Käsitteet ja määritelmät

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla (t&k) tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusien sovellusten löytämiseksi. Kriteerinä on, että toiminnan tavoitteena on jotain oleellisesti uutta. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan sisällytetään perustutkimus, soveltava tutkimus sekä kehittämistyö.

Perustutkimuksella tarkoitetaan sellaista toimintaa uuden tiedon saavuttamiseksi, joka ei ensisijaisesti tähtää käytännön sovellukseen. Perustutkimusta ovat esimerkiksi ominaisuuksien, rakenteiden ja riippuvuuksien analyysit, joiden tavoitteena on uusien hypoteesien, teorioiden ja lainalaisuuksien muodostaminen ja testaaminen.

Soveltavalla tutkimuksella tarkoitetaan sellaista toimintaa uuden tiedon saavuttamiseksi, joka ensisijaisesti tähtää tiettyyn käytännön sovellutukseen. Soveltavaa tutkimusta on esim. sovellusten etsiminen perustutkimuksen tuloksille tai uusien menetelmien ja keinojen luominen tietyn ongelman ratkaisemiseksi.

Tuote- ja prosessikehityksellä (kehittämistyöllä) tarkoitetaan systemaattista toimintaa tutkimuksen tuloksena ja/tai käytännön kokemuksen kautta saadun tiedon käyttämiseksi uusien aineiden, tuotteiden, tuotantoprosessien, menetelmien ja järjestelmien aikaansaamiseen tai olemassa olevien olennaiseen parantamiseen.

Tutkimusmääräraha

Valtion talousarviossa tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdennetut määrärahat ja myöntämisvaltuudet.

Tutkimustyövuosi

Tutkimustyövuodella tarkoitetaan yhden vuoden aikana tehtyä täyspäiväisen työajan (n. 35 tuntia viikossa) mukaan laskettua t&k-työtä (4-6 viikon loma-aika mukaanluettuna).

Normaalin työajan ylitykset otetaan huomioon tutkimustyövuosilaskelmissa, mikäli niistä on maksettu korvaus.

Valtion tutkimuslaitos

Ministeriöiden alaiset valtion tutkimuslaitokset ovat yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tarvittavan tiedon tärkeimpiä tuottajia. Valtion budjettitalouden piiriin kuuluu tällä hetkellä 18 tutkimuslaitosta yhdeksällä hallinnonalalla.

Laitokset lyhenteineen (hallinnonala):

Ulkopoliittinen instituutti UPI (EK)

Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos OPTULA (OM)

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT (VM)

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus KOTUS (OPM)

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT (MMM)

Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA (MMM)

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL (MMM)

Metsäntutkimuslaitos METLA (MMM)

Geodeettinen laitos (MMM)

Ilmatieteen laitos (LVM)

Geologian tutkimuskeskus GTK (TEM)

Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT (TEM)

Mittatekniikan keskus MIKES (TEM)

Kuluttajatutkimuskeskus (TEM)

Säteilyturvakeskus STUK (STM)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL (STM)

Työterveyslaitos TTL (STM)

Suomen ympäristökeskus SYKE (YM)

Valtion (sektori-)tutkimuslaitosten, jotka ovat sektoritutkimuksen tärkeimpiä toimijoita, ensisijainen tehtävä on hankkia, tuottaa ja välittää tietoa poliittisen päätöksenteon pohjaksi ja yhteiskunnan kehittämiseksi. Tutkimustehtävien lisäksi laitoksilla on vaihtelevassa määrin erilaisia asiantuntija-, valvonta-, koulutus-, neuvonta- ja muita viranomaistehtäviä, maksullista ja muuta palvelutoimintaa jne. Tutkimuslaitokset tuottavat palveluita horisontaalisesti useille eri hallinnonaloille sekä muulle julkiselle sektorille. Ne tuottavat palveluita myös sekä yrityksille että kolmannen sektorin toimijoille.

Suurin osa tutkimuslaitoksissa tehtävästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta rahoitetaan talousarviossa myönnetyillä määrärahoilla. Budjettivarojen lisäksi toimintaa rahoitetaan yhä enemmän ulkopuolisella rahoituksella, joka koostuu maksullisen palvelutoiminnan tuloista sekä muualta kuin laitoksen omilta budjettiluvuilta tulevasta rahoituksesta. Ulkopuolinen rahoitus tulee pääosin kilpailtuna useista lähteistä sekä kotimaiselta julkiselta että yksityiseltä sektorilta ja kansainvälisistä lähteistä. Ulkopuolisen rahoituksen osuus perustuu laitosten tulostavoitteisiin ja on siten arvioitu.

Yhteiskuntapoliittinen tavoite

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitusta tarkastellaan tilastoissa tutkimuksen yhteiskuntapoliittisen (sosioekonomisen) tavoitteen mukaan. Suomessa käytössä oleva jaottelu perustuu pohjoismaiseen Nordfors-luokitukseen.

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa [verkkojulkaisu].
ISSN=1459-9074. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 24.9.2014].
Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/tkker/kas.html

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Tilastot > Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta > Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa > Käsitteet ja määritelmät

Navigointi

Tilastot

Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta

Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa

Linkki rss-syötteeseen

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 029 551 1000 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute