjä, mutta näkyy positiivisesti bruttokansan­tuotteessa. Puhumattakaan siitä, jos tämä tutkimus- ja kehittämistyö poikisi uusia vientituotteita Suomelle.

Yliaktuaarin työn merkitys ei näy välttämättä samana päivänä kuten kotiäidin työt. Oma tilasto saattaa päästä mukaan uutisvirtaan, Helsingin Sanomien pääkirjoitukseen tai illan uutisiin. Mutta tilastojen vaikutuksia pohdittaessa on hyvä ajatella yli huomisen.

Kirjoittaja on yliaktuaari ympäristötilinpidon tiimissä talous- ja ympäristö­tilastot -yksikössä.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
6.8.2021
Tuomas Kaariaho

Energiaverotuksen erilaiset veronpalautukset ja tuet johtavat eriäviin verotasoihin eri toimialojen ja erikokoisten yritysten kesken ja heikentävät väistämättä energiaverotuksen ohjausvaikutusta. Suomen tulisikin yhtenäistää ja kehittää energiaverotustaan päästöpohjaisempaan suuntaan. 

Blogi
26.7.2021
Jouni Kotkavuori

Valheiden ja pelon sijaan tarvitaan tietoa ja toivoa. Lauri Hokkasen tilitys Kenen joukoissa seisoin on varoitus ideologian sokaisevuudesta, tiedepokkari Kuinka maailma pelastetaan? herättää huolen lisäksi toiveikkuutta.

Artikkeli
7.7.2021
Sami Hautakangas, Heidi Pirtonen

Ilmastonmuutosta, luonnonvarojen ylikulutusta ja luontokatoa yhdistää monimutkaisuus – niin ilmiöiden kuin ratkaisujenkin osalta. Ratkaisu yhteen voi pahentaa toista tai tuloksena voi olla ennakoimattomia yhteisvaikutuksia. Kiertotalouden mittarit tarjoavat eri näkökulmia seurantaan ja päätöksenteon tueksi, mutta eivät huomioi ongelmien keskinäisiä kytköksiä. Päätöksiä on silti tehtävä, epävarmuudenkin vallitessa.

Artikkeli
6.7.2021
Sami Hautakangas, Heidi Pirtonen

Tänä päivänä on tunnistettavissa kolme keskeistä globaalia ihmistoiminnan voimistamaa ympäristökriisiä: ilmastonmuutos, luonnonvarojen ylikulutus ja luontokato. Vaikka kaikki kolme ympäristökriisiä ovat globaaleja ongelmia, on niillä myös paikalliset ulottuvuutensa. Ihmisen toiminta on nopeuttanut ympäristömuutoksia niin vakavalla tavalla, ettei muu luonto ehdi reagoimaan.

Artikkeli
9.12.2020
Niko Olsson

Kiertotalousliiketoiminta on kasvanut tasaisesti seuraten yleistä talouskehitystä, mutta sen osuus taloudesta on vielä verrattain pieni.  Tilastokeskuksen tuore indikaattoripaketti kuvaa alan liiketoimintaa hyvin kapeasti yritysten ja työntekijöiden kannalta. Kiertotalouden edetessä myös mittareiden on kehityttävä kattamaan laajemmin koko systeemitason muutos.

tk-icons