Tämä tilasto on lakkautettu.

Tilastosta ei enää tuoteta uusia tietoja.

Julkaistu: 4.11.2011

Kuntien menot kasvoivat 3,6 prosenttia vuonna 2010

Kuntien käyttökustannukset (ilman liikelaitoksia) olivat vuonna 2010 yhteensä 34,9 miljardia euroa. Kasvua edellisvuoteen oli 1,2 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkaisemasta kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastosta, joka sisältää kaikkien 342 kunnan ja 171 kuntayhtymän tiedot vuodelta 2010.

Kuntien käyttökustannukset ja -tuotot vuonna 2010, miljoonaa euroa 1)

  Käyttökustannukset 2) Käyttötuotot 2)
Yhteensä,
milj. €
Muutos, % Yhteensä,
milj. €
Muutos, %
Yleishallinto yhteensä 1 420 0,3 460 -3,8
Sosiaali- ja terveystoimi yhteensä 19 021 2,4 2 564 6,7
Opetus- ja kulttuuritoimi yhteensä 7 768 6,3 584 20,2
Muut palvelut yhteensä 6 727 4,4 5 348 5,3
Käyttötalous yhteensä 34 936 3,6 8 956 6,0
1) Kunnan liikelaitosmallia noudattavat liikelaitokset eivät sisälly taulukkoon.
2) Käyttökustannuksiin sisältyvät toimintamenot, poistot ja arvonalentumiset sekä vyörytysmenot. Käyttötuottoihin sisältyvät toimintatulot ja vyörytystulot.

Kustannukset jakautuivat suurimpiin toimintalohkoihin edellisvuosien kaltaisesti. Sosiaali- ja terveystoimen osuus menoista oli 54,4 prosenttia sekä opetus- ja kulttuuritoimen osuus 22,2 prosenttia. Muihin palveluihin menoista ohjautui 19,3 ja yleishallintoon 4,1 prosenttia.

Vuonna 2010 kuntien sosiaali- ja terveyskustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta 2,4 prosenttia. Kustannusten nousu oli huomattavasti maltillisempi kuin vuonna 2009, jolloin kustannukset kasvoivat 5,9 prosenttia. Sosiaali- ja terveystoimen menoista suurin osa, 27,6 prosenttia, kohdistui erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuollon osuus toimintalohkon kustannuksista oli 20,2 prosenttia. Erikoissairaanhoidon kustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta 2,9 prosenttia ja perusterveydenhuollon kustannukset tasan kaksi prosenttia.

Kuntien opetus- ja kulttuuritoimen kustannukset olivat yhteensä 7,8 miljardia euroa. Tämä on 6,3 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kustannuksista 4,5 miljardia ohjautui perusopetukseen.

Kuntien käyttökustannuksista 9,6 miljardia euroa oli palkkoja. Palkkamenot kasvoivat edellisestä vuodesta vain 0,7 prosenttia. Sosiaali- ja terveystoimessa palkkamenot laskivat 1,9 prosenttia ja opetus- ja kulttuuritoimessa palkat nousivat 3,9 prosenttia. Palveluiden ostomenot nousivat 8,6 prosenttia. Palveluiden ostoista 42,1 prosenttia oli asiakaspalveluiden ostoja kuntayhtymiltä, 13,3 prosenttia yksityisiltä ja 5,1 prosenttia toisilta kunnilta.

Kuntien käyttötuotot nousivat edellisvuodesta 6,0 prosenttia ja olivat yhteensä yhdeksän miljardia euroa. Suurin osa käyttötuotoista, 59,7 prosenttia, tuli muista palveluista. Sosiaali- ja terveystoimen osuus käyttötuotoista oli 28,6 prosenttia ja opetus- ja kulttuuritoimen osuus 6,5 prosenttia.

Kuntayhtymien menot kasvoivat merkittävästi

Kuntayhtymien käyttökustannukset (ilman liikelaitoksia) nousivat vuonna 2010 edellisestä vuodesta 15,3 prosenttia. Kustannusten nousuun vaikuttavat vuonna 2010 toimintansa aloittaneet suuret kuntayhtymät. Sektoreittain tarkasteltuna suurin kasvu oli muissa palveluissa 69,6 prosenttia sekä sosiaali- ja terveystoimessa 13,3 prosenttia. Yleishallinnon kustannukset puolestaan kasvoivat 6,2 prosenttia sekä opetus- ja kulttuuritoimen 3,8 prosenttia. Käyttökustannusten kokonaismäärä kuntayhtymissä oli 10,8 miljardia euroa.

Kuntayhtymien käyttökustannusten rakenne vuonna 2010, prosenttia

Kuntayhtymien käyttökustannusten rakenne vuonna 2010, prosenttia

Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannuksista 73,9 prosenttia ohjautui erikoissairaanhoitoon. Vuonna 2010 kuntayhtymien erikoissairaanhoidon kustannukset olivat 6 miljardia euroa. Tämä on 9,2 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Opetus- ja kulttuuritoimen menoista suurin osa, 72,8 prosenttia, kohdistui ammatilliseen koulutukseen.

Kuntayhtymien käyttötuotot nousivat edellisvuodesta 15,4 prosenttia ja olivat yhteensä 10,9 miljardia euroa. Myös tuottojen kasvuun vaikuttavat vuonna 2010 toimintansa aloittaneet suuret kuntayhtymät. Edellisien vuosien tapaan suurin osa käyttötuotoista, 63,2 prosenttia, oli myyntituloja kunnilta.

Kuntayhtymien lukumäärä väheni edellisvuodesta 12:lla. Vuonna 2010 kuntayhtymiä oli kaikkiaan 171. Näistä 75:n pääasiallisena tehtäväalueena oli terveydenhuolto ja sosiaalitoimi, 51:n sivistystoimi, 33:n yhdyskuntapalvelut ja 9 liiketoiminta. Lisäksi kuntayhtymien tilastoon sisältyy 2 liikelaitoskuntayhtymää sekä Kainuun maakunta -kuntayhtymä, joiden pääasiallinen tehtäväluokka ei ole määriteltävissä.


Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto 2010. Tilastokeskus.

Lisätietoja: Atte Virtanen (09) 1734 3685, kuntien.talous@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö

Julkaisu pdf-muodossa (256,5 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 4.11.2011

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-1692. 2010. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.5.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ktt/2010/ktt_2010_2011-11-04_tie_001_fi.html

Jaa