Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Kuluttajahintaindeksi 2019, tammikuu

Kuluttajahintaindeksin painorakennetta päivitettiin

Kuluttajahintaindeksin 2010=100 painorakenne perustuu kansantalouden tilinpidon tietoihin. Tiedot päivitetään vuosittain. Vuoden 2015 painorakenne vastaa vuoden 2014 yksityisen kulutuksen arvoa, joka oli 94,6 miljardia euroa. Perusvuoden 2000=100 indeksin 56,5 miljardista eurosta yksityinen kulutus on kasvanut nimellisesti lähes seitsemänkymmentä, reaalisesti runsaat kolmekymmentä prosenttia.

Kuluttajahintaindeksin painot koostuvat kotitalouksien Suomessa ostamien tuotteiden ja palveluiden arvosta. Kotitalouksissa ovat mukana myös turistit ja laitoskotitaloudet. Kuluttajahintaindeksin yksityisen kulutuksen käsite poikkeaa kansantalouden tilinpidon ja kulutustutkimuksen käsitteistä ja on myös kattavuudeltaan eri.

Indeksissä seurataan edustavien hyödykkeiden hintakehitystä. Vuosittain päivitettävien hyödykkeiden ja painojen avulla taataan hyödykkeiden parempi edustavuus indeksissä. Aiemmin kuluttajahintaindeksin painorakenne uudistettiin viiden vuoden välein. Viimeinen suuri määräaikaisuudistus tehtiin vuoden 2011 alussa, jolloin hyödykkeitä vaihdettiin enemmän. Vuoden 2015 hyödykevalikoimaan ei tehty muutoksia.

Kuvio 1. Kuluttajahintaindeksien 2010=100 painorakennevertailu, prosenttia

Kuvio 1. Kuluttajahintaindeksien 2010=100 painorakennevertailu, prosenttia

Suurin muutos indeksin painorakenteessa edellisvuoteen on liikenteen osuuden kasvu. Tämän ryhmän hyödykkeiden hintojen muutokset vaikuttavat nyt aiempaa enemmän kuluttajahintaindeksiin. Vastaavasti asumiseen liittyvien hyödykkeiden paino-osuuksien laskun myötä näiden hintojen muutokset vaikuttavat aiempaa vähemmän kuluttajahintaindeksin muutoksiin.

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin perusvuosi säilyi ennallaan

Tilastokeskus on uudistanut myös EU:n tilastovirastolle Eurostatille laskettavan yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin painorakenteen. Sen perusvuotena säilyy 2005.

Yhdenmukaistettuja kuluttajahintaindeksejä käytetään pääasiallisesti EU-maiden välisessä inflaatiovertailussa. Euroopan keskuspankki käyttää yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä rahapolitiikassaan inflaation mittarina.

Suomen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi perustuu samoihin paino- ja hintatietoihin kuin kansallinen kuluttajahintaindeksi, mutta sen hyödykevalikoima on suppeampi: siihen eivät kuulu omistusasuminen, rahapelit, korot ja veroluonteiset maksut. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kattaa vajaat 90 prosenttia kansallisesta indeksistä.

Taulukko 1. Yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä poistetut kulutuserät ja niiden painot Kuluttajahintaindeksissä 2010=100 vuonna 2015

COICOP      Hyödyke/ryhmä Paino KHI:ssä, o/o
04.2 Omistusasuminen 7,09
07.2.4.2.1.1   Ajoneuvovero 0,97
09.4.3.1.1.1 Rahapelit 1,99
12.5.2.1.1.2 Omakotitalon palovakuutusmaksu   0,07
12.6.2.1.1.2 Kulutusluottojen korot 1,01
YKHIstä poistetut yhteensä 11,13

Lähde: Kuluttajahintaindeksi, Tilastokeskus

Lisätietoja: Ilkka Lehtinen 029 551 3478, Kristiina Nieminen 029 551 2957, kuluttajahintaindeksi@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds


Päivitetty 19.2.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajahintaindeksi [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-3524. tammikuu 2015, Kuluttajahintaindeksin painorakennetta päivitettiin . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.2.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/khi/2015/01/khi_2015_01_2015-02-19_kat_001_fi.html