Käsitteet ja määritelmät

Asuinmaa

Asuinmaa (country of residence) määritellään maaksi, jossa henkilö on asunut suurimman osan edellisen 12 kuukauden aikana. Matkailijat määritellään ulkomaisiksi matkailijoiksi (non-residents) asuinmaan, ei kansalaisuuden (nationality) mukaan.

Asuinpaikka

Matkailutilastoissa asuinpaikka (place of residence) määritellään paikaksi, jossa henkilö on asunut suurimman osan edellisen 12 kuukauden aikana. Kansainvälisessä matkailussa asuinpaikalla tarkoitetaan yleensä asuinmaata. Kotimaanmatkailussa asuinpaikka määritellään usein hallinnollisena yksikkönä, kuten asuinkuntana tai maakuntana.

Henkilöliikennetase

Maksutaseessa (the Balance of Payments) henkilökuljetuspalvelut kattavat kaikki palvelut, jotka sisältyvät kansainvälisiin henkilökuljetuksiin tarkastelun kohteena olevan maan ja ulkomaiden välillä, tai kahden ulkomaisen toimijan välillä. Tarkastelun kohteena oleva maa saa tuloja kansainvälisistä kuljetuspalveluista, kun kotimaiset kuljetusyhtiöt kuljettavat ulkomaalaisia. Vastaavasti menot muodostuvat kun ulkomaiset kuljetusyhtiöt kuljettavat tarkastelun kohteena olevan maan asukkaita. Mukaan ei lasketa maan sisäisiä kuljetuspalveluja ulkomaalaisille, jotka kuuluvat matkailupalveluihin. Matkalippujen lisäksi kuljetukseen lasketaan mukaan matkatavaroista ja kulkuvälineistä perittävät lisämaksut sekä kaikki kulutus liikennevälineissä ruokiin, juomiin ja ostoksiin. Myös pakettimatkoihin sisältyvä kuljetus matkan kohteeseen ja takaisin lasketaan mukaan.

Hotellihuone

Hotellin tai muun majoitusliikkeen huone on yhdestä tai useammasta huoneesta (huoneisto / sviitti) koostuva majoitusyksikkö, joka muodostaa yhden jakamattoman kokonaisuuden. Huoneet voivat olla yhden-, kahden tai useamman hengen huoneita riippuen siitä, ovatko ne pysyvästi varustettuja yhden tai useamman hengen majoitukseen. Myös huoneistot vastaava majoitusyksikköinä huonetta. Ne muodostuvat yhdestä tai useammasta huoneesta ja niissä on yleensä keittiö/keittokomero sekä oma kylpyhuone. Majoitustilastossa mökit, majat, bungalovit, loma-asunnot ja loma-osakkeet vastaavat yhtä majoitusyksikköä (huonetta).

Huoneen keskihinta

Tilastokeskuksen majoitustilastossa huoneen keskihinta osoittaa huoneen keskimääräistä hintaa vuorokaudessa (arvonlisävero mukaan lukien) eli sitä hintaa, jonka majoitusliikkeen asiakas on huoneesta maksanut. Huoneen keskihinta on laskettu jakamalla liikkeiden ilmoittama majoituksen myyntitulo (ALV mukaan lukien) käytössä olleiden huoneiden lukumäärällä.

Huoneiden käyttöaste

Huoneiden käyttöastetta (Room occupancy rate) mitataan käytössä olevien huoneiden suhteella tarjolla oleviin huoneisiin. Matkailutilastossa käytetään kahta huoneiden käyttöasteen mittaria: huoneiden nettokäyttöaste ja huoneiden bruttokäyttöaste. Nettokäyttöaste lasketaan jakamalla kuukauden aikana käytössä olleiden huoneiden lukumäärä käytettävissä olleiden huoneiden lukumäärällä. Nettokäyttöasteessa remontin tai muun syyn takia tilapäisesti käytöstä pois olevia huoneita ei lasketa mukaan tarjontaan. Bruttokäyttöaste lasketaan jakamalla kuukauden aikana käytössä olleiden huoneiden lukumäärä majoitusliikkeiden koko huonekapasiteetilla riippumatta siitä ovat huoneet olleet käytettävissä vai eivät.

Kansainvälinen matkailu

Kansainvälinen matkailu (international tourism) sisältää maasta ulkomaille suuntautuvan matkailun eli tietyn maan asukkaiden ulkomaanmatkailun (outbound tourism) ja maahan ulkomailta suuntautuvan matkailun eli ulkomaalaisten matkailun kyseiseen maahan (inbound tourism).

Kansainvälinen matkailumeno

Kansainvälinen matkailumeno (international tourism expenditure) tarkoittaa tarkastelun kohteena olevan maan asukkaiden kulutusta ulkomaanmatkoilla, kun mukaan on laskettu kansainväliset henkilöliikennemenot.

Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organization, WTO) määritelmän mukaan kansainväliseen matkailumenoon lasketaan kaikki kulutus ulkomailla mukaan lukien maksut, jotka on maksettu ennen matkaa tai sen jälkeen. Käsite on laajempi kuin maksutaseeseen sisältyvä matkailumeno, johon ei lasketa kansainvälisiä henkilöliikennemenoja.

Kansainvälinen matkailutulo

Kansainvälinen matkailutulo (international tourism receipts) tarkoittaa tarkastelun kohteena olevassa maassa käyvien ulkomaisten matkailijoiden kulutusta ko. maassa.

Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organization, WTO) määritelmän mukaan kansainväliseen matkailutuloon lasketaan kaikki ulkomailta saapuvien matkailijoiden kohdemaahan tuomat tulot mukaan lukien maksut, jotka on maksettu ennen matkaa tai sen jälkeen. Käsite on laajempi kuin matkustustaseen matkailutulot, sillä siihen on laskettu mukaan kansainväliset henkilöliikennetulot.

Kotimaanmatkailu

Kotimaanmatkailu (domestic tourism) on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat omassa asuinmaassaan, mutta tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelevat siellä yhtäjaksoisesti korkeintaan yhden vuoden ajan (12 kuukautta) vapaa-ajanvieton, liikematkan tai muussa tarkoituksessa.

Kävijä

Kävijä (visitor) on henkilö, joka matkustaa tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelee siellä yhtäjaksoisesti korkeintaan yhden vuoden ajan, ja jonka matkan tarkoituksena on muu kuin sellaisen toiminnan harjoittaminen, josta maksetaan korvausta matkan kohteena olevassa paikassa.

Tässä korvauksella tarkoitetaan palkkaa tai siihen verrattavaa korvausta, johon ei lueta matkakustannusten korvaamista, maksettua päivärahaa tai muuta pienehköä palkkiota. Matkailijan yleisnimike 'kävijä' kattaa sekä yöpyvät matkailijat (tourist, overnight visitor) että päiväkävijät (same-day visitor). Suomessa 'kävijän' synonyyminä käytetään yleisesti käsitettä 'matkailija', vaikka englanninkielisessä terminologiassa 'matkailija' (tourist) viittaa nimenomaan yöpyvään matkailijaan.

Maahan suuntautuva matkailu

Maahan suuntautuva matkailu (inbound tourism) on toimintaa, jossa toisen maan asukkaat saapuvat tarkastelun kohteena olevaan maahan ja oleskelevat siellä yhtäjaksoisesti korkeintaan yhden vuoden ajan (12 kuukautta) vapaa-ajanvieton, liikematkan tai muussa tarkoituksessa.

Maan sisäinen matkailu

Maan sisäinen matkailu (internal tourism) sisältää tarkastelun kohteena olevan maan asukkaiden kotimaanmatkailun (domestic tourism) ja maahan ulkomailta suuntautuvan matkailun (inbound tourism).

Majoitus

Matkailutilastoissa 'majoituksella' (tourist accommodation) tarkoitetaan mitä tahansa majoitustiloja, jotka säännöllisesti (tai satunnaisesti) ovat tarjolla matkailijoille. Majoitus voi olla maksullista tai maksutonta.

Majoituskapasiteetin käyttö

Majoitusliikkeiden kapasiteetin käyttöä mitataan huoneiden ja vuodepaikkojen käyttöasteella. Huoneiden käyttöaste (room occupancy rate) saadaan jakamalla kuukauden aikana päivittäin käytössä olleiden huoneiden summa kuukauden aikana päivittäin tarjolla olleiden huoneiden summalla. Vuodepaikkojen kuukausikäyttöaste lasketaan jakamalla yöpymisten kokonaismäärä käytettävissä olevien vuodepaikkojen määrällä kyseisen kuukauden aikana.

Majoituskapasiteetti

Majoituskapasiteetilla tarkoitetaan majoitusliikkeiden huoneita, mökkejä ja muita majoitustiloja sekä niissä olevia vuodepaikkoja.

