Kotitaloustuotannon arvo on viime vuosina kasvanut hieman hitaammin kuin BKT

Kansainvälisesti sovitun käytännön mukaan palkatonta kotityötä eli kotitalouksien itselleen tuottamia palveluita ei pääsääntöisesti lasketa mukaan bruttokansantuotteeseen. Tälle kotitalouksien tekemälle työlle voidaan kuitenkin laskea arvo. Arvon laskemiseksi on olemassa kaksi keskenään varsin erilaista menetelmää: työ voidaan hinnoitella joko markkinahintaan tai sitten kustannusten (työ sekä tuotannossa käytetyt tuotteet) summana. Kotitaloustuotannon hinnoittelu markkinahintaan olisi teoreettisesti oikeampi tapa, mutta siihen ei löydy riittävästi tietoa. Vuonna 2017 julkaistu kansainvälinen ohjeistus suosittelee kotitaloustuotannon arvon laskelmista kustannusten kautta eli niin kutsuttua input-menetelmää käyttäen. Suomessa kotitaloustuotannon arvoa on laskettu input-menetelmää käyttäen vuodesta 2001 alkaen alun perin niille vuosille, kun käytössä on ollut jompikumpi päälähteistä, ajankäyttötutkimus tai kulutustutkimus. Aikaisemmin laskelmat laadittiin Tilastokeskuksen ja Kulutustutkimuskeskuksen yhteistyönä, mutta vastuu siirtyi vuonna 2018 kokonaan Tilastokeskukselle, joka julkaisee jatkossa tiedot vuosittain. Ensimmäiset Tilastokeskuksen laatimat laskelmat koskivat vuotta 2016 ja silloin uutena tietolähteenä oli käytettävissä vuoden 2016 kulutustutkimus. Nyt julkaistaan laskelmat vuosille 2017 ja 2018 perustuen vuosittain käytettävissä oleviin lähteisiin – päälähteistä eli ajankäyttötutkimuksesta tai kulutustutkimuksesta ei ole tarjolla uutta tietoa.

Kotitaloustuotannon arvo -tilaston vuosien 2017 ja 2018 laskelmissa käytetään vuoden 2016 kulutustutkimuksen, vuoden 2009 ajankäyttötutkimuksen sekä monien vuositilastojen tietoja. Vuoden 2009 ajankäyttötutkimuksen tiedot on päivitetty huomioiden kotitaloustyyppien lukumäärät vuosina 2017 ja 2018, ja kulutustietojen laskennassa on käytetty kansantalouden tilinpidon aikasarjakorjattuja vuositasoja, jotka on jaettu kotitaloustyypeittäin vuoden 2016 kulutustutkimuksen perusteella. Kotitaloustuotannon arvoa koskevat luvut lasketaan kansainvälisen ohjeistuksen mukaan, jolloin laskelmissa huomioidaan yli 15-vuotiaiden kotityöaika ja vapaaehtoistyötä ei lasketa mukaan kotitaloustuotantoon, vaan se näytetään erillisenä osana.

Kun puhutaan kotitaloustuotannosta, sillä tarkoitetaan sekä bruttokansantuotteeseen sisältyvää että sen ulkopuolelle jäävää kotitaloustuotantoa. Laskelmissa nämä kaksi erää pidetään erillään, jolloin BKT:n ulkopuolelle jäävä kotitaloustuotanto voidaan suhteuttaa bruttokansantuotteeseen tai se voidaan summata bruttokansantuotteen kanssa niin kutsutun laajennetun bruttokansantuotteen laskemiseksi, eikä laskelmiin tule päällekkäisyyttä.

Kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäys kattaa input-menetelmällä laskien kotitalouksien itselleen tekemän työn arvon ja tuotannossa käytetyn kiinteän pääoman kulumisen, ja se on bruttokansantuotetta vastaava käsite näissä laskelmissa.

Laskelmia verrataan kansantalouden tilinpidon lukuihin, joista julkaistiin aikasarjakorjatut tiedot syyskuussa 2019. Aikasarjakorjauksessa bruttokansantuotteen arvo kasvoi vuosittain noin 1…2 miljardia euroa vuodesta 2010 alkaen, mikä näkyy kotitaloustuotannon arvon laskelmissa niin, että kotitaloustuotannon suhde BKT:hen laski aavistuksen aiemmasta. Myös kotitalouksien kulutusmenoihin tehtiin aikasarjakorjauksia, ja lisäksi käytetty luokitus hieman muuttui. Näillä korjauksilla ja muutoksilla on pieniä vaikutuksia näissä laskelmissa sekä välituotekäyttöön että kotitaloustuotannon ”investoinneiksi” laskettaviin kestokulutustavaroihin ja niille laskettuun ”kulumiseen”.

Kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäys 96,4 miljardia euroa

Bruttokansantuote oli Suomessa 234,5 miljardia euroa vuonna 2018, ja koko kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäys 96,4 miljardia euroa. Kotitaloustuotannosta BKT:hen sisältyvä osuus oli 17,5 miljardia ja BKT:n ulkopuolelle jäävän (nk. non-SNA) kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäys 78,8 miljardia euroa. Tilinpidon ulkopuolelle rajattu osuus kotitaloustuotannosta vastasi 33,6 prosenttia BKT:stä. Vuosina 2009, 2012 ja 2016 BKT:n ulkopuolisen kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäyksen suhde BKT:hen on ollut hieman korkeampi.

Kuvio 1. BKT:n ulkopuolelle jäävän kotitaloustuotannon suhde BKT:hen

Kuvio 1. BKT:n ulkopuolelle jäävän kotitaloustuotannon suhde BKT:hen

Tilastokeskuksen internet-sivuille on tuotettu taulukot, joista näkyvät aiemmat, Suomessa laaditun mallin mukaiset laskelmat vuosille 2001-2012 sekä uudemmat, kansainvälisen suosituksen mukaisesti laaditut laskelmat vuosille 2009 ja 2012 sekä 2016-2018.

Niin kutsuttu laajennettu BKT, eli BKT:n ja BKT:n ulkopuolelle jäävän kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäyksen summa, oli 313,3 miljardia euroa vuonna 2018. Kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäys – eli nyt voidaan huomioida sekä BKT:hen jo sisältyvä että sen ulkopuolelle jäävä kotitaloustuotanto – on tästä laajennetusta BKT:stä vajaa kolmannes eli 30,8 %.

Kuvio 2. Laajennettu BKT

Kuvio 2. Laajennettu BKT

Kotitaloustuotanto laajempi käsite

Kun puhutaan kotitaloustuotannosta, eikä pelkästään kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäyksestä, käsite sisältää sekä työajan että tuotannossa käytetyt tavarat ja palvelut. Kansantalouden tilinpidossa kotitalouksien investoinneiksi lasketaan vain asuntojen hankinta ja muut menot ovat loppukulutusta. Kotitaloustuotannon arvo -tilastoa laadittaessa kotitalouksien kulutusmenot ryhmitellään uudestaan niin, että osa tuotteista lasketaan tuotannossa käytetyiksi välituotteiksi, osa investoinneiksi ja osa suoraan loppukäytöksi. Näistä välituotekäyttö tulee mukaan laskelmaan sellaisenaan. Investointien perusteella lasketaan niin kutsuttu kiinteän pääoman kuluminen, joka huomioidaan laskelmissa. Loppukäyttö ei sisälly kotitaloustuotantoon.

Suomessa kehitetyssä mallissa myös vapaaehtoistyöhön käytetty aika on laskettu mukaan kotitaloustuotantoon: ajankäyttötutkimuksen tulosten mukaan vuonna 2009 vapaaehtoistyöhön käytetystä ajasta 75 % oli naapuriapua ja 25 % käytettiin yhdistystoimintaan. Kansainvälisessä mallissa vapaaehtoistyötä ei sisällytetä kotitaloustuotantoon, mutta suositellaan, että se lasketaan ja näytetään tuloksissa erikseen.

Taulukko 1: Kotitaloustuotannon arvo Suomessa 2018

Kotitaloustuotannon arvo 2018 / Kotitaloudet yhteensä / Miljoonaa euroa Kotitaloustuotanto (SNA + non-SNA) Yhteensä Vapaa- ehtoistyö non-SNA Kotitaloustuotanto ml. vapaaehtoistyö Yhteensä
Arvonlisäys, netto 85 632 7 518 93 150
Pääoman kuluminen 10 758 0 10 758
Arvonlisäys, brutto 96 390 7 518 103 907
Välituotekäyttö 34 303 0 34 303
Tuotoksen arvo 130 693 7 518 138 210

Kotitaloustuotannon arvo -tilasto on kansantalouden tilinpidon ydinjärjestelmää täydentävä kokonaisuus, joka kuvaa tilinpitoon kuulumattoman kotitaloustuotannon merkitystä. Tilasto kuvaa kotitalouksien omaan käyttöönsä tuottamien tavaroiden ja palveluiden rahallista arvoa.


Lähde: Kotitaloustuotannon arvo, Tilastokeskus

Lisätietoja: Katri Soinne 029 551 2778, kansantalous@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen


Päivitetty 7.11.2019

Viittausohje:

Tilasto: Kotitaloustuotannon arvo [verkkojulkaisu].
ISSN=2490-0214. 2018, Kotitaloustuotannon arvo on viime vuosina kasvanut hieman hitaammin kuin BKT . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 17.11.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kotsa/2018/kotsa_2018_2019-11-07_kat_001_fi.html