Julkaistu: 4.11.2016

Eniten työttömäksi jäi myyjiä vuonna 2015

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuoden 2015 lopussa kaikista vuoden 2014 lopun työllisistä oli työttöminä noin 101 000 henkilöä 1) . Yleisimmin työttömäksi jäätiin myyjien (noin 4 800 henkilöä), talonrakentajien (2 700) ja toimistosiivoojien (2 600) ammattiryhmistä. Alle 29-vuotiaiden osuus työttömäksi jääneistä myyjistä ja talonrakentajista oli noin 30 prosenttia vuonna 2015. (Liitetaulukko 1.)

Vuonna 2015 työttömäksi jääneiden osuus kaikista vuoden 2014 työllisistä ammattiryhmittäin (AML 2010), %

Ammattiluokitus 2010 (1-numerotaso) Työllisiä 2014 Työttömänä vuoden 2015 lopussa Työttömien osuus työllisistä, %
0 Sotilaat 8 504 70 0,8
1 Johtajat 93 088 1 789 1,9
2 Erityisasiantuntijat 435 101 12 579 2,9
3 Asiantuntijat 409 710 12 217 3,0
4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 143 592 6 819 4,7
5 Palvelu- ja myyntityöntekijät 466 989 20 386 4,4
6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 63 373 1 732 2,7
7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 227 198 18 023 7,9
8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 192 677 11 172 5,8
9 Muut työntekijät 152 543 11 723 7,7
X Tuntematon 81 301 4 436 5,5
Yhteensä 2 274 076 100 946 4,4

Määrällisesti eniten työttömäksi jäätiin ammattiluokituksen (AML 2010) pääluokasta palvelu- ja myyntityöntekijät, noin 20 400 henkilöä. Työttömäksi jääneiden osuus kaikista pääluokista oli suurin puolestaan rakennus- korjaus- ja valmistustyöntekijöillä, noin 8 prosenttia.

Palvelu- ja myyntityöntekijöiden pääluokasta työttömäksi jäätiin yleisimmin myyjien (4 800 henkilöä), kokkien, keittäjien ja kylmäkköjen (1 470), kiinteistöhuollon työntekijöiden (1 450) sekä sosiaalialan hoitajien (1 450) ammattiryhmistä.

Vastaavasti rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöistä yleisimmin työttömäksi jäätiin talonrakentajista (2 750 henkilöä), kirvesmiehistä ja rakennuspuusepistä (2 020), koneenasettajista ja koneistajista (1 230) sekä moottoriajoneuvojen asentajista ja korjaajista (1 080).

Vähintään 10 000 työllisen ammattiryhmistä (AML 2010, 5-numerotaso) työttömäksi jääneiden osuus oli suurin, noin 13 prosenttia, kirvesmiesten ja rakennuspuuseppien ammattiryhmässä. Yli kahdeksan prosentin osuuksia oli myös talonrakentajilla, sairaala- ja laitosapulaisilla sekä koulunkäyntiavustajilla. (Liitetaulukko 2.)

Palkansaajista jäi työttömäksi eniten myyjiä, yrittäjistä kauppiaita

Palkansaajista jäätiin työttömäksi eniten myyjien (noin 4 800 henkilöä) ammattiryhmästä. Seuraavaksi yleisimmin työttömiksi jäätiin talonrakentajien (2 580 henkilöä), toimistosiivoojien (2 560), rahdinkäsittelijöiden ja varastotyöntekijöiden (2 350) sekä yleissihteereiden (2 200) ammattiryhmistä. (Liitetaulukko 3.)

Yrittäjistä jäi yleisimmin työttömiksi kauppiaita (noin 250 henkilöä), ravintolaesimiehiä ja vuoropäälliköitä (180 henkilöä) sekä talonrakentajia (170 henkilöä). (Liitetaulukko 4.)

Yrittäjistä vuonna 2015 työttömäksi jääneiden yleisimmät ammattiryhmät vuonna 2014

Yrittäjistä vuonna 2015 työttömäksi jääneiden yleisimmät ammattiryhmät vuonna 2014

Joka viides työttömäksi jäänyt oli nuori

Alle 29-vuotiaiden osuus kaikista työttömäksi jääneistä oli 21,4 prosenttia, noin 21 600 henkilöä. Työttömiksi jääneiden nuorten yleisimmät ammattiryhmät olivat lähes samoja kuin kaikilla työllisillä. Nuoret olivat työskennelleet yleisimmin myyjinä (noin 1 660 henkilöä), talonrakentajina (800 henkilöä), rahdinkäsittelijöinä ja varastotyöntekijöinä (750 henkilöä) sekä toimistosiivoojina (620 henkilöä). (Liitetaulukko 5.)

Alle 29-vuotiaiden osuus kaikista työttömäksi jääneistä myyjistä oli 34,4 prosenttia, rahdinkäsittelijöistä ja varastotyöntekijöistä 31,9 prosenttia sekä talonrakentajista 29,2 prosenttia. Työttömiksi jääneistä toimistosiivoojista noin joka neljäs oli alle 29-vuotias. (Liitetaulukko 1.)

Tilastokeskuksen vuoden 2014 työssäkäyntitilastossa 18–74-vuotiaiden palkansaajien ja yrittäjien ammatit on luokiteltu kansallisen Ammattiluokitus 2010 (AML 2010) -standardin mukaisiin ammattiryhmiin. 2) 3)


1) Yhteensä työttömiä vuoden 2015 lopussa oli noin 375 000 henkilöä.
2) Ammattitieto tuotetaan ensisijaisesti henkilön vuoden viimeisen viikon päätyösuhteen mukaan.
3) Ammattitieto jäi tuntemattomaksi noin 3,6 prosentilla kaikista työllisistä vuonna 2014. Kaikista vuonna 2015 työttömäksi jääneistä vuoden 2014 työllisistä ammattitieto jäi tuntemattomaksi noin 4,4 prosentilla.

Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Elina Mikkelä 029 551 2973, Marketta Oinonen 029 551 3602, Merja Rajaniemi 029 551 3607, info@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (269,6 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 04.11.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5528. toimiala, työnantajasektori ja työpaikat 2014. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.8.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyokay/2014/04/tyokay_2014_04_2016-11-04_tie_001_fi.html

Jaa