Julkaistu: 29.9.2016

Palkansaajien mediaaniansio 2 963 euroa kuukaudessa vuonna 2015

Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden mediaani oli 2 963 euroa kuukaudessa vuonna 2015. Kokonaisansiot sisältävät peruspalkan lisäksi kaikki palkanlisät, ylityöt ja luontoisedut, mutta eivät tulospalkkioita tai lomarahoja. Kokonaisansiot ovat bruttomääräisiä.

Kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden mediaani koulutusasteen mukaan vuonna 2015

Kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden mediaani koulutusasteen mukaan vuonna 2015

Koulutusasteittaiset erot mediaaniansioissa olivat selkeitä vuonna 2015. Tutkijakoulutuksen suorittaneiden kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden mediaani oli 4 907 euroa kuukaudessa, kun taas keskiasteen koulutuksella vastaava ansio oli 2 625 euroa kuukaudessa.

Palkkarakennetilastossa oli 242 922 alemman korkeakoulututkinnon suorittanutta kokoaikaista palkansaajaa vuonna 2015. Heidän mediaaniansionsa oli 3 077 euroa kuukaudessa: puolet ansaitsi tätä enemmän ja puolet tätä vähemmän. Toisin ilmaistuna, 121 461 alemman korkeakoulututkinnon suorittanutta palkansaajaa ansaitsi vähemmän tai enemmän kuin 3 077 euroa.

Kokoaikainen palkansaaja tarkoittaa palkansaajaa, joka on tehnyt täyttä työviikkoa koko tilastointikuukauden. Koulutusluokkien kuvaus löytyy Tilastokeskuksen sivulta: http://stat.fi/meta/luokitukset/koulutusaste/001-2011/kuvaus.html.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla leveä palkkahaitari

Palkkarakennetilastossa oli noin 227 000 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta kokoaikaista palkansaajaa vuonna 2015. Heidän mediaaniansionsa oli 4 042 euroa kuukaudessa. Kokonaisansioiden ensimmäinen desiili oli 2 800 euroa kuukaudessa ja yhdeksäs desiili 6 664 euroa kuukaudessa.

Seuraava kuvio esittää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden jakauman. Kuviosta ilmenee, kuinka monta prosenttia palkansaajista kuului kuhunkin sadan euron luokkaan. Esimerkiksi 3,5 prosenttia ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista kokoaikaisista palkansaajista ansaitsi 3 401–3 500 euroa kuukaudessa.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden jakauma vuonna 2015

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden jakauma vuonna 2015

Kuviossa 1. desiili on sen euromääräisen kokonaisansion kohdalla, jota vähemmän ansaitsi 10 prosenttia ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista kokoaikaisista palkansaajista. Palkkarakennetilastossa heitä oli noin 22 700. Vastaavasti 9. desiili osoittaa sen kohdan, jota enemmän 10 prosenttia kokoaikaista ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista ansaitsi kuukaudessa.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden ansiojakauma on suhteellisen matalahuippuinen verrattuna tätä alemman koulutuksen suorittaneiden ansiojakaumiin. Tämä tarkoittaa sitä, etteivät ansiot ole keskittyneet lähelle toisiaan, vaan ne vaihtelevat suhteellisen paljon.

Yksi leveää ansiojakaumaa selittävä tekijä on se, että korkeakoulutettujen ansiot korreloivat vahvasti iän kanssa. Alle 40-vuotiaiden mediaani oli 3 582 euroa kuukaudessa, kun taas 40-vuotiaiden tai tätä vanhempien mediaani oli 4 413 euroa kuukaudessa.

Toinen ansiojakaumaa selittävä tekijä on ero ansiotasossa eri koulutusalojen välillä.

Talous, tekniikka ja terveys koulutusalojen kärjessä

Terveys- ja sosiaalialan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla oli suurin kokonaiskuukausiansioiden mediaani (4 801 euroa). Kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen sekä tekniikan koulutuksen ylemmän korkeakoulutuksen saaneilla kokonaisansioiden mediaani oli 4 300–4 500 euron tuntumassa. Pienimmät ansiot olivat kasvatustieteellisen ja opettajankoulutuksen sekä humanistisen ja taidealan koulutuksen saaneilla palkansaajilla.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot koulutusalan mukaan vuonna 2015, euroa kuukaudessa

Koulutusala Lukumäärä 1. desiili Mediaani 9. desiili Keskiarvo
1 Kasvatustieteellinen ja opettajankoulutus 30 463 2 805 3 602 4 634 3 684
2 Humanistinen ja taidealan koulutus 33 514 2 520 3 580 4 800 3 667
3 Kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen 64 173 2 859 4 343 7 269 4 813
4 Luonnontieteellinen koulutus 20 363 2 604 3 977 5 705 4 138
5 Tekniikan koulutus 47 165 3 142 4 520 6 932 4 856
6 Maa- ja metsätalousalan koulutus 4 465 2 663 4 122 6 348 4 422
7 Terveys- ja sosiaalialan koulutus 21 138 2 870 4 801 8 731 5 480
8 Palvelualojen koulutus 5 297 3 018 4 411 6 507 4 666

Muutamilta koulutusaloilta sijoitutaan tyypillisesti hyväpalkkaisiin ammatteihin. Esimerkiksi terveys- ja sosiaalialan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet (mm. lääketieteen lisensiaatit, erikoislääkärit) työskentelivät pääosin lääkäreinä. Kaupalliselta ja yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistuneet työskentelivät mm. laskentatoimen, rahoituksen ja lain ammattilaisina. Tekniikan koulutusalaan kuuluvat diplomi-insinöörit työskentelivät esimerkiksi kone-, sähkö- tai rakennustekniikan erityisasiantuntijoina.

Kaupallisella ja yhteiskuntatieteellisellä koulutuksella muita useammin johtajaksi

Kaupallisella ja yhteiskuntatieteellisellä opiskelutaustalla päädytään muita koulutusaloja useammin johtajaksi. Palkkarakennetilaston tietojen mukaan 14 prosenttia kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista työskenteli johtajana vuonna 2015. Tämä on selkeästi enemmän kuin humanistisen ja taidealan tai luonnontieteellisen koulutuksen suorittaneilla.

Yleisimpiä johtajien ammattiluokkia olivat mm. talousjohtajat, myynti- ja markkinointijohtajat ja tutkimus- ja kehitysjohtajat.

Kasvatustieteellisen ja opettajankoulutuksen suorittaneista 89 prosenttia työskenteli erityisasiantuntijoina. Suurta lukemaa selittää se, että kyseisen koulutuksen saaneista 83 prosenttia työskenteli opetusalan erityisasiantuntijoina.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokoaikaisten palkansaajien jakautuminen eri ammattiryhmiin (AML 2010) koulutusalan mukaan vuonna 2015

Koulutusala Johtajat Erityisasiantuntijat Asiantuntijat Muut ammattiryhmät
1 Kasvatustieteellinen ja opettajankoulutus 6 % 89 % 3 % 2 %
2 Humanistinen ja taidealan koulutus 5 % 76 % 11 % 8 %
3 Kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen 14 % 59 % 20 % 7 %
4 Luonnontieteellinen koulutus 6 % 69 % 20 % 5 %
5 Tekniikan koulutus 12 % 53 % 31 % 4 %
6 Maa- ja metsätalousalan koulutus 11 % 54 % 25 % 10 %
7 Terveys- ja sosiaalialan koulutus 4 % 81 % 13 % 2 %
8 Palvelualojen koulutus 6 % 40 % 10 % 44 %

Palvelualojen koulutuksen saaneista 44 prosenttia kuului ryhmään ”muut ammattiryhmät”. Tämä selittyy sillä, että vuoden 1981 jälkeen suoritetut upseeritutkinnot luokitellaan – kansainvälisen standardin mukaisesti – osaksi palvelualan koulutusta, ja sotilaat osaksi ryhmää ”muut ammattiryhmät”. Palvelualojen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista huomattava osa on upseereita, joskin luokkaan sijoittuvat myös liikuntatieteen maisterit ja restonomin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet.

Vuoden 2015 ennakollinen palkkarakennetilasto kuvaa noin 1,6 miljoonan palkansaajan ansiotietoja. Tilaston tiedot on kerätty kuukausipalkkaisilta palkansaajilta syys-, loka- tai marraskuulta ja tuntipalkkaisilta palkansaajilta vuoden viimeiseltä neljännekseltä. Ennakollisen palkkarakennetilaston koulutusastetta ja koulutusalaa koskevat tiedot tarkentuvat huhtikuun 2017 julkistukseen tutkintorekisterin 2015 valmistumisen myötä. Tämä voi aiheuttaa pieniä muutoksia koulutusastetta ja -alaa koskeviin ansiotietoihin.

Palkkarakennetilasto mittaa kokonansioita. Kokonaisansiot sisältävät peruspalkan lisäksi henkilökohtaiset lisät, työaikalisät, sijainti- ja olosuhdelisät, tehtävän, ammattitaidon ja palvelusvuosien perusteella maksettavat lisät, suoritusperusteiset palkanosat, osin varallaolo- ja päivystyskorvaukset, palkan ei-tehdyltä työajalta, yli- ja lisätyöajalta maksettavat palkanosat, ja luontoisedut. Kokonaisansiot eivät sisällä kertaluonteisesti maksettavia palkaneriä, kuten tulospalkkioita ja lomarahoja.


Lähde: Palkkarakenne 2015, Tilastokeskus

Lisätietoja: Sampo Pehkonen 029 551 3452, Jukka Pitkäjärvi 029 551 3356, palkkarakenne@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko

Julkaisu pdf-muodossa (263,6 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 29.9.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Palkkarakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-0076. 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.7.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/pra/2015/pra_2015_2016-09-29_tie_001_fi.html

Jaa