Kuvaus

Kuluttajahintaindeksi kuvaa Suomessa asuvien kotitalouksien Suomesta ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä. Kuluttajahintaindeksi lasketaan menetelmällä, jossa eri hyödykkeiden hinnat painotetaan yhteen niiden kulutusosuuksilla. Kuluttajahintaindeksin laskemisessa käytetään Laspeyresin hintaindeksikaavaa, jolloin painoina käytettävät kulutusosuudet ovat perusajankohdalta. Kuluttajahintaindeksiä käytetään yleisenä inflaation mittarina. Määrävuosin uudistettavat kuluttajahintaindeksit sopivat lyhyen aikavälin tarkasteluihin. Elinkustannusindeksi 1951:10 =100 on uusimmasta kuluttajahintaindeksistä (tällä hetkellä kuluttajahintaindeksi 2005 = 100) ketjuttamalla laskettu pitkä aikasarja ja se kehittyy siten samalla tavalla kuin kuluttajahintaindeksi. Monet vuokrat, niin asuin- ja liikehuoneistojen kuin maanvuokratkin, on sidottu yleensä elinkustannusindeksiin. Elinkustannusindeksi on käyttäjän kannalta käytännöllisin, sillä indeksiuudistukset eivät katkaise sarjaa ja elinkustannusindeksin pisteluvut julkaistaan kuukausittain samaan aikaan kuin kuluttajahintaindeksi. Euroopan unionin jäsenvaltiot tuottavat kansallisen indeksin lisäksi yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä (Harmonised Index of Consumer Prices). Näistä EU:n tilastovirasto Eurostat laskee painottamalla EU- ja EMU-tasoiset indeksit (European Index of Consumer Prices ja Monetary Union Index of Consumer Prices). Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin laskentaa ohjaavat EU:n säädökset. Yhdenmukaistettujen kuluttajahintaindeksien pääasiallinen käyttötarkoitus on EU-maiden väliset inflaatiovertailut. Euroopan Keskuspankki käyttää yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä rahapolitiikassaan inflaation mittarina. Suomen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi perustuu samoihin paino- ja hintatietoihin kuin kansallinen kuluttajahintaindeksi. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kehittyy eri tavalla kuin kansallinen kuluttajahintaindeksi, koska sen hyödykevalikoima on suppeampi. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kulutuskäsitteeseen eivät kuulu omistusasuminen, rahapelit, korot ja veroluonteiset maksut. Sen kattavuus kansallisesta indeksistä on vajaat 90 prosenttia. Lisäksi tuotetaan yhdenmukaistettua kuluttajahintahintaindeksiä kiintein veroin. Kuluttajahintaindeksin mittaama inflaatio koostuu pääosin yritysten ja julkisen sektorin hinnoittelemista tuotteista ja palveluista sekä arvonlisäverosta ja hyödykeveroista. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kuvaamasta noin 61 miljardin euron arvoisesta yksityisestä kulutuksesta noin 25 prosenttia on arvonlisä- ja muita veroja. Kiinteäveroinen indeksi perustuu yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin, joten indeksien painorakenne ja hintatiedot ovat samat. Kiinteäveroinen indeksi lasketaan menetelmällä, jossa verokanta pidetään kiinteänä perusajankohtaan nähden. Jos veromuutoksia ei ole tapahtunut indeksit kehittyvät samalla tavalla. Veronmuutosten yhteydessä kiinteäveroisesta indeksistä poistetaan veronmuutoksen vaikutus hyödykkeiden hintoihin. Veronmuutosten hintavaikutus saadaan vertaamalla yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ja kiinteäveroiseen indeksin kehitystä.

Tilaston koko kuvaus.

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajahintaindeksi [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-3524. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 17.4.2014].
Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/khi/meta.html

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Tilastot > Hinnat ja kustannukset > Kuluttajahintaindeksi > Kuvaus

Navigointi

Tilastot

Hinnat ja kustannukset

Kuluttajahintaindeksi

Linkki rss-syötteeseen

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 09 17 341 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute