Käsitteet ja määritelmät

Erityinen tuki

Peruskoulun erityisopetustilastossa sekä esi- ja peruskouluopetustilastossa erityinen tuki tarkoittaa oppilaan tukea, josta on tehty kirjallinen erityisen tuen antamista koskeva päätös. Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joille kasvun, kehityksen ja oppimisen tavoitteiden toteuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä ja se muodostuu erityisopetuksesta ja muusta tuesta.

Ennen erityisen tuen päätöstä kuullaan oppilasta ja hänen huoltajaansa sekä tehdään pedagoginen selvitys, johon sisältyy arvio erityisen tuen tarpeesta. Päätös tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen ja ennen seitsemännelle luokalle siirtymistä. Erityisen tuen oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.

Oppimisen ja koulukäynnin tuki voidaan jakaa yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Mikäli yleinen tuki ei riitä, annetaan tehostettua tukea. Ja mikäli tehostettu tuki ei riitä, annetaan erityistä tukea. Aiempien vuosien (1995-2010) erityisopetukseen otetut ja siirretyt peruskoulun oppilaat rinnastetaan erityisen tuen oppilaisiin.

..

Erityisopetukseen otetut tai siirretyt

Peruskoulun erityisopetustilastossa erityisopetukseen otetuilla ja siirretyillä vuosina 1995-2010 tarkoitetaan peruskoulun oppilaita, jotka on otettu tai siirretty erityisopetukseen vammaisuuden, sairauden, kehityksen viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi. Otto- tai siirtopäätös on tehty kunnallisen toimielimen päätöksellä ja se on edellyttänyt asiantuntijoiden ja vanhempien kuulemista sekä henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimista. Tarpeen vaatiessa oppiaineiden oppimääriä on voitu yksilöllistää yleisopetusta suppeammiksi. Oppivelvollisuutta on voitu myös pidentää, mikäli oppilaan ei ole ollut mahdollista saavuttaa perusopetukselle asetettuja tavoitteita yhdeksässä vuodessa.

Vuodesta 2011 lähtien erityisopetukseen otetut ja siirretyt peruskoulun oppilaat on rinnastettu erityisen tuen saaneisiin peruskoulun oppilaisiin.

Erityisopetuksen järjestämispaikka

Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden opetuksen järjestämispaikat olivat vuosina 2001-2010 seuraavat:

1. Opetus kokonaan yleisopetuksen ryhmässä: oppilas on kokonaan integroitu yleisopetuksen ryhmään.

2. Opetus osittain yleisopetuksen ryhmässä: oppilas opiskelee osin erityisluokassa tai erityisryhmässä ja osin yleisopetuksen ryhmässä.

3. Erityisryhmä, erityisluokka: oppilas opiskelee erityisryhmässä tai -luokassa.

Vuodesta 2011 alkaen "erityisopetuksen järjestämispaikka" -käsitettä vastaa käsite "erityisopetuksen toteutuspaikka".

Erityisopetuksen opetusjärjestelyt

Peruskoulun erityisopetustilastossa erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden opetusjärjestelyt olivat vuosina 2001-2010 seuraavat:

1. Opetusjärjestelynä yleisopetus: oppilas opiskelee yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaisia oppimääriä.

2. Osa oppimääristä yksilöllistetty: oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yleisopetusta suppeampia, yksilöllistettyjä oppimääriä.

3. Kaikki oppimäärät yksilöllistetty: oppilas opiskelee kaikissa oppiaineissa yleisopetusta suppeampia, yksilöllistettyjä oppimääriä.

Vuodesta 2011 alkaen "erityisopetuksen opetusjärjestelyt" -käsitettä vastaa käsite "oppiaineiden oppimäärät".

Erityisopetuksen peruste

Peruskoulun erityisopetustilastossa erityisopetuksen perusteet erityisopetukseen otetuