Julkaistu: 28.10.2015

Kulttuurin rooli kansantaloudessa edelleen laskeva

Kulttuurin rooli taloudessa on jatkunut laskevana laman syvimmästä alhosta lähtien. Tämä suuntaus on näkyvissä sekä tuotannossa, työllisyydessä että kulutuksessa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkaisemasta Kulttuurin satelliittitilinpidosta. Peliala on eräs harvoista selvästi kasvavista kulttuurin osa-alueista, vaikka sen merkitys koko kulttuurin taloudessa ei ole vielä kovin suurta. Suurin osa pelialan toiminnasta jää nykyisen kulttuurisatelliitin rajausten ulkopuolelle, mutta koko pelialasta on tehty erillisiä laskelmia.

Kulttuurialojen %-osuus kansantaloudesta 2008–2013 (EKT 2010)

Kulttuurialojen %-osuus kansantaloudesta 2008–2013 (EKT 2010)

Kulttuurin arvonlisäys- ja samalla bkt-osuuden lasku on ollut suhteellisesti suurempaa kuin kulttuurin kulutus-ja työllisyysosuuksien kohdalla. Laskusuuntauksesta huolimatta kulttuurilla on edelleen merkittävä rooli kansantaloudessa; kulutuksessa noin 5 %, työllisyydessä noin 4 % ja BKT:sta noin 3 prosenttia.

Myös käypähintaisesti mitattuna kulttuurin arvonlisäys laski vuonna 2013, vaikka vuosina 2010–2012 se kasvoi hieman vuosittain. Kuitenkin myös vuonna 2013 muutamissa ryhmissä oli kasvua, erityisesti elävän kulttuurin aloilla ja tapahtumien järjestämisessä. Sen sijaan erityisen huolestuttavaa on se, että kulttuurialojen työllisten määrä on kokonaisuudessaan absoluuttisesti laskenut aina laman alusta 2008 lähtien.

Kulutuksen osalta vuoden 2013 luvuissa näkyy tv-luvan muuttuminen yle-veroksi – tv-lupa oli mukana yksityisessä kulutuksessa, joten sen poistuminen pienentää yksityistä kulutusta ja yle-vero taas tulee näkyviin kulttuurin julkisessa kulutuksessa, joka vastaavasti nousee vuonna 2013. Käypähintaisesti kulttuuriin kulutettiin sekä yksityiset että julkiset kulutusmenot huomioiden saman verran kuin vuonna 2012, mutta kulttuurin osuus kaikista kulutusmenoista laskee aavistuksen.

Kulttuurin työllisyysosuus on suhteellisesti ottaen selvästi korkeampi kuin sen arvonlisäys- ja tuotososuudet, jotka olivat nyt noin kolme prosenttia. Kulttuurin työvoimavaltaisuuteen on useitakin syitä: kulttuurialojen työlliset toimivat hyvin usein suhteellisen matalalla palkkatasolla eikä kulttuurialojen yritysten joukossa ole kovin paljon suuria voittoja tuottavia yrityksiä. Lisäksi osa-aikaisuus on useiden kulttuuristen alojen työllisten keskuudessa hyvin yleistä.

Kulttuurista toimintaa on meillä perinteisesti pidetty eräänlaisena pienimuotoisena, suhdanteita tasapainottavana tekijänä. Laman tullessa sen rooli yleensä hieman nousee, koska kulttuuriseen toimintaan sisältyy paljon pysyviä elementtejä. Voittoa tavoittelemattoman ja julkisen toiminnan osuus on merkittävä ja erilaisen vapaaehtoistyön rooli on siinä suuri. Suurimmalta osin kulttuuri ei myöskään ole ensisijainen rikastumisen väylä, vaan sitä pyritään tekemään huonoinakin aikoina, vaikka sitten ilman voittoa. Silti nämä hidastavat elementit eivät enää pystyneet estämään osuuden laskua pitkittyneen taantuman oloissa.

Kulttuurin työllisyys- ja BKT-osuudet nousivat 2000-luvun alussa ja kasvoivat vielä laman alkaessa loppuvuodesta 2008. Niiden osuus kasvoi myös pahimpana lamavuonna 2009. Kansantalouden nousun veturiksi kulttuurista ei siten suoraan joitakin yksittäisiä aloja lukuun ottamatta ole tulevaisuudessakaan, mutta välillisesti virikkeiden antajana se voi sitä olla.

Peliala jää suurimmaksi osaksi nykyisen kulttuurisatelliitin ulkopuolelle

Kulttuurisatelliitin ohessa Tilastokeskuksessa on myös laskettu viime aikoina suurta julkisuutta saaneen pelialan kokonaiskehitys 2006–2013. Peliala on kokonaisuudessaan eräs harvoista kulttuurin – laajasti ymmärrettynä – kasvavista osa-alueista. Erityisen voimakas kasvu tai oikeastaan irtiotto pelialalla tapahtui 2013. Toki voimakas kasvu kohdentui pääosin muutamaan yritykseen.

Suurin osa pelinkehittäjäyrityksistä toimii kuitenkin tietokoneohjelmoinnin toimialalla, mitä ei näissä laskelmissa oteta mukaan kulttuurisatelliitin toimialoihin. Pelialan yritysten tuottamasta arvonlisäyksestä vain 2-3 % syntyy kulttuurialojen sisällä. Jos pelialan yritykset kuuluisivat kokonaisuudessaan satelliitin piiriin, ne nostaisivat kulttuurin arvonlisäystä vuonna 2013 noin 6 prosenttia, mutta työllisyyttä selvästi vähemmän. Mikään ihmelääke edes kulttuurin talouteen - saati kansantalouteen - pelialakaan siten ei ainakaan vielä ole.

Kulttuurin satelliittitilinpito on tilasto, joka kuvaa kulttuurin taloudellista merkitystä kansantalouden tilinpidon käsitteitä ja menetelmiä hyödyntäen. Vuoden 2008 toimialaluokituksen mukaisia tietoja on nyt julkaistu ESA2010 -menetelmän mukaisina vuosilta 2008–2013.

Kulttuurin satelliittitilinpidon tiedot julkaistaan tilaston internet-sivuilla tietokantataulukkoina.


Lähde: Kulttuurisatelliitti, Tilastokeskus

Lisätietoja: Katri Soinne 029 551 2778, Aku Alanen 029 551 3320, kansantalous@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (222,2 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 28.10.2015

Viittausohje:

Tilasto: Kulttuurin satelliittitilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=2323-959X. 2013. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 11.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/klts/2013/klts_2013_2015-10-28_tie_001_fi.html