Julkaistu: 5.6.2012

Työttömäksi joutumisen riski suurin vieraskielisillä

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuoden 2010 lopun 2,3 miljoonasta työllisestä 71 000 oli työttömänä vuotta myöhemmin eli työttömäksi joutumisen riski oli 3,1 prosenttia. Vieraskielisten työllisten riski menettää työnsä oli suurempi kuin koko väestöllä eli keskimäärin 5,4 prosenttia.

Työllisten riski joutua työttömäksi kielen mukaan vuonna 2011 sekä työllisyysaste vuonna 2010 (mukana kieliryhmät, joissa yli 1000 työllistä vuonna 2010)

Työllisten riski joutua työttömäksi kielen mukaan vuonna 2011 sekä työllisyysaste vuonna 2010 (mukana kieliryhmät, joissa yli 1000 työllistä vuonna 2010)

Kaikista vuoden 2010 lopun työllisistä 3,1 prosenttia oli työttömiä vuoden 2011 lopussa. Ruotsinkielisten työllisten riski joutua työttömäksi oli huomattavasti pienempi, vain 1,5 prosenttia. Sen sijaan vieraskielisistä työllisistä 5,4 prosenttia oli vuotta myöhemmin työttömänä. Suurimmista vieraskielisistä ryhmistä työttömäksi joutui suhteellisesti eniten somalia (12,3 %), kurdia (10,8 %) tai persiaa (9,9 %) äidinkielenään puhuvia eli kieliryhmistä, joiden työllisyysaste oli huomattavan matala. Keskimääräistä pienempi riski sen sijaan oli kiinaa tai saksaa äidinkielenään puhuvilla.

Vuoden 2011 lopussa työttömiä työnhakijoita oli 255 000, joista miehiä oli 146 000 ja naisia 109 000. Työttömistä noin 132 500 eli 52,0 prosenttia oli ollut työttömänä myös vuotta aiemmin. Vuonna 2010 vastaavat luvut olivat 143 100 ja 53,4 prosenttia. Yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleita oli vuoden 2011 lopun työttömistä lähes 60 000. Runsas neljännes vuoden 2011 lopun työttömistä oli vuotta aiemmin töissä.

Vuosien 2009 - 2011 lopussa työttömänä olleiden toiminta edellisen vuoden lopussa

Vuosien 2009 - 2011 lopussa työttömänä olleiden toiminta edellisen vuoden lopussa

Vuoden 2010 lopun 2,3 miljoonasta työllisestä 71 000 oli työttömänä seuraavan vuoden lopussa. Työ päättyi työttömyyteen useimmin Itä-Lapin, Kehys-Kainuun ja Keski-Karjalan seutukunnissa, joissa vuoden 2010 lopun työllisistä noin kuusi prosenttia oli vuotta myöhemmin työttömänä. Pienin työttömyysriski oli Ahvenanmaalla ja ruotsinkielisissä seutukunnissa, joissa työllisten työttömäksi joutumisen riski vaihteli 0,8 prosentista 2,0 prosenttiin.

Työllisten miesten riski joutua työttömäksi oli suurempi kuin työllisten naisten lähes kaikissa seutukunnissa. Vain 13 seutukunnassa 70:stä naisten riski oli miehiä suurempi. Suurin sukupuolten välinen ero oli Jämsän seutukunnassa, jossa vuoden 2010 työllisistä naisista oli seuraavan vuoden lopussa työttömänä 5,8 prosenttia ja työllisistä miehistä vastaavasti 3,9 prosenttia.


Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kaija Ruotsalainen 09 1734 3599, tyossakaynti@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (284,8 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 5.6.2012

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5528. Työttömien taustat 2011. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.7.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyokay/2011/01/tyokay_2011_01_2012-06-05_tie_001_fi.html