Uutisia 15.3.2021

Talouden tilannekuva: Talous kesti pelättyä paremmin vuonna 2020

Viime kevään pahimmat ennusteet bruttokansantuotteen laskun jyrkkyydestä eivät näytä toteutuneen. Suomen bruttokansantuote supistui kansantalouden tilinpidon tarkentuneiden ennakkotietojen mukaan viime vuonna 2,8 prosenttia. Euroalueen BKT pieneni viime vuonna 6,6 prosenttia ja Ruotsin BKT 2,8 prosenttia, joten Suomi pärjäsi hyvin kansainvälisessä vertailussa.

Valtion velka kasvoi, kotitalouksien velkaantumisaste nousussa

Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 12,9 miljardia euroa alijäämäinen. Edellisenä vuonna alijäämä oli 2,4 miljardia euroa. Julkisyhteisöjen alijäämää kasvattivat koronapandemiaan liittyvät menot sekä verotulojen ja sosiaaliturvamaksujen kertymän pieneneminen. Vuonna 2020 alijäämä oli 5,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Valtionhallinnon alijäämä oli viime vuonna 13,4 miljardia euroa, kun se oli edellisenä vuonna 2,7 miljardia euroa. Tämä piti sisällään muun muassa 1,5 miljardin tuotetukipalkkioiden kasvun yrityssektorille. Valtionhallinto osallistui myös paikallishallinnon koronapandemiasta koituviin kustannuksiin ja paikallishallinnon alijäämä vaihtui valtionosuuksien kasvun myötä ylijäämäiseksi. Paikallishallinto (kunnat ja kuntayhtymät ym.) oli ennakkotietojen mukaan 175 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Yksityinen kulutus laski viime vuonna 4,6 prosenttia edellisvuodesta, 115,2 miljardiin euroon. Yksityinen kulutus on bruttokansantuotteen kysyntäeristä selvästi suurin ja sen väheneminen näkyi palvelutoimialalla erityisesti liikenteen, majoituksen ja ravitsemuksen sekä kulttuurin ja viihteen arvonlisäysten laskuna.

Asuntojen ja vapaa-ajanasuntojen lainojen kasvu jatkui koronasta huolimatta. Ennakkotietojen mukaan kotitalouden velkaantumisaste nousi viime vuonna 133 prosenttiin, kun vuonna 2019 se oli 129 prosenttia. Kotitalouksien säästämisaste kasvoi 5,7 prosenttiin.   

Yksityiseen kulutukseen sisältyvän ulkomaanmatkailun romahtaminen heijastui merkittävästi vaihtotaseeseen. Tyypillisesti matkustustase on noin 2 miljardia alijäämäinen, mutta vuonna 2020 matkustustaseen alijäämä oli 0,2 miljardia.

Viennillä on suuri merkitys Suomen talouden kehitykseen. Ulkomaankauppa oli loppuvuonna vahvasti ylijäämäistä: ulkomaankaupasta kertyi Suomelle ylijäämää viimeisellä neljänneksellä 2,6 miljardia euroa. Suomelle tärkeiden televiestinnän, tietotekniikan ja tietopalveluiden vienti lisääntyi viimeisellä neljänneksellä.

Yritysten tuotannossa edelleen haasteita

Kuukausittaisten yritystilastojen mukaan palvelualojen ahdinko jatkuu, eikä näkyvissä ole elpymisen merkkejä. Myös rakentamisen toimialalla vuoden 2020 alkupuolella alkanut lasku jatkuu, vaikkakin tammikuussa kasvu oli 2 prosenttia joulukuusta. Teollisuuden toimialalla tuotanto on ollut pienessä kasvussa, mutta teollisuudessa tilanne oli heikompi jo ennen koronakriisin vaikutuksia. Kaupan alalla myynnin määrän osalta tilanne näyttää hieman paremmalta, mutta alan sisällä koronakriisin vaikutukset ovat jakautuneet hyvin epätasaisesti.

Yritysten osalta tulevaisuudennäkymät eivät ole kovin positiivisia. Teollisuuden uudet tilaukset olivat laskussa tammikuussa, minkä lisäksi yritysten luottamus laski helmikuussa. Vireille pantujen konkurssien määrä on selvässä kasvussa helmikuussa, mutta merkittävää konkurssiaaltoa ei vielä ole nähty.

Tiedot ovat poimintoja Tilastokeskuksen juuri julkaisemasta Talouden tilannekuva -katsauksesta. Katsaus päivitetään seuraavan kerran toukokuussa.   

Lisätietoja: yliaktuaari Tapio Kuusisto p. 029 551 3318, yliaktuaari Sini Liukkonen p. 029 551 3024

 

Jaa