Julkaistu: 16.8.2016

Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten keskiansiot miehillä 3 970 ja naisilla 3 150 euroa

Tilastokeskuksen mukaan yksityisen sektorin kokoaikaisten kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan keskiansio oli 3 574 euroa kuukaudessa vuonna 2015. Miesten keskiansiot olivat 3 974 ja naisten 3 151 euroa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana naisten keskiansiot ovat hiljalleen nousseet 76:sta 79 prosenttiin miesten ansioista. Mediaaniansio oli 3 170 euroa. Miesten mediaaniansiot olivat 3 590 ja naisten 2 812 euroa. Säännöllisen ansion indeksin vuosinousu yksityisen sektorin kuukausipalkkaisilla oli vuoden 2015 loka–joulukuussa 1,2 prosenttia.

Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisista vähiten ansaitseva kymmenys ansaitsi 2 130 euroa ja korkeimmin ansaitseva kymmenys 5 500 euroa. Vähiten ansaitsevien desiiliin kuuluvien palkat olivat 67 prosenttia mediaaniansiosta. Ylimmän desiilin palkat olivat 73 prosenttia mediaaniansiota suuremmat. Mediaaniansio tarkoittaa palkkaa, jota vähemmän tai enemmän ansaitsee tasan puolet palkansaajista.

Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten miesten ja naisten jakautuminen eri ammattiluokkiin 2015

Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten miesten ja naisten jakautuminen eri ammattiluokkiin 2015

Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisista palkansaajista lähes kolmasosa toimii asiantuntijoina, neljäsosa erityisasiantuntijoina ja viidesosa palvelu- ja myyntityössä. Palkansaajista 51 prosenttia on miehiä ja 49 prosenttia naisia. Jakautuminen eri ammattiryhmiin vaihtelee sukupuolen mukaan. Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisista miehistä enemmistö toimii asiantuntijatehtävissä, kun taas naisia työskentelee asiantuntijatehtävien lisäksi paljon palvelu- ja myyntityössä sekä toimisto- ja asiakaspalvelutyössä.

Palkat ja palkkaerot kasvavat iän myötä

Yksityisen sektorin suurimmat keskimääräiset kuukausiansiot olivat 40–44-vuotiailla. Yli 40-vuotiaiden ja sitä vanhempien palkka oli selvästi korkeammalla tasolla kuin nuoremmissa ikäryhmissä.

Miesten ja naisten keskiansiot erosivat toisistaan eniten vanhemmissa ikäryhmissä. Naisten ansiot olivat 60–64-vuotiaiden ikäryhmässä keskimäärin 75 prosenttia miesten ansioista, kun taas alle 20-vuotiaiden naisten palkat olivat 96 prosenttia samanikäisten miesten palkoista.

Miesten ja naisten keskiansiot ikäryhmittäin 2015

Miesten ja naisten keskiansiot ikäryhmittäin 2015

Yksityisen sektorin erityisasiantuntijoiden ja johtajien ansiot olivat selvästi korkeammat vanhemmilla kuin nuoremmilla palkansaajilla. Muissa ammattiluokissa erot ikäryhmien ansioissa olivat pienemmät. Johtajien palkkoja tarkasteltaessa on huomioitava, että yksityisen sektorin kuukausipalkka-aineistosta puuttuu suurin osa toimitusjohtajista ja muista ylimmistä johtajista.

Ammattiluokkien keskiansiot ikäryhmittäin 2015

Ammattiluokkien keskiansiot ikäryhmittäin 2015
* Muut-kategoria sisältää tässä taulukossa seuraavat ammattiluokituksen pääryhmät: 6 Maanviljelijät, metsätyötekijät ym.; 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät; 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät sekä 9 Muut työntekijät

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla 35 prosenttia suuremmat palkat

Säännöllisen työajan ansiot pääasiassa nousevat koulutusasteen myötä. Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden mediaaniansio oli 4 280 euroa eli 35 prosenttia suurempi kuin yksityisen sektorin mediaaniansio. Alhaisimmat mediaaniansiot olivat pelkän perusasteen suorittaneilla, 2 630 euroa, ja keskiasteen suorittaneilla, 2 620 euroa. Kummatkin jäivät 17 prosenttia mediaaniansiota pienemmiksi.

Tilastossa perusasteen suorittaneiden mediaaniansiot ovat vastoin odotuksia korkeammat kuin keskiasteen suorittaneiden. Tämä johtuu muun muassa siitä, että vain perusasteen käyneiden kanssa samaan luokkaan kuuluvat myös ne, joiden koulutustieto on tuntematon. Tällaisilla henkilöillä saattaa kuitenkin olla esimerkiksi ulkomailla suoritettu tutkinto. Lisäksi vastikään valmistuneiden koulutustiedot puuttuvat tilastosta.

Yksityisen sektorin naisten kuukausipalkat keskimäärin 9 prosenttia pienemmät kuin miehillä samassa ammattiryhmässä

Miesten ja naisten ansioiden eroja selitetään usein sukupuolittaisella segregaatiolla eli tehtävien jakautumisella mies- ja naisvaltaisiin töihin. Miesten ja naisten väliset palkkaerot tulevat kuitenkin selvästi esille kaikilla muuttujilla tarkasteltuna ja myös silloin, kun verrataan samalle ammattikoodille luokiteltujen henkilöiden palkkoja. Naisten kuukausipalkat olivat yksityisellä sektorilla samassa tarkan tason ammattiryhmässä (sama ammattiluokituksen 4- tai 5- numerokoodi) toimivien miesten palkkoja keskimäärin 9 prosenttia pienemmät. Ammattiluokituksen päätason tarkastelussa samalle ammattikoodille luokiteltujen naisjohtajien palkkaero miehiin oli suuri, keskimäärin 14 prosenttia. Muissa ammattiluokituksen pääluokissa miesten ja naisten välinen keskimääräinen palkkaero ero oli pienempi.

Naisten kuukausiansioiden ero samassa ammattiluokassa toimivien miesten kuukausiansioihin 2015

Ammattiluokka 1) Palkkaero, %
Yhteensä -9,1
1 Johtajat -13,5
2 Erityisasiantuntijat -8,4
3 Asiantuntijat -10,8
4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät -5,9
5 Palvelu- ja myyntityöntekijät -8,3
6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. -9,3
7 Rakennus,- korjaus- ja valmistustyöntekijät -10,0
8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät -9,3
9 Muut työntekijät -4,0
1) Henkilön tarkka ammattinimike on koodattu samalle ammattiluokituksen 4- tai 5-numerotasolle. Ammattiluokan palkkaerossa on huomioitu kunkin pääluokan sisäinen ammattirakenne.

Yksityisellä sektorilla työskentelee hyvin laaja kirjo eri ammateissa toimivia kuukausipalkkaisia. Palkansaajat on luokiteltu tilastoon ammattiluokituksen koodeille tarkan ammattinimikkeen pohjalta. Aineiston laajuuden takia on vaikeaa ottaa huomion keskipisteeksi tiettyjä tyypillisimpiä ammattiryhmiä. Ammattiryhmien väliset erot ovat kuitenkin kiinnostavia. Esimerkiksi talousjohtajanaiset ansaitsivat 19 prosenttia vähemmän kuin samalle ammattikoodille luokitellut miehet. Mies- ja naiserikoislääkärien vastaava palkkaero oli alle prosentin, professoreilla sekä lehtoreilla ja yliassistenteilla yliopistossa 5 prosenttia. Teollisuuden työnjohtajina toimivat naiset ansaitsivat 7 prosenttia ja farmaseutit 2 prosenttia vähemmän kuin samoihin ammattiryhmiin luokitellut miehet. Toimistovahtimestareilla ero oli 6 prosenttia, tarjoilijoilla 5 ja vartijoilla 12 prosenttia.

Kaikkien ammattiryhmien ansiotiedot sukupuolen mukaan ovat saatavilla tietokantataulukosta 1. Yksittäisiä ammattiryhmiä tarkasteltaessa on huomioitava se, että tilastoaineistoa käsiteltäessä palkansaajien tarkan tason ammattinimikkeen luokittelussa eri ammattikoodeille on jonkin verran vaihtelua.

Yksityisen sektorin kuukausipalkkatilaston tutkimuskehikko kuvaa järjestäytyneiden yritysten noin 578 000 ja järjestäytymättömien yritysten noin 123 000 palkansaajaa. Tilaston lähteenä olevat palkkatiedot koostuvat järjestäytyneiden yritysten 448 000 ja järjestäytymättömien yritysten 37 000 palkansaajan tiedoista, jotka korotetaan tutkimuskehikon tasolle. Palkkatiedoista suurin osa on kerätty syyskuulta, joka on Elinkeinoelämän keskusliiton keräämien tietojen viiteajankohta. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon palkkatiedot ovat kesäkuulta ja muut palkka-aineistot lokakuulta.

Tilaston ansiokäsite säännöllisen työajan ansio sisältää kuukausipalkan, työaikalisät, luontoisetujen verotusarvon ja provision/myyntipalkkion keskimäärin kuukaudessa. Ylitöiden ja tulospalkkioiden osuutta ei lasketa tähän ansiokäsitteeseen. Kuukausipalkkatilasto sisältää kokoaikaiset kuukausipalkkaiset palkansaajat. Osa-aikaisiksi luokitellaan palkansaajat, joiden säännöllinen viikkotyöaika on alle 90 prosenttia alan yleisestä työajasta.


Lähde: Yksityisen sektorin palkat 2015, Tilastokeskus

Lisätietoja: Heli Udd 029 551 3522, Pirkko Wiik 029 551 3456, palkat.yksityinen@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko

Julkaisu pdf-muodossa (313,1 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 16.8.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Yksityisen sektorin kuukausipalkat [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3894. 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.8.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/yskp/2015/yskp_2015_2016-08-16_tie_001_fi.html

Jaa