Huone on yhdestä tai useammasta huoneesta koostuva majoitusyksikkö, joka muodostaa yhden jakamattoman kokonaisuuden. Matkailuvaunupaikka (sähköliitäntäpisteellä varustettu) vastaa yhtä majoitusyksikköä.

Vuodepaikka tarkoittaa yhden henkilön yöpymiseen tarkoitettua tilaa. Parisänkyä kohti lasketaan kaksi vuodepaikkaa. Vuodepaikkojen lukumäärä osoittaa, kuinka monta henkilöä majoitusliikkeessä voi yöpyä samanaikaisesti. Jokaista matkailuvaunupaikkaa kohti lasketaan kansainvälisten suositusten mukaan 4 vuodepaikkaa.

Majoitusliike

Majoitusliikkeet (Accommodation establishment) ovat majoitustoimintaa harjoittavia liikkeitä, jotka tarjoavat lyhytaikaista majoitusta matkailijoille, lomanviettäjille jne.

Majoitustilastoissa liikkeet on jaettu toimialaluokituksen (TOL 2008) mukaisesti seuraaviin luokkiin: hotellit (ml. motellit), matkustajakodit, retkeilymajat, lomakylät ja leirintäalueet.

EU:n ja muissa kansainvälisissä tilastoissa käytetään usein yhdistettyä luokkaa 'Hotellit ja vastaavat majoitusliikkeet' (Hotels and similar establishments), johon Tilastokeskuksen majoitustilastossa kuuluvat hotellien lisäksi matkustajakodit ja täysihoitolat.

Majoitusliiketyyppi

Majoitustilastossa majoitusliikkeet (hotellit, matkustajakodit, leirintäalueet, lomakylät, retkeilymajat) on jaettu tyypin mukaan noin 20 toimialaluokitusta tarkempaan luokkaan. Esimerkiksi hotelleilla on seuraavia tyyppiluokkia: kokous-/liikemieshotelli, kylpylähotelli, kesähotelli, lomahotelli, kartanohotelli, taajamahotelli, motelli.

Majoitusliikkeeseen saapunut

Matkailutilastoissa saapuminen (arrival) on tilastollinen yksikkö, jolla mitataan matkailijavirtojen volyymia (tourist/visitor flows). Majoitustilastossa saapumisella tarkoitetaan majoitusliikkeeseen saapunutta vierasta, joka kirjoittautuu majoitusliikkeeseen yöpyäkseen siellä yhden tai useamman yön. Majoitustilastossa saapuminen osoittaa myös majoituspalvelujen käyttöä asiakkaiden määrällä mitattuna.

Rajahaastattelututkimuksessa ja valtakunnan rajoilla tehtävissä rajavartiolaitoksen tilastoissa saapuneella tarkoitetaan rajan ylittänyttä maahan saapunutta henkilöä.

Majoitustapa

Majoitustapa (majoitusmuoto) viittaa majoittumistilaan. Majoitustilastossa majoitusliikkeiden yöpymiset on jaettu majoitustavan mukaan seuraavaan kolmeen ryhmään: 1) huone, mökki 2) matkailuvaunu ja 3) teltta tai muu majoitustapa.

Majoitustapana hotellien, leirintäalueiden, lomakylien ym. mökkimajoitus rinnastetaan huonemajoitukseen.

Matka

Matka (trip) kuvaa matkailua matkan lähtöpaikasta tai lähtömaasta käsin (origin-based perspective). Matka kattaa koko sen ajan, jonka henkilö on pois kotoaan.

Matkailija

Matkailijalla (tourist, overnight visitor) tarkoitetaan yöpyvää matkailijaa, joka viettää vähintään yhden yön matkan kohteessa joko maksullisessa tai maksuttomassa majoituksessa. Kansainvälinen matkailija on matkailija, joka viettää ainakin yhden yön matkan kohteena olevassa maassa. Kotimaanmatkailija on matkailija, joka viettää ainakin yhden yön matkan kohteena olevassa paikassa.

Matkailija joka ei yövy yhtään kertaan matkansa aikana on päivämatkailija (päiväkävijä).

Matkailu

Matkailu (tourism) on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelevat siellä yhtäjaksoisesti korkeintaan yhden vuoden ajan (12 kuukautta) vapaa-ajanvieton,liikematkan tai muussa tarkoituksessa.

Matkailukulutus

Matkailukulutuksella (tourism expenditure) tarkoitetaan matkasta aiheutuneita kokonaiskustannuksia, jotka matkailija itse tai joku muu hänen puolestaan maksaa. Matkailukulutukseen lasketaan mukaan menot tavaroihin ja palveluihin sekä matkustuksen aikana että matkan kohteessa. Mukaan lasketaan matkaan liittyvät maksut, jotka on maksettu ennen matkaa tai sen jälkeen. Myös henkilöliikennepalvelut (kotimaiset tai kansainväliset) lasketaan mukaan matkailukulutukseen (vrt. matkustustase).

Matkailuvaunupaikka

Matkailuvaunupaikalla tarkoitetaan leirintäalueilla olevia karavaanareille tai telttailijoille varattuja paikkoja, joita matkailijat voivat vuokrata joko päiviksi tai viikoiksi tai pidemmäksi aikaa, koko sesongiksi tai vuodeksi (kausipaikka).

Suomen majoitustilastossa vain sähköliitäntäpisteillä varustetut matkailuvaunupaikat lasketaan mukaan majoituskapasiteettiin, jossa ne vastaavat yhtä majoitusyksikköä. Yhtä matkailuvaunupaikkaa kohti lasketaan kansainvälisen suosituksen mukaan 4 vuodepaikkaa.

Leirintäalueiden lisäksi hotelleilla ja muilla majoitusliikkeillä voi olla tarjolla sähköliitäntäpistokkeilla varustettuja matkailuvaunupaikkoja, jotka lasketaan mukaan liikeen majoituskapasiteettiin.

Matkan kesto

Matkan kesto (duration of trip) viittaa aikaan jonka matkailija on poissa kotoaan. Matka alkaa kotoa lähdettäessä ja päättyy kotiin palattaessa. Keston mukaan matkat jaetaan kahteen pääryhmään: päivämatkat ja yöpymisen sisältävät matkat. Yöpymisen sisältävän matkan enimmäiskesto on ykis vuosi (12 kuukautta). Päivämatkan enimmäiskesto on alle 24 tuntia, niin että matkalle lähtö ja paluu tapahtuvat saman vuorokauden aikana eikä matkan aikana yövytä.

Matkan syy

Matkan syy (purpose of visit) viittaa matkan tarkoitukseen eli motivaatioon. Jos matkalla on useita syitä (esim. yhdistetty työ- ja lomamatka), matkan pääsyy on se, jota ilman matkaa ei olisi tehty tai tiettyä kohdetta ei olisi valittu.

Matkustustase

Maksutaseessa (balance of payments) matkailu kattaa ensisijaisesti matkailijan hankkimat tavarat ja palvelut matkoillaan toiseen maahan ja viipyessään siellä enintään yhden vuoden ajan (12 kuukautta). Matkailukulutukseen kuuluvat tavarat ja palvelut, jotka matkailija itse maksaa tai joku muu maksaa hänen puolestaan, tai jotka hän saa vastikkeetta omaan käyttöönsä tai annettavaksi jollekin toiselle. Mukaan lasketaan menot, jotka on maksettu ennen matkaa tai sen jälkeen. Matkailuun eivät kuulu matkailijoiden kansainväliset kuljetukset, jotka sisältyvät maksutaseen kuljetuspalvelujen (transportation services) henkilökuljetuksiin (vrt. matkailukulutus).

Maksutaseen osana oleva matkustustase (travel accounts) kuvaa tarkastelun kohteena olevan maan kansainvälisten matkailutulojen ja -menojen suhdetta. Tase on positiivinen, jos maassa käyneiden ulkomaisten matkailijoiden tuomat tulot ovat suuremmat kuin maan asukkaiden kulutus ulkomaanmatkoilla. Tase on negatiivinen, jos menot ovat tuloja suuremmat.

Tavanomainen elinpiiri

Tavanomainen elinpiiri (the usual environment) koostuu henkilön lähiympäristöstä, johon kuuluvat koti ja paikat, joissa käydään töissä tai koulussa (opiskellaan) sekä muut paikat, joissa käydään usein (esim. päivittäistavarakauppa, pankki ym. palvelut).

Tavanomaisen elinpiirin käsitteellä, ja näin ollen myös matkailulla, on kaksi ulottuvuutta: useus ja etäisyys. Paikat joissa käydään säännöllisesti ja usein kuuluvat henkilön tavanomaiseen elinpiiriin, vaikka ne sijaitsisivat pitkän matkan päässä vakituisesta asunnosta (esim. viikottaiset matkat omalle vapaa-ajanasunnolle). Toisaalta, lähellä vakituista asuntoa sijaitsevat paikat kuuluvat tavaonomaiseen elinpiiriin, vaikka niissä käytäisiinkin harvoin.

Työmatka

Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organization, WTO) määritelmän mukaan luokkana työmatka viittaa kaikkiin sellaisiin matkoihin, jotka liittyvät työhön tai ammatilliseen toimintaan tavanomaisen elinpiirin ulkopuolella. Työmatkat tehdään velvoitteista, jotka liittyvät ammattiasemaan tai sen yksikön tuotannon taloudelliseen toimintaan, jossa henkilö työskentelee. Tähän ryhmään kuuluvat mm. osto- ja myyntimatkat; osallistuminen kokouksiin, konferensseihin ja kongresseihin; osallistuminen myyntimessuihin ja -näyttelyihin; julkishallinnon ja kansainvälisten organisaatioiden työntekijöiden virkamatkat; ammattiin liittyvä opiskelu (kurssit) sekä työntekijöiden palkinto- eli kannustematkat (incentive tours). Yleensä työnantaja maksaa matkasta aiheutuneet kustannukset. Suomalaisten matkatutkimuksessa tämän ryhmän matkoista käytetään nimitystä työ- tai kokousmatka.

Ulkomaanmatka

Ulkomaanmatka viittaa tarkastelun kohteena olevan maan asukkaan tekemään matkaan toiseen maahan tavanomaisen elinpiirin ulkopuolella sijaitsevaan paikkaan vapaa-ajanvieton, liikematkan tai muussa tarkoituksessa. Matkan enimmäiskesto on yksi vuosi (12 kuukautta).

Määritelmä on johdettu Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organization, WTO) määritelmistä 'ulkomaanmatkailu' (outbound tourism) ja 'kansainvälinen matkailija' (international visitor).

Ulkomaanmatkailu

Ulkomaanmatkailu (outbound tourism) on toimintaa, jossa tarkastelun kohteena olevan maan asukkaat matkustavat toiseen maahan tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelevat siellä yhtäjaksoisesti korkeintaan yhden vuoden ajan (12 kuukautta) vapaa-ajanvieton, liikematkan tai muussa tarkoituksessa.

Vapaa-ajanmatka

Vapaa-ajanmatka (leisure trip) viittaa matkan tarkoitukseen ja motiiviin.

Vapaa-ajanmatka on tavanomaisen elinpiirin ulkopuolelle tehty matka, jonka päätarkoituksena on ajanviete, lomanvietto, virkistys, rentoutuminen, harrastukset jne. Matkan tekijä maksaa yleensä itse matkasta aiheutuneet kustannukset.

Suomalaisten matkatutkimuksessa vapaa-ajanmatkaksi luokitellaan kaikki ne matkat, jotka eivät ole työ- tai kokousmatkoja. Näitä matkoja ovat mökkimatkat, vierailumatkat sukulaisten ja tuttavien luo sekä vapaa-ajan risteilyt ja päivämatkat.

Vuodepaikka

Majoitusliikkeen vuodepaikka (bed-place) on yhden henkilön yöpymiseen tarkoitettu tila. Vuodepaikkojen lukumäärä osoittaa, kuinka monta henkilöä majoitusliikkeessä voi yöpyä samanaikaisesti. Vuodepaikkojen lukumäärään ei lasketa mukaan lisävuoteita, jotka voidaan järjestää asiakkaan toivomuksesta. Vuodepaikka tarkoittaa yhtä vuodetta, jolloin parisänkyä kohti lasketaan kaksi vuodepaikkaa. Vuodepaikkojen lukumäärällä voidaan mitata kaikkien majoitusliikkeiden majoituskapasiteettia (esim. yhtä matkailuvaunupaikkaa kohti lasketaan kansainvälisen suosituksen mukaan 4 vuodepaikkaa).

Suomen majoitustilastossa lisävuoteet kuuluvat usein kiinteänä osana huoneen majoituskapasiteettiin, erityisesti silloin, kun majoitusyksikkönä on mökki, jolloin majoitettavien henkilöiden lukumäärä ilmoitetaan usein tyyliin 4+2 henkilöä.

Vuodepaikkojen käyttöaste

Majoitusliikkeiden vuodepaikkojen kuukausittainen nettokäyttöaste samaan ryhmään kuuluville liikkeille saadaan jakamalla yöpymisten kokonaismäärä kuukauden aikana päivittäin käytettävissä olleiden vuodepaikkojen määrällä. Vuoteiden nettokäyttöasteessa ei huomioida tilapäisesti käytöstä pois olleita vuodepaikkoja.

