Maakuntatyönantajille siirtymässä yli puolet kuntasektorin palkansaajista

Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä tehdään laajin Suomessa koskaan toteutettu henkilöstön siirto työnantajalta toiselle. Maakuntien ja maakuntakonserniin kuuluvien tai maakuntien määräysvallassa olevien yhteisöiden palvelukseen siirtyy 1.1.2019 arviolta vajaat 240 000 työntekijää kuntasektorilta. Hallituksen esityksessä (15/2017) ehdotetaan, että KT kuntatyönantajat toimii jatkossa myös maakuntien työnantajaedustajana. Työnantajajärjestön nimi muutetaan muotoon Kunta- ja maakuntatyönantajat KT.

Kuntasektorin palkkatilaston aineistosta on päätelty maakunnille siirtyvät työsuhteet, niiden tehtäväryhmät ja siirtyvien työsuhteiden uusi maakuntatyönantaja. Päätellyt tiedot ovat palkka-aineiston taustatietoihin ja luokituksiin perustuvia. Kuntasektorin palkkatilaston vuoden 2017 aineiston tiedonkeruuseen on suunniteltu kysyttäväksi tietoa siirtyvistä henkilöistä suoraan kunnilta ja kuntayhtymiltä. Nämä tiedot julkaistaisiin seuraavan tilastojulkistuksen yhteydessä keväällä 2018.

Tarkastellussa aineistossa ovat mukana kaikki viranhaltijat ja kuukausipalkkaiset työntekijät, joilla on ollut 1.10.2016 palvelussuhde kuntaan tai kuntayhtymään. Aineistoa ei ole rajattu esimerkiksi palvelussuhteen luonteen, kokoaikaisuuden tai virkavapauden perusteella. Kuntasektorin tuntipalkkaiset palkansaajat on käsitelty erikseen omana aineistonaan.

Aineistosta tehtyjen päättelyjen perusteella vuonna 2016 maakuntiin siirtyviä työsuhteita on reilut 236 000. Kuntasektorille on aineiston mukaan jäämässä työsuhteita vajaat 221 000, eli hieman yli puolet työsuhteista on siirtymässä maakuntatyönantajille. Vuoden 2015 aineiston perusteella työsuhteita olisi siirtymässä vajaat 234 000, joten siirtyvän henkilöstön määrä on hieman kasvanut vuonna 2016.

Aineistossa on jaoteltu maakuntiin siirtyvät työsuhteet sosiaali- ja terveydenhuoltoon, palo- ja pelastustoimeen, maatalouslomitus ja maaseutuhallintoon, ympäristöterveydenhuoltoon ja maakuntaliittoihin. Kuviossa 1 on kuvattu, miten siirtyvät työsuhteet jakautuvat näille tehtäväryhmille. Siirtyvät työsuhteet ovat suurelta osin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäväryhmään kuuluvia. Maakuntaliittojen siirtyvät työsuhteet ovat pienin, reilun 700 työsuhteen ryhmä.

Kuvio 1. Arvio maakuntiin siirtyvästä henkilöstöstä tehtäväryhmittäin

Kuvio 1. Arvio maakuntiin siirtyvästä henkilöstöstä tehtäväryhmittäin

Uudenmaan maakunta suurin maakuntatyönantaja

Aineistosta on selvitetty siirtyvän henkilöstön jakautumista eri maakuntiin. Uudenmaan maakunta on tietojen perusteella suurin maakuntatyönantaja vajaan 25 prosentin osuudella. Pienin maakuntatyönantaja on Keski-Pohjanmaa vajaan kahden prosentin osuudella.

Kuvio 2. Arvio maakuntiin siirtyvän henkilöstön jakautumisesta eri maakunnille

Kuvio 2. Arvio maakuntiin siirtyvän henkilöstön jakautumisesta eri maakunnille

Uudenmaan maakuntaan siirtyvästä henkilöstöstä 96 prosenttia kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäväryhmään. Palo- ja pelastustoimen henkilöstöä on siirtymässä Uudenmaan maakuntaan vajaat 2 000, eli noin kolme prosenttia siirtyvistä työsuhteista.

Pienin sote-henkilöstön osuus siirtyvistä työsuhteista on Etelä-Savon maakunnassa, 88 prosenttia. Palo- ja pelastustoimen osuus on siellä noin yhdeksän prosenttia, maatalouslomitus ja maaseutuhallinto kaksi prosenttia ja ympäristöterveydenhuolto yhden prosentin.

Kuntiin jäämässä enemmän iäkkäämpää ja korkeammin koulutettua henkilöstöä

Suurin siirtyvän henkilöstön ikäryhmä on 55–59 vuotiaat. Heitä on siirtymässä maakunnille reilut 36 000. Kokonaisuudessaan maakunnalle siirtyvät palkansaajat ovat nuorempia kuin kuntiin jäävät palkansaajat. Esimerkiksi 25–29 vuotiaista reilut 21 000 on siirtymässä maakuntatyönantajille ja kuntiin jää samasta ikäryhmästä vajaat 14 000 palkansaajaa.

Kuvio 3. Arvio maakuntiin siirtyvän ja kuntasektorille jäävän henkilöstön ikäjakaumasta

Kuvio 3. Arvio maakuntiin siirtyvän ja kuntasektorille jäävän henkilöstön ikäjakaumasta

Yleisin koulutustausta sekä kuntasektorille jäävällä henkilöstöllä että maakuntiin siirtyvällä on keskiasteen koulutus. Kuntiin ja kuntayhtymiin jää luokittelutietojen perusteella kuitenkin suurempi osa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, noin 30 prosentilla kuntasektorille jäävistä on ylempi korkeakoulututkinto. Kuntasektorin suurimmaksi tehtäväksi jää sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen varhaiskasvatus ja opetus, joiden henkilökunnalla on keskimääräistä useammin ylempi korkeakoulututkinto. Yleisimmät ammattinimikkeet kuntasektorille jäävällä henkilöstöllä ovat lastenhoitaja ja lastentarhanopettaja.

Maakunnille siirtyvän henkilöstön yleisimmät ammattinimikkeet ovat sairaanhoitaja ja lähihoitaja sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäväryhmässä. Palo- ja pelastustoimen yleisin ammattinimike on palomies. Muiden tehtäväryhmien yleisimmät siirtyvät ammattinimikkeet ovat maatalouslomittaja ja terveystarkastaja.

Kuvio 4. Arvio maakuntiin siirtyvän ja kuntasektorille jäävän henkilöstön koulutustaustasta

Kuvio 4. Arvio maakuntiin siirtyvän ja kuntasektorille jäävän henkilöstön koulutustaustasta

Tuntipalkkaisia palkansaajia siirtymässä maakunnille vain pieni osa

Kuntasektorilla työskenteleviä tuntipalkkaisia palkansaajia siirtyy tarkastelun mukaan maakunnille vajaat 200. Suurin osa näistä palkansaajista, noin 95 prosenttia, kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäväryhmään. Yli puolet tuntipalkkaisista palkansaajista siirtyy Varsinais-Suomen maakuntaan. Suurin osa siirtyvistä tuntipalkkaisista henkilöistä kuuluu ikäryhmään 55–59 vuotiaat.


Lähde: Kuntasektorin palkat 2016, Tilastokeskus

Lisätietoja: Suvi Kivi 029 551 3321, Eeva-Liisa Petäjä 029 551 3450, palkat.kunnat@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko


Päivitetty 4.5.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuntasektorin palkat [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-0203. 2016, Maakuntatyönantajille siirtymässä yli puolet kuntasektorin palkansaajista . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.5.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ksp/2016/ksp_2016_2017-05-04_kat_001_fi.html

Jaa