Puolueiden menestys ja äänestysaktiivisuus vuoden 2004 kunnallisvaaleissa, vahvistettu tulos

SDP:lle ja Kokoomukselle vaalivoitto, Suomen Keskusta menetti kannatustaan

SDP nousi kunnallisvaalien voittajaksi nousten samalla maan suurimmaksi puolueeksi. SDP sai annetuista äänistä 24,1 prosenttia kasvattaen ääniosuuttaan 1,1 prosenttiyksiköllä. SDP toisti vaalivoittonsa kunnallisvaaleissa jo 12:tta kertaa 1953 vaaleista lukien. Kaikkiaan SDP voitti 575 822 äänellään seuraavaksi parhaan tuloksen saavuttaneen puolueen, Keskustan tuloksen lähes 32 000 äänellä. SDP lisäsi kannatustaan lähes kaikissa vaalipiireissä, eniten Helsingin vaalipiirissä, 3,0 prosenttiyksikköä. Vaalipiireistä vain Pohjois-Karjalan ja Lapin vaalipiireissä SDP:n kannatus oli jonkin verran vähäisempää kuin vuonna 2000. Valtuustopaikkoja SDP sai kaikkiaan koko maahan 2 585, joista naiset saivat 1 027 eli 39,7 prosenttia.

Suomen Keskusta sai toiseksi eniten ääniä menettäen suurimman puolueen asemansa edellisistä kunnallisvaaleista. Se sai 22,8 prosenttia äänistä ja menetti kannatustaan prosenttiyksikön viime kuntavaaleista. Keskustan kokonaisäänimäärä 543 885 nousi kuitenkin edellisvaaleja suuremmaksi. Se keräsi nyt yli 15 500 ääntä enemmän kuin vuonna 2000. Vaalipiireittäin tarkastellen puolueen kannatus jäi hienokseltaan vähäisemmäksi kaikissa muissa vaalipiireissä lukuun ottamatta Keski-Suomen (+ 1,1), Uudenmaan (+ 0,6) ja Helsingin (+ 0,8 prosenttiyksikköä) vaalipiirejä. Valtuustopaikkoja Keskusta sai kaikkiaan 4 425, joista naiset saivat 1 492 eli 33,7 prosenttia.

Kokoomuksen kannatus oli 21,8 prosenttia kaikista äänistä. Se nousi vaalien toiseksi voittajaksi kasvattaen ääniosuuttaan yhden prosenttiyksiön. Kokoomuksen kokonaisäänimäärä oli 521 412, yli 57 900 ääntä suurempi kuin edellisvaaleissa. Kokoomus menetti kannatustaan Helsingissä 0,8 ja Keski-Suomen vaalipiirin kunnissa 0,3 prosenttiyksikköä. Muiden vaalipiirien alueella Kokoomus voitti tai säilytti asemansa. Valtuustopaikkoja Kokoomus sai koko maahan 2 078, joista naiset 728 eli 35,0 prosenttia.

Vasemmistoliiton kannatus oli 9,6 prosenttia äänistä. Sen suhteellinen kannatus laski 0,3 prosenttiyksikköä. Äänimäärä kuitenkin lisääntyi edellisistä kuntavaaleista yli 8 000:lla. Valtuustopaikkoja Vasemmistoliitto sai koko maahan 987, joista naiset saivat 335 eli 33,9 prosenttia.

Vihreiden kannatus laski 0,4 prosenttiyksikköä 7,4 prosenttiin ja valtuustopaikkoja koko maassa Vihreät saivat 314.

Pienemmistä puolueista lisäsivät kannatustaan Ruotsalainen kansanpuolue 0,1 prosenttiyksikköä (636 valtuutettua), Perussuomalaiset 0,2 ja Suomen Kommunistinen Puolue 0,1 prosenttiyksikköä. Suomen Kristillisdemokraattien kannatus laski 0,3 prosenttiyksiköllä 4 prosenttiin annetuista äänistä. Se sai koko maassa 391 paikkaa. Naisia Ruotsalaisen kansanpuolueen valituista oli 37,9 prosenttia, Vihreiden valituista 62,7 prosenttia, ja Suomen Kristillisdemokraattien valituista 45,3 prosenttia.