Vuodepaikkojen kuukausittainen bruttokäyttöaste samaan ryhmään kuuluville liikkeille saadaan jakamalla yöpymisten kokonaismäärä kyseisten liikkeiden kaikkien vuodepaikkojen määrällä riippumatta siitä, ovatko ne olleet käytettävissä kyseisen kuukauden aikana vai eivät (vuodepaikkojen maksimimäärä).

Vuokramökki

Matkailutilastoissa vuokramökki tarkoittaa ns. yksityistä vuokrattua mökkiä, joka majoitusmuotona vastaa omaa vapaa-ajanasuntoa/lomamökkiä. Yksityiset vuokramökit vuokrataan yleensä viikoksi, kahdeksi viikoksi tai kuukaudeksi joko suoraan omistajalta tai välittäjän kautta. Hotellien, leirintäalueiden ja lomakylien tarjoama mökkimajoitus kuuluu ao. majoitusliikkeiden (kollektiivisten majoitusliikkeiden) palveluihin.

Suomessa matkailukeskusten läheisyydessä sijaitsevien vuokrattavien lomamökkien määrä on viime vuosina nopeasti kasvanut. Lomakeskusten tuntumassa, lähellä toisiaan sijaitsevat vuokramökit muodostavat kylämäisen yhteisön, jossa majoituksen ohella asukkaille on tarjolla muitakin palveluja, kuten siivous-, jätehuolto- ja pesulapalveluja. Vuokramökkien asukkaat voivat myös käyttää kaikkia matkailukeskusten tarjoamia palveluja, kuten ravintola- ja ateriapalveluja sekä kaupan palveluja. Lisäksi matkailukeskuksissa on käytettävissä hiihtohissit, hoidetut rinteet ja hiihtoladut sekä usein kylpylä.

Yöpyminen

Matkailutilastoissa yöpymiskäsitettä käytetään mittaamaan toisaalta majoitusliikkeiden palvelujen käyttöä ja toisaalta matkailijoiden matkan kestoa.

Majoitusliikkeiden palvelujen käytön kannalta yöpyminen on yksi keskeinen mittari, joka kuvaa matkailun volyymia.Yöpymisten mukaan lasketaan majoitusliikkeiden vuodepaikkojen käyttöaste. Suomessa majoitusliikkeiden yöpymisten synonyyminä käytetään termiä yöpymisvuorokausi.

Matkailututkimuksessa yöpymisellä mitataan matkan kestoa, joka on luokiteltu yöpymisten lukumäärän mukaan. Pääluokat ovat lyhyet matkat, joiden aikana yövytään 1-3 kertaa, sekä pitkät matkat, joiden aikana yövytään vähintään 4 kertaa. Matkan kestoon lasketaan mukaan kaikki yöpymiset matkat aikana, sekä maksullisessa että maksuttomassa majoituksessa. Myös yön yli tapahtuvat matkustus liikennevälineissä lasketaan mukaan matkan kestoon.

Yöpymisen keskihinta

Tilastokeskuksen majoitustilastossa yöpymisen keskihinta osoittaa, kuinka paljon majoitusliikkeessä yöpynyt asiakas on keskimäärin maksanut yhdestä yöpymisestä (yöpymisvuorokaudesta) arvonlisävero mukaan lukien. Yöpymisen keskihinta saadaan jakamalla liikkeen ilmoittama majoituksen myyntitulo (ALV mukaan lukien) liikkeen yöpymisten kokonaismäärällä.

Yöpymisen sisältävä matka

Yöpymisen sisältävä matka (overnight trip) on tavanomaisen elinpiirin ulkopuolelle tehty matka, jonka aikana yövytään vähintään kerran jossain maksullisessa tai maksuttomassa majoituksessa. Matkan enimmäiskesto on yksi vuosi (12 kuukautta).

Suomalaisten matkatutkimuksessa yöpymisiin lasketaan mukaan myös yli yön tapahtuva matkustaminen julkisissa kulkuvälineissä (lentokone, bussi, yms.), vaikka muita yöpymisiä ei matkalla olisikaan.

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Majoitustilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-6309. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.7.2014].
Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/matk/kas.html

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Tilastot > Liikenne ja matkailu > Majoitustilasto > Käsitteet ja määritelmät

Navigointi

Tilastot

Liikenne ja matkailu

Majoitustilasto

Linkki rss-syötteeseen

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 029 551 1000 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute