Julkaistu: 13.1.2003

Laadukkaalle tiedolle on kasvavat markkinat

Vuodesta 2002 ei muodostunut Suomessa eikä muuallakaan sellaista talouden elpymisvuotta, jota siitä yleisesti odotettiin. Myönteisiä talousuutisia saatiin lukea harvakseltaan. Uutisoinnissa korostui yleinen epävarmuus, joka näytti liittyvän erityisesti uuden teknologian kehitykseen ja talouden mutkikkaisiin kansainvälisiin kytköksiin. Samoista tekijöistä johtuen talouskehityksen ennakointi ja ennustaminen näyttävät vaikeutuneen.

Epävarmuus on selvästi lisännyt informaation ja tiedon kysyntää. Talouden kehitystä kuvaavien tietojen tarjonta on myös kasvanut. Tiedotusvälineet julkaisevat tilastoja ja analyysejä enemmän kuin koskaan aiemmin. Yhdysvaltojen, Ranskan tai Ruotsin uusimmat tilastotiedot tuotannon, kulutuksen ja työllisyyden kehityksestä ovat Suomessa uutisia siinä missä vastaavat kotimaan tilastotkin. Talouden nousukaudella virinnyt yltiöpäinen kiinnostus rahatalouden ilmiöihin, odotuksiin perustuvaan päätöksentekoon ja lyhyen ajan spekulaatioihin on laantunut. Nyt tämän kvartaalitaloudeksi kutsutun ilmiön sijasta talouselämän ja analyytikoiden mielenkiinto on yhä enemmän suuntautunut reaalitalouteen, mikä puolestaan on vahvistanut luotettaviin tilastoihin pohjautuvan faktatiedon kysyntää.

EU:n tilastosäädösten lukumäärän kehitys 1970-2001

kuva

Karvaat kokemukset talousinformaation vääristelyistä Yhdysvaltain yritysmaailmassa ovat osaltaan korostaneet luotettavan ja puolueettoman markkinatiedon merkitystä. Amerikkalaisten investointipankkien sijoitusanalyytikoiden riippumattomuutta ollaankin vahvistamassa ja varmistamassa erityissäännöksin. Euroopassa tietojen laatu ja siihen liittyvä kysymys tilastovirastojen tieteellisestä riippumattomuudesta ja itsenäisyydestä nousi esille ennen kaikkea talous- ja rahaliiton toimivuuden takeena. Runsaat viisi vuotta sitten, talous- ja rahaliiton tilastovaatimuksia määriteltäessä todettiin kaukonäköisesti, että "mikään ei ole rahapolitiikalle tärkeämpää kuin hyvät tilastot". Tämä pätee tänäkin päivänä, niin Euroopassa kuin myös muualla maailmassa.

Tilastovirastojen asemasta sekä tilastojen puolueettomuudesta ja laadusta käydään varmasti keskustelua myös Kreikassa maaliskuussa pidettävässä Euroopan unionin huippukokouksessa, kun käsiteltävänä on komission ja EU:n neuvoston raportti euroalueen tilastoista. Raportissa tullaan myös esittämään lisävaatimuksia euroalueen tilastoinnin kehittämiseksi ja nopeuttamiseksi. Lisää tilastoja ja indikaattoreita halutaan Euroopan kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen arviointiin sekä sosiaali- ja työllisyyspolitiikan seurantaan.

Euroopassa kansalliset tilastovirastot ovat viime vuosina panostaneet runsaasti tilastojen ja tilastopalveluiden laatuun. Tutkimus- ja kehityspanostuksen ansiosta muun muassa tilastojen kansainvälinen vertailukelpoisuus ja ajantasaisuus ovat parantuneet. Kansallisten tilastovirastojen vahvuudet perustuvat muun muassa laajalti omaksuttuun ammattietiikkaan ja kehittyneeseen yhteistyö- ja kumppanuuskulttuuriin. Myös yhteistyö tutkijoiden ja yliopistojen kanssa on tärkeätä. Vahva teoreettinen osaaminen on osa sitä ammattilaisuutta ja asiantuntemusta, jonka varassa tilastotoimen korkea laatu voidaan turvata.

Käytännössä EU:n jäsenmaiden tilastojen laatu ja vertailukelpoisuus pyritään varmistamaan tilastosäädöksin. Valtaosa Tilastokeskuksenkin tilastotuotannosta on EU:n tilastosäädösten piirissä. Tällä hetkellä voimassa on noin 200 tilastosäädöstä ja suunnitteilla on pari-kolmekymmentä uutta. Yhdenkään säädöksen lakkautusta epäkuranttina tai muusta syystä ei ole ohjelmassa. Tilastontekijälle näyttäisi riittävän töitä tulevinakin vuosina.

Heli Jeskanen-Sundström
pääjohtaja


Päivitetty 13.1.2003

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi