Julkaistu: 20.1.2012

Velat kasvoivat tuloja enemmän vuonna 2010

Asuntokuntien velat ovat vuosikymmenen aikana kasvaneet selvästi nopeammin kuin tulot. Vuonna 2010 velallisten asuntokuntien velkaantumisaste, velkojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin, oli 156 prosenttia, kun se vuonna 2002 oli 108 prosenttia. Vuonna 2009 niiden velkaantumisaste oli 153 prosenttia. Vuonna 2010 velallisten asuntokuntien velat kasvoivat 4,9 ja käytettävissä olevat rahatulot 2,6 prosenttia. Nuorimpia lukuun ottamatta kaikenikäisten asuntokuntien velkaantumisasteet kasvoivat edellisvuodesta.

Velallisten asuntokuntien velkaantumisasteet ikäluokittain 2002-2010, %

Velallisten asuntokuntien velkaantumisasteet ikäluokittain 2002-2010, %

Eniten kasvoivat asuntovelat ja niistä erityisesti ensiasuntoa varten otetut lainat. Asuntovelat kasvoivat yhteensä 6,3 prosenttia ja ensiasunnon velat 11,5 prosenttia. Muut velat, joita ovat esimerkiksi auto-, kesämökki- ja kulutuslainat kasvoivat vähemmän, vain 0,5 prosenttia edellisvuodesta. Elinkeinotoimintaan ja tulonhankintaan otetut lainat kasvoivat 4,6 ja opintovelat 2,7 prosenttia.

Velallisia asuntokuntia oli 1 487 000 vuonna 2010. Kaikkiaan niillä oli velkaa 100 miljardia euroa. Velallista asuntokuntaa kohti velkaa oli 67 260 euroa. Veloista suurin osa, 72,3 miljardia oli asuntovelkoja. Asuntovelallista asuntokuntaa kohti asuntovelkaa oli 85 600 euroa. Asuntoveloista 12,2 miljardia oli otettu ensiasunnon hankintaa varten. Ensiasunnon velkaa oli keskimäärin 80 960 euroa velallista asuntokuntaa kohti.

Eniten velkaa oli 35–44-vuotiaiden asuntokunnilla, 98 970 euroa velallista asuntokuntaa kohti. Suurimmat asuntovelat olivat kuitenkin hieman nuoremmilla, 25–34-vuotiailla asuntokunnilla. Sen ikäisillä asuntokunnilla asuntovelkaa oli 114 550 euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti. Vuonna 2010 kasvoivat eniten vanhimpien asuntokuntien velat: eläkeikäisten velallisasuntokuntien keskimääräiset velat kasvoivat lähes 14 prosenttia, alle 24-vuotiaiden sen sijaan laskivat vajaan prosentin. Kaikenikäisten asuntokuntien veloista asuntovelkojen osuus oli suurin ja vielä eläkeikäistenkin veloista asuntovelkoja oli lähes puolet.

Sellaisia asuntokuntia, joiden velat olivat vähintään kolminkertaiset käytettävissä oleviin vuosituloihin verrattuna, oli 260 840. Lähes kaikilla niistä oli asuntovelkaa. Edellisvuodesta tällaisten asuntokuntien määrä kasvoi 8 550 asuntokunnalla. Alle 25-vuotiaiden asuntokunnista näin velkaisia oli kuitenkin 760 asuntokuntaa edellisvuotista vähemmän.Yleisimpiä suuret velat olivat asuntokunnilla, joiden viitehenkilö oli 25–34-vuotias, niistä 97 900 asuntokunnalla oli velkaa yli kolme kertaa vuositulot. Yhtä paljon velkaa oli neljänneksellä niistä velallisasuntokunnista, joissa oli lapsia.

Asuntovelat ovat kaikkina tarkasteluvuosina kasvaneet muita velkoja enemmän. Niiden osuus asuntokuntien veloista onkin kasvanut selvästi: vuonna 2002 asuntovelkoja oli 65 prosenttia ja vuonna 2010 jo 72 prosenttia asuntokuntien kaikista veloista. Elinkeinotoiminnan ja tulonhankinnan velkojen sekä opintovelkojen osuudet veloista ovat samana aikana lähes puolittuneet. Muiden velkojen osuus on pysynyt samana, noin viidenneksenä kaikista veloista.

Asuntokuntien korkomenot pienenivät edellisvuodesta 30 prosenttia. Korkoja asuntokunnat maksoivat 2,3 miljardia euroa vuonna 2010.


Lähde: Velkaantumistilasto 2010. Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Matala (09) 1734 3422, toimeentulo@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Julkaisu pdf-muodossa (288,8 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 20.1.2012

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Velkaantumistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-8793. 2010. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.1.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/velk/2010/velk_2010_2012-01-20_tie_002_fi.html