Laatuseloste: Yksityisen sektorin palkat

1 Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tilaston tietosisältö ja käyttötarkoitus

Yksityisen sektorin kuukausipalkkatilasto ja tuntipalkkatilasto ovat vuosittain laadittavia tilastoja, jotka kuvaavat ansioita vuoden viimeisellä neljänneksellä. Palkkatilastoja käytetään pääasiassa työehtosopimustoiminnassa. Ansiotasoindeksin lopulliset tiedot ja palkkarakennetilaston tiedot perustuvat osittain yksityisen sektorin palkkatilastojen tietoihin.

Tilastojen perusaineiston muodostavat yksityisen sektorin työnantajajärjestöjen keräämät palkkatilastotiedot sekä Tilastokeskuksen työnantajajärjestöihin kuulumattomilta työnantajilta otostutkimuksella keräämät vastaavat tiedot. Tiedustelu koskee pääsääntöisesti kaikkia otosyritykseen työsuhteessa olevia palkansaajia. Kuukausipalkkaisten tiedot kerätään yhden kuukauden jaksolta ja tuntipalkkaisten pääosin koko vuosineljännekseltä, poikkeuksena Kirkon työmarkkinalaitoksen aineisto, joka on kesäkuulta. Kuukausipalkkatilasto sisältää kokoaikaiset kuukausipalkkaiset palkansaajat. Osa-aikaisiksi luokitellaan palkansaajat, joiden säännöllinen viikkotyöaika on alle 90 prosenttia alan yleisestä työajasta. Tuntipalkkatilasto sisältää kaikki tuntipalkkaiset palkansaajat, jotka ovat olleet työsuhteessa yritykseen tiedusteluajankohdan aikana riippumatta työajan pituudesta. Toimitusjohtajat, harjoittelijat, oppilaat ja palkkaukseltaan poikkeavat eivät sisälly tilastoihin.

Maatalouden palkansaajat ovat kuuluneet yksityisen sektorin palkkatilastoihin yhtenäisin käsittein vuodesta 2014. Heistä oli kuukausipalkkaisia kehikon tasolle korotettuna noin 1 700 ja tuntipalkkaisia työntekijöitä 4 400. Vuoteen 2013 asti Tilastokeskus julkaisi erillistä maataloustyötekijöiden palkkatilastoa, joka perustui Maatalouden työnantajat ry:n keräämiin tietoihin.

1.2 Käytetyt luokitukset, käsitteet ja tilastolliset tunnusluvut

Luokitukset

Tilaston perusaineistoa täydennetään Tilastokeskuksen ylläpitämillä luokituksilla ja tutkintorekisterin tiedoilla. Seuraavassa kuvaus käytetyistä luokituksista:

Ammattiluokitus: Tilastossa on käytössä Ammattiluokitus 2010 (AML 2010), joka perustuu Euroopan Unionin yhteiseen ammattiluokitukseen ISCO-08:aan. Kyseinen luokitus on ollut käytössä vuodesta 2010.

Koulutusluokitus: Tilastossa on käytössä Tilastokeskuksen Koulutusluokitus, joka päivittyy vuosittain. Luokitus noudattaa mahdollisimman tarkasti kansainvälisen koulutusluokituksen ISCED 1997:n koulutusalojen ja koulutusasteiden sisältöä. Koulutusasteeksi luokitellaan perusaste, mikäli palkansaajalta puuttuu koulutustieto tai hän on suorittanut tutkinnon ulkomailla.

Toimialaluokitus: Tilaston tuotannossa on käytössä Toimialaluokitus 2008 (TOL 2008), joka perustuu Euroopan unionin yhteiseen toimialaluokitukseen (NACE Rev. 2).

Käsitteet

Kuukausipalkkatilasto

Kuukausipalkkatilaston ansiokäsitteenä on säännöllisen työajan ansio, joka sisältää seuraavat palkkaerät: peruskuukausipalkan sisältäen henkilökohtaisen ja palvelusvuosilisän, vuoro-, ilta- ja yötyölisän sekä säännöllisen sunnuntaityön korvauksen, luontoisetujen verotusarvon ja provision/myyntipalkkion keskimäärin kuukaudessa. Säännöllisen työajan ansio voidaan laskea myös tulospalkkioiden kanssa.

Tuntipalkkatilasto

Tuntipalkkatilastossa ansiokäsitteinä on säännöllisen työajan ansio ja kokonaisansio. Ansiotiedot esitetään laskettuina tehtyä työtuntia kohti. Tehdyllä työajalla tarkoitetaan sitä työaikaa, jolloin palkansaaja on tehnyt varsinaisia työtehtäviään. Tehtyihin työtunteihin lasketaan aika-, urakka- ja palkkiotyön tehdyt työtunnit sekä sunnuntai- ja ylityötunnit.

Säännöllisen työajan ansio sisältää aika-, urakka- ja palkkiotyöstä säännölliseltä tehdyltä työajalta maksettujen palkkojen lisäksi työaikaan liittyvät lisät (esim. vuorotyö- ja olosuhdelisät) ja muut erilliset lisät (esim. työajan lyhentämiskompensaatio). Työajan lyhentämisistä maksettava kompensaatio on mukana niiden alojen osalta, joissa se maksetaan erillisenä palkanosana jokaisen palkanmaksun yhteydessä. Säännöllisen työajan ansioon sisältyvät tässä tilastossa myös sunnuntai- ja ylityöpalkan perusosat, mutta ei korotusosia. Kokonaisansio sisältää edellisten lisäksi sunnuntai- ja ylityöpalkan korotusosat sekä luontoisedut ja suorituspalkat/provisiot.

Tilastolliset tunnusluvut

Keskiarvo on ositekohtaisilla korotuskertoimilla painotettu keskiarvo.

Keskihajonta kuvaa havaintoarvojen poikkeamaa keskiarvosta.

Desiili ilmoittaa muuttujan arvot, joiden alapuolelle jakaumasta jää 10, 20, …, 90 prosenttia havainnoista. Esimerkiksi 1. desiilin mukaisen ansion alittaa 10 prosenttia havainnoista, 5.desiilin (mediaanin) 50 prosenttia ja 9. desiilin mukaisen ansion alle jää 90 prosenttia havainnoista. Mediaani on siis suuruusjärjestykseen asetettujen havaintoarvojen keskimmäinen arvo, joka soveltuu keskiarvoa paremmin jakauman keskikohtaa mittaavaksi luvuksi, sillä palkkajakaumat ovat yleensä oikealle varsin vinoja.

1.3 Lait ja asetukset

Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Tilastotarkoituksiin kerättävät tiedot ovat lain mukaan salassa pidettäviä. Tilastokeskus käyttää tietoja tilastojen laatimiseen ja tutkimukseen. Tilastokeskus voi luovuttaa tietoja ainoastaan tieteellisiä tutkimuksia ja tilastollisia selvityksiä varten siten, että aineistoista on poistettu tiedot, joiden avulla yksittäinen henkilö tai yritys olisi mahdollista tunnistaa. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi henkilötietolakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta. Tietosuojavaatimukset rajaavat sen, mitä tietoja voidaan kerätä, miten tietoja voidaan käsitellä ja missä muodossa julkaista.

2 Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

2.1 Tutkimus- ja otoskehikko ja otos: yksityinen sektori

Työnantajajärjestöt keräävät palkkatilastojen perustiedot omilta jäsenyrityksiltään. Tilastokeskus täydentää tietoja järjestäytymättömiä yrityksiä koskevalla otoskyselyllä.

Tutkimuskehikon muodostamista varten poimitaan yritysrekisterin palvelutietokannasta aktiiviset yritykset (ml. liikelaitokset ja seurakunnat), joilla on palkattua henkilökuntaa vähintään 5 palkansaajaa. Tutkimuskehikon ulkopuolelle rajataan sektoriluokituksen mukaan valtionhallinto, paikallishallinto, kunnat, kuntayhtymät, kansainväliset järjestöt ja kotitaloudet sekä kotipaikaltaan Ahvenanmaan maakunnan yritykset.

Tutkimuskehikosta muodostetaan otoskehikko, johon poimitaan otostoimialoilla toimivat järjestäytymättömät yritykset. Otostoimialat määrittyvät peittävyystarkastelun kautta: Tilastokeskus poimii otoksen matalan järjestäytymisasteen toimialoilta, joissa järjestäytyneiden yritysten palkansaajien osuus on alle 70 prosenttia.

Tutkimuskehikon yritysten lukumäärät vuonna 2015

Tutkimuskehikon yritysten lukumäärät vuonna 2015

Otanta-asetelma on ositettu ryväsotanta. Otantamenetelmänä käytetään yksinkertaista satunnaisotantaa palauttamatta. Poimintayksikkönä on yritys ja ositusperusteina ovat toimiala ja yrityksen henkilöstömäärällä mitattu kokoluokka. Poimintatodennäköisyys vaihtelee kokoluokan ja toimialan mukaan.

Työnantajajärjestöjen keräämässä palkka-aineistossa oli vuonna 2015 noin 8 400 yritystä, jotka tahdistuivat tutkimuskehikkoon (työnantaja-aineistoihin sisältyy myös tutkimuskehikon alipeittoon kuuluvia yrityksiä sekä kehikon ulkopuolisia, mm. alle 5 palkansaajan yrityksiä). Näissä oli noin 808 000 palkansaajaa. Järjestäytymättömistä otosyrityksistä vastasi noin 2 000 yritystä, joiden palveluksessa oli noin 62 000 palkansaajaa. Otostiedustelun vastausprosentti oli 78,6.

Tutkimuskehikon yritysten palkansaajien lukumäärät vuonna 2015

Tutkimuskehikon yritysten palkansaajien lukumäärät vuonna 2015

2.2 Estimointi: yksityinen sektori

Sekä otoksella kerätyt että työnantajajärjestöistä saadut palkkatiedot korotetaan tutkimuskehikon tasolle käyttämällä ns. Särndalin suhde-estimaattoria, jossa aineiston ulkopuolisena lisämuuttujana käytetään yritysrekisterin palkansaajien lukumäärätietoa.

Parametrien estimointi suoritetaan erikseen otosyritysten ja järjestäytyneiden yritysten palkka-aineistoille. Järjestäytyminen määritetään tilastoajankohdan mukaisesti. Koska tutkimuskehikko poimitaan ennen tilastoajankohtaa, järjestäytyneiden yritysten kehikkoon jälkiositetaan ne alkuperäisessä kehikossa järjestäytymättömiksi luetut yritykset, joiden palkkatiedot sisältyvät työnantajajärjestöjen keräämään aineistoon.

3 Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Otosaineiston osalta tietoihin sisältyy otantavirhettä. Tilastokeskuksen keräämän otosaineiston tavoin myös työnantaja-aineistot korotetaan kehikon tasolle ja niissä vaihtuu sekä yrityksiä että palkansaajia vuosittain, mikä aiheuttaa ansiotasoon ylimääräistä vaihtelua. Lisäksi virheitä saattaa syntyä tiedonantajien ja tiedontoimittajien taholta sekä tietojen käsittelyssä Tilastokeskuksessa. Ansiotietoihin sisältyvä virhe on kuitenkin alle 3 prosenttia toimialan 2-numerotasolla.

Kuukausipalkkaisilla säännöllisen kuukausipalkan 95 prosentin luottamusvälit ovat

teollisuudessa 3991 +-110 euroa (+-2,7%),

palvelualoilla 3453 +- 48 euroa (+-1,4%),

maataloudessa 3035 +- 301 euroa (+-9,9%) ja

metsätaloudessa 3413 +- 94,00 euroa (+-2,8%).

Tuntipalkkaisilla vastaavasti säännöllisen tuntipalkan 95 prosentin luottamusvälit ovat

teollisuudessa 16,62 +- 0,23 euroa (+- 1,4 %),

palvelualoilla 14,13 +- 0,61 euroa (+- 4,3 %),

maataloudessa 11,11 +- 0,65 euroa (+-5,9 %) ja

metsätaloudessa 14,64 +- 0,85 euroa (+-5,8 %).

4 Julkaisun tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Yksityisen sektorin palkkatilastot laaditaan vuosittain ja julkaistaan Tilastokeskuksen kotisivujen Tuorein tilasto -palvelussa.

5 Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Palkkatilastojen kotisivulla on tilastojen tuoreimmat julkistukset ja julkaistut taulukot yksityisen sektorin palkoista ammattiluokituksen, koulutuksen ja iän mukaan. Kotisivuilta löytyvät myös yksityisen sektorin palkkatiedustelujen täyttöohjeet, lomakkeet ja käytetyt ammattinimikkeistöt . Palkkatilastojen tuotannossa käytettävistä metatiedoista saa pyydettäessä tietoa yksityisen sektorin palkkatilastosta.

6 Tilastojen vertailukelpoisuus

Yksityinen sektori

Tilaston otosta päivitetään vuosittain. Alle 80 työntekijän yritysten ositteita rotatoidaan siten, että kolme neljäsosaa yrityksistä on samoja kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2015 otokseen otettiin mukaan toimialat vesiliikenne ja muu teollisuus. Otoksesta poistettiin toimiala koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus. Vuoden 2009 tilastoon tehtiin otosuudistus, joten vuodesta 2009 alkaen tuotetut tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin nähden.

Vuoden 2005 tilastoon tehtiin otos- ja menetelmäuudistus, joten tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin nähden. Tietojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat myös vuodesta 2005 lähtien työnantaja-aineistoon tehty korotus ja osa-aikaisuus -käsitteiden muutokset.

Säännöllisen työajan ansio on julkaistu vuoteen 2003 saakka tulospalkkioiden kanssa ja sen jälkeen ilman tulospalkkioita.

Maatalouden palkkatilasto

Maatalouden palkkatilastotietoja on kerätty vuodesta 1924 lähtien. Tilastokeskus käytti 1993–2013 maataloustyöntekijöiden palkkatilastoinnissa Maaseudun Työnantajaliiton jäsenyrityksiltään keräämää palkkatilastoaineistoa.

Vuoden 2005 neljännellä neljänneksellä maatalouden palkkatilaston säännöllisen työajan ansiokäsite muuttui, joten tiedot eivät ole vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin nähden.

Vuodesta 2014 lähtien maatalouden tiedot on kerätty otostiedustelulla. Otoksella saadut tiedot eivät ole vertailukelpoisia aiempiin vuosiin nähden.

Metsätyöntekijöiden palkkatilasto

Metsätyöntekijöiden palkkatilastotietoja on kerätty vuodesta 1920 lähtien. Tilastokeskus aloitti tietojen keräämisen vuonna 1984, joten tiedot eivät ole vertailukelpoisia sitä aiempiin vuosiin nähden. Tilasto on keskeinen metsätyöntekijöiden palkkoja kuvaava tilasto, eikä muita vastaavia tietoja tuoteta.

Vuoden 2006 neljännen neljänneksen metsäpalkkatilastoon tehtiin menetelmäuudistus, joten tiedot eivät ole vertailukelpoisia aikaisempiin neljänneksiin nähden.

Vuodesta 2012 alkaen metsätyöntekijöiden palkkakäsitteet ovat samat kuin muilla yksityisen sektorin palkkatilastojen toimialoilla, joten tiedot eivät ole vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin nähden.

7 Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Yksityisen sektorin palkkatiedot perustuvat sekä työnantajajärjestöjen jäsenyritysten että Tilastokeskuksen oman otosaineiston tietoihin. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) julkaisee vuosittain palkkatilastokatsauksen jäsenyritystensä palkoista. Erot EK:n ja Tilastokeskuksen tiedoissa johtuvat tilastojen erilaisesta peittävyydestä ja käytetyistä menetelmistä.

Metsätyöntekijöiden palkansaajien lukumääriä koskevia tilastoja julkaistaan lisäksi Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastossa (vuositilasto) ja työvoimatutkimuksessa (kuukausitilasto). Rajauksista ja keruumenetelmien eroista johtuen tiedot eivät ole keskenään vertailukelpoisia.

Palkkarakennetilasto julkaisee vuosittain palkkatietoja sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Palkkarakennetilastossa eri sektorien ja palkkausmuotojen (kuukausi- ja tuntipalkkaiset) väliset tiedot ovat vertailukelpoiset.

Ansiotasoindeksi kuvaa palkkojen kehitystä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Yksityisen sektorin palkansaajien lukumäärä- ja ansiotietoja on saatavissa myös työssäkäyntitilastosta. Ansiokäsitteenä on valtion veronalaiset ansiotulot vuodessa.


Lähde: Yksityisen sektorin palkat 2015, Tilastokeskus

Lisätietoja: Heli Udd 029 551 3522, Pirkko Wiik 029 551 3456, palkat.yksityinen@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko


Päivitetty 16.8.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Yksityisen sektorin kuukausipalkat [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3894. 2015, Laatuseloste: Yksityisen sektorin palkat . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.10.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/yskp/2015/yskp_2015_2016-08-16_laa_001_fi.html

Jaa