Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Pelasta pörriäinen – pölytyspalvelut mukaan ekosysteemitilinpidon seurantaan

5.6.2020
Twitterissä: @HautakangasSami
Kuva: Aki Harju

Hyönteishotellit, pölyttäjät, mesipistiäiset, ruuantuotanto, luonnon monimuotoisuus… Ainakin nämä tulevat heti mieleeni otsikosta. Niin, ja tuohan on itse asiassa YLEn kampanja pölyttäjähyönteisten hyväksi. Hätähuuto luonnon monimuotoisuudelle ja ruuantuotannolle tuiki tarpeellisten öttiäisten puolesta.

Luonnon monimuotoisuuden – tai biodiversiteetin – hupeneminen on yksi kolmesta suuresta ympäristökatastrofista maapallolla. Tunnetuin niistä lienee ilmastonmuutos ja se kolmas on luonnonvarojen liikakäyttö. Luontoa liiallisesti hyväksikäyttävän toiminnan ennakoidaan edesauttavan jopa seuraavan maailmanlaajuisen pandemian syntyä, kun nykyisestä koronapandemiasta on pöly laskeutunut.

Mitä meidän pitäisi tehdä luonnon monimuotoisuuden hyväksi?

Hyönteishotellit? Kyllä! Kaikki voivat kantaa kortensa kekoon tarjoamalla asunnon. Myrkkyjen vähentäminen viljelyksillä? Kyllä! Annetaan pölyttäjille mahdollisuus toimia tehtävässään. Steriilien puupeltojen välttäminen metsätaloudessa? Kyllä! Se lisää eliölajien kirjoa metsissä. Nämä ja monet muut toimenpiteet edesauttavat monimuotoisen luonnon säilymistä.

Ponnistelu biodiversiteetin eteen vaatii tietoa niin nykytilasta, historiasta kuin vaihtoehtoisista tulevista kehityskuluista. Tiedon ja ymmärryksen kartuttaminen vuorostaan vaativat asioiden systemaattista havainnointia ja tutkimusta.

Nykytilan ja siihen johdattaneen kehityskulun tarkka luotaus mahdollistaa toimenpiteiden vaikutusten ennustamisen. Tulevaisuudessa samojen asioiden seuraaminen antaa tietoa muutosten suunnasta ja tietoa tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuudesta. Samoin joidenkin toimenpiteiden luonnon monimuotoisuutta heikentävät vaikutukset paljastuvat, kun asioita seurataan systemaattisesti.

Maailmanlaajuisesti luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi toimiva YK:n alainen IPBES-paneeli julkaisi vuosi sitten raportin biodiversiteetin tilasta. Sen mukaan miljoona eliölajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Suomessa toimintaan osallistuvat kansallinen IPBES-työryhmä ja luontopaneeli, joka antaa kansallisia suosituksia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Minkälainen tilanne meillä on Suomessa? Miltä näyttää tulevaisuus?

Suomessa luonnon monimuotoisuuteen liittyvää systemaattista tutkimusta ja tilastointia tekevät ennen kaikkea Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Luonnonvarakeskus (Luke). Hyönteisten ja erityisesti pölyttäjien määristä on kuitenkin melko vähän pitkän aikavälin seurantatietoa.

Maatalousympäristön päiväperhoskannan kehityksestä löytyy tietoa vuosituhannen vaihteesta asti, mutta esimerkiksi kimalaisten osalta tilanne on huonompi. Onneksi asiaan on havahduttu ja kimalaisten kantojen seuranta on aloitettu.

Tilastokeskuksen ympäristötilinpidon tilastot kokoavat ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tietoja kansainvälisten standardien mukaiseen tilinpitokehikkoon. Tällä hetkellä tilastot eivät sisällä juurikaan luonnon monimuotoisuuteen liittyvää tietoa, mutta tulevaisuudessa tilanne voi muuttua.

YK:n ja EU:n vetäminä ympäristötilinpitoa halutaan nimittäin laajentaa uusilla tilastokokonaisuuksilla kuten ekosysteemitilinpidolla, jota on myös Suomessa kehitetty Syken, Luken ja Tilastokeskuksen yhteistyönä.

Kehikko ei ole pelkästään biodiversiteettitilinpitoa, mutta siinä on tarkoitus seurata systemaattisesti mm. pölyttäjien tarjoamia pölytyspalveluita. Vanhoille asioille uudet nimet! Luonto tuottaa erinäisiä palveluita – ekosysteemipalveluita – ihmisten käyttöön.

Näiden palveluiden soisi säilyvän, sillä kukaan tai mikään muukaan ei niitä pysty tuottamaan.

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen vaatii pikaisia ja jopa järeitä toimia. Niiden tueksi on oltava systemaattinen tiedontuotanto. Ja kun tietoa tuotetaan käyttöön, sitä pitää osata käyttää.

Hyvä uutinen on se, että toimenpiteitä on jo käynnissä. Ympäristöministeriö valmistelee kansallista strategiaa pörriäisten pelastamiseksi. Hyönteishotellien lisäksi uudet luovat keinot, kuten ekologiset kompensaatiot, luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi ovat tervetulleita.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen ympäristö- ja energia -vastuualueella ja kuuluu kansalliseen IPBES-työryhmään.

 

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
26.8.2022
Heidi Pirtonen

Kulutamme kansainvälisesti verraten selvästi enemmän luonnonresurssejamme. Valtaosa kulutuksesta on soran ja hiekan käyttöä. Materiaali-intensiteetti – eli kotimainen materiaalien kulutus suhteutettuna bkt:hen – kasvoi vuonna 2020 hieman edellisvuodesta: tarvittiin 0,75 kiloa luonnonvaroja tuottamaan 1 euro arvonlisäystä. Materiaalitilinpito kuvaa kansantalouden ja luonnonympäristön välistä materiaalivirtaa.

Artikkeli
13.7.2022
Jukka Hoffren

Maailman pitäisi YK:n tavoitteen mukaan saavuttaa vuonna 2015 sovitut kestävän kehityksen 17 päätavoitetta ja 169 alatavoitetta vuoteen 2030 mennessä. OECD:n arvion mukaan sen jäsenmaat ovat vielä kaukana tavoitteiden saavuttamisesta. Ilman paljon nykyisiä voimakkaampia toimia jäävät kestävän kehityksen tavoitteet teollisuusmaissa saavuttamatta.

Artikkeli
7.7.2022
Jukka Hoffren

Euroopan Unioni on edistynyt lähes kaikissa vuonna 2015 sovituissa YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa. Parhaiten on onnistuttu rauhan­omaisten yhteiskuntien rakentamisessa ja henkilö­kohtaisen turvallisuuden edistämisessä. EU:n uusimman seuranta­raportin tiedot kuvaavat tilannetta pääosin ennen korona­pandemiaa ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

tk-icons