Valtuutettujen koko määrästä (11 966) naisia oli 36,4 prosenttia eli 2 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa.

Puolueiden kannatus kunnallisvaaleissa 2004, 2000 ja 1996 (%)

kuva

 

Suurimpien puolueiden valtuustopaikat kunnallisvaaleissa 1968 - 2004, lkm ja %

Vuosi KESK SDP KOK VAS
lkm % lkm % lkm % lkm %
1968 3 533 29,8 2 351 19,8 1 388 11,7 1 770 14,9
1972 3 297 29,5 2 533 22,6 1 503 13,4 1 691 15,1
1976 3 936 30,9 2 735 21,5 2 047 16,1 2 050 16,1
1980 3 889 30,4 2 820 22,1 2 373 18,6 1 835 14,4
1984 4 052 31,5 2 830 22,0 2 423 18,8 1 482 11,5
1988 4 227 32,9 2 866 22,3 2 392 18,6 1 336 10,4
1992 3 998 31,8 3 130 24,9 2 009 16,0 1 319 10,5
1996 4 453 35,7 2 733 21,9 2 172 17,4 1 130 9,1
2000 4 625 37,7 2 559 20,8 2 028 16,5 1 027 8,4
2004 4 425 37,0 2 585 21,6 2 078 17,3 987 8,2

 

Äänestysprosentti nousi 2,7 prosenttiyksikköä edellisistä vaaleista

Vaaleihin osallistuttiin nyt vilkkaammin kuin neljä vuotta aikaisemmin. Äänestysprosentti oli 58,6, kun se vuonna 2000 oli 55,9. Vaikka äänestysprosentti olikin edellisvaaleja korkeampi, jäi se kaikkien aikojen toiseksi huonoimmaksi vuoden 1950 kunnallisvaaleista lähtien. Myös ennakkoon äänestäneiden määrä kasvoi näissä vaaleissa noin 96 000. Ennakolta äänesti 39,1 prosenttia kaikista äänestäneistä. Äänestäminen oli kokonaisuudessaan laimeampaa kaupunkimaisissa kunnissa (56,4 %) kuin taajaan asutuissa (60,7 %) ja maaseutumaisissa kunnissa (63,8 %). Vaalipiireistä äänestäminen oli vilkkainta Vaasan vaalipiirissä, 65,6 prosenttia ja Satakunnan vaalipiirissä 61,3 prosenttia. Samat vaalipiirit olivat kärkisijalla myös viime kunnallisvaaleissa. Laimeinta äänestäminen oli Pohjois-Karjalan vaalipiirissä, 55,4 prosenttia.

Äänioikeutettuja oli kaikkiaan 4 099 864. Äänioikeus oli näissä vaaleissa sama kuin edeltävissäkin kuntavaaleissa. Äänestää saivat Suomen, muun Euroopan Unionin jäsenvaltion, Islannin ja Norjan kansalaiset, jotka viimeistään vaalipäivänä täyttivät 18 vuotta ja joiden kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on väestötietojärjestelmässä. Edelleen äänioikeus oli myös muilla samat edellytykset täyttävillä ulkomaalaisilla, jotka olivat asuneet yhtäjaksoisesti Suomessa vähintään kahden vuoden ajan. Kaikkiaan ulkomaalaisia äänioikeutettuja oli noin 75 000, joista 29 000 muiden EU-jäsenvaltioiden kansalaista.

Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa 1950 - 2004, %

kuva

 

Lähde: Vaalitilastot. Tilastokeskus

Lisätietoja: Eeva Heinonen (09) 1734 3268, vaalit.tilastokeskus@tilastokeskus.fi


Päivitetty 11.11.2004

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kunnallisvaalit [verkkojulkaisu].
ISSN=2323-1092. 2004, Puolueiden menestys ja äänestysaktiivisuus vuoden 2004 kunnallisvaaleissa, vahvistettu tulos . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.10.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kvaa/2004/kvaa_2004_2004-11-11_kat_003.html