Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Kuluttajahintaindeksi 2020, toukokuu

Kuluttajahintaindeksin painorakenne ja hyödykekori päivitetty vuodelle 2020

Painorakenne

Kuluttajahintaindeksin 2015=100 painorakenne perustuu kansantalouden tilinpidon tietoihin yksityisistä kulutusmenoista vuodelta 2018. Kulutusmeno-arvoa päivitetään inflaatiokertoimella, jotta saadaan mahdollisimman ajantasainen arvio yksityisestä kulutuksesta vuodelle 2019. Vuonna 2019 kokonaiskulutuksen arvo oli 108 miljardia euroa.

Kansantalouden tilinpidon kulutusmenot ovat käytettävissä nyt ensimmäistä kertaa entistä tarkemmalla jaottelulla. Painorakenteen määrittelyn pohja muodostetaan tilinpidon yksityisten kulutusmenojen 5-numerotason käyttötarkoitusluokkien mukaisesti. Niiltä osin kuin kulutuserien jaottelu ei ole riittävän tarkka, alaerien (6- ja 7- tasot) määrittelyssä käytetään muiden tilastojen tuottamia tilastoaineistoja, Suomen Pankin tilastoja, keskusliikkeiden ja –liittojen myyntiaineistoja ja viimeisimmän kulutustutkimuksen kulurakennetta.

Kuluttajahintaindeksin painot koostuvat kotitalouksien Suomessa ostamien tuotteiden ja palveluiden arvosta. Kotitalouksissa ovat mukana myös turistien kulutus Suomessa sekä laitoskotitaloudet. Kuluttajahintaindeksin yksityisen kulutuksen käsite poikkeaa kansantalouden tilinpidon ja kulutustutkimuksen käsitteistä ja on myös kattavuudeltaan eri. Lisätietoja käsite-eroista Kuluttajahintaindeksi 2015=100 käyttäjän käsikirjasta sivulta 9.

Kuvio 1. Kokonaiskulutuksen arvo-osuudet hyödykeryhmittäin vuosina 2005, 2010 ja 2020, prosenttia kokonaiskulutuksesta

Kuvio 1. Kokonaiskulutuksen arvo-osuudet hyödykeryhmittäin vuosina 2005, 2010 ja 2020, prosenttia kokonaiskulutuksesta

Oheisessa kuvassa 1, on pääryhmittäin kolmen vuoden vertailu. Siitä voidaan todeta, että vuodesta 2005 lähtien kolme suurinta kokonaiskulutuksen pääryhmää ovat: 04 Asuminen, vesi, sähkö, kaasu ja muut polttoaineet, 07 Liikenne ja 01 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat.

Verrattaessa pääryhmissä tapahtunutta muutosta ajassa, voidaan todeta, että eniten muutosta on tapahtunut ryhmässä 04 Asuminen, vesi, sähkö, kaasu ja muut polttoaineet. Ryhmän osuus kokonaiskulutuksesta on noussut vuosien 2005 ja 2020 välillä 3,6 prosenttiyksikköä. Vuonna 2005 ryhmän osuus kokonaiskulutuksesta oli 21,3% kun taas vuonna 2020 osuus on 24,9%. Eniten laskua arvo-osuudessa on ollut ryhmässä 08 Viestintä, jonka osuus kokonaiskulutuksesta väheni 25,3 % aikavälillä 2005 - 2020. Kuvassa kaksi esitetään yksityisen kulutuksen vuosikohtainen rakenne pääryhmittäin.

Kuvio 2. Vuoden 2020 kulutuksen rakenne hyödykeryhmittäin, prosenttia kokonaiskulutuksesta

Kuvio 2. Vuoden 2020 kulutuksen rakenne hyödykeryhmittäin, prosenttia kokonaiskulutuksesta

Hyödykekori ja luokitus

Indeksilaskenta perustuu hyödykekoriin, jota päivitetään vuosittain kulutuksessa tapahtuvan muutoksen myötä. Hyödykekoriin lisätään hyödykkeitä, joiden kulutus on vähintään yhden promillen, tai enemmän, kokonaiskulutuksesta ja sieltä poistetaan hyödykkeitä, joiden arvo-osuus on pudonnut alle promilleen kokonaiskulutuksesta. Vuosittain päivitettävän hyödykekorin avulla varmistetaan edustavien tuotteiden ja palveluiden sisältyminen indeksiin.

Hyödykkeiden määrittelyssä käytetään vuonna 2016 käyttöön otettua hyödykeluokitusta (eCOICOP, European Classification of Individual Consumption According to Purpose), joka perustuu YK:n yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoitusluokitukseen. Tarkempi lista ja kuvaukset eCoicopin sisällöstä tarjolla Eurostatin Ramon metatietokannassa englanniksi. EU ohjeistuksen mukaan hyödykkeet on jaettu 5-numerotason mukaisiin alaryhmiin, joiden avulla erotellaan palvelut ja tuotteet omiin kokonaisuuksiin. Suomen kansallinen luokitus on tätä tarkempi, sisältäen alaryhmiä täydentävät alajaot, 6- ja 7-numerotasot. Alajako päivittyy kun uusia hyödykkeitä otetaan hyödykekoriin tai poistetaan siitä.

Vuoden 2020 alussa hyödykekoriin lisättiin kaksi uutta hyödykettä ja poistettiin joitakin hyödykkeitä niiden vähäisestä kulutuksesta johtuen. Oheisessa taulukkossa on listattu keskeisimmät muutokset.

Taulukko 1. Hyödykekoriin vuoden 2020 alussa tehdyt päivitykset

Uudet hyödykkeet Poistetut hyödykkeet
Miesten urheilupaita Miesten ulkoiluasu, pikkutakki
Naisten urheilupaita Naisten ulkoiluasu, jakku, paitapusero
  Kirjahylly, joustinpatja, päiväpeitto
Keittiöveitsi
Siirrettävä muisti, kannettava kaiutin

Vapaarahoitteisten vuokrien osalta vuokratietojen lähde muuttui. Aiemmin tiedot on kerätty Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen sivutuotteena. Uuden vuokrien neljännesvuositilaston keskeisenä aineistona on nyt KELA:n asumistukirekisteri, josta poimitaan vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen yksityisomistuksessa olevat havainnot. Muutoksen myötä vuokrahavaintojen määrä aineistossa yli satakertaistuu. Lisää aiheesta Martti Korhosen blogikirjoituksessa Tieto & Trendit- sivustolta.

Muutoksia tiedonkeruu-aineistossa 2020

Tammikuun 2020 tilastoon otettiin lisää kassapääteaineistoa päivittäistavarakaupan tuotteita. Kattavaa hinta-aineistoa otettiin laskentaan mukaan seuraavista hyödykeryhmistä:

  • sianliha, tuore kala

  • tuoretuotteet kuten hedelmät, vihannekset ja perunat

  • makeiset, virvoitus- ja energiajuomat sekä hedelmämehut

  • oluet, siiderit, long-drink -juomat

  • kodin puhdistustuotteet ja pesuaineet sekä muut kodin kulutustuotteet kuten talouspaperit, siivousliinat yms.

  • kukat ja kasvit

  • lemmikkieläintarvikkeet ja -ruoat

  • nikotiinikorvausvalmisteet, monivitamiinit ja muut ravintolisät, henkilökohtaiset hygieniatuotteet ja vauvantarvikkeet

Perinteiseen otospohjaiseen hintakeruuseen verrattuna muutos on merkittävä. Aiemmin näiden ryhmien hinnanmuutosta mitattiin tyypillisten, ns. edustavien, tuotteiden hinta seuraamalla. Jatkossa näiden hyödykeryhmien indeksisarja kuvaa entistä tarkemmin ryhmään kuuluvien kaikkien tuotteiden hinnoissa tapahtunutta muutosta.

Päivittäistavarakaupan yritysten tietosuojan varmistamiseksi tilastossa käytettävän luokituksen tarkinta tasoa (7-numerotaso) on karkeistettu näiltä osin.

Myös yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin painorakenne päivitetään vuosittain

Tilastokeskus on päivittänyt myös EU:n tilastovirastolle Eurostatille laskettavan yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin painorakenteen. Sen perusvuosi on sama kuin kansallisen kuluttajahintaindeksin, 2015=100.

Yhdenmukaistettuja kuluttajahintaindeksejä käytetään pääasiallisesti EU-maiden välisessä inflaatiovertailussa. Euroopan keskuspankki käyttää yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä rahapolitiikassaan inflaation mittarina.

Suomen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi perustuu samoihin paino- ja hintatietoihin kuin kansallinen kuluttajahintaindeksi, mutta sen hyödykevalikoima on suppeampi. Siihen eivät kuulu omistusasuminen, rahapelit, korot ja veroluonteiset maksut. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kattaa 86 prosenttia kansallisesta indeksistä.

Taulukko 2. Yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä poistetut kulutuserät ja niiden painot Kuluttajahintaindeksissä 2015=100 vuonna 2020

COICOP-koodi      Hyödyke/ryhmä Paino KHI:ssä, o/o
04.6 Omistusasuminen 10,18
07.2.4.2.1.1   Ajoneuvovero 1,30
09.4.3 Rahapelit 1,87
12.5.2.0.1.2 Omakotitalon palovakuutusmaksu   0,12
12.6.2.1.1.2 Kulutusluottojen korot 0,90
12.7.0.1.1.2 Muut luvat 0,05
YKHIstä poistetut yhteensä 14,42
Taulukossa esitettyjen hyödykkeiden arvo-osuudet ovat pysyneet aikaisempaan vuoteen nähden jokseenkin samalla tasolla. Vuoteen 2013 verrattuna yhdenmukaisesta kuluttajahintaindeksistä poistettujen hyödykkeiden arvo-osuus on noussut 2,4 prosenttiyksikköä.

Lähde: Kuluttajahintaindeksi, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kristiina Nieminen 029 551 2957, Hannele Markkanen 029 551 3358, kuluttajahintaindeksi@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jan Nokkala


Päivitetty 19.2.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajahintaindeksi [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-3524. tammikuu 2020, Kuluttajahintaindeksin painorakenne ja hyödykekori päivitetty vuodelle 2020 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 10.7.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/khi/2020/01/khi_2020_01_2020-02-19_kat_001_fi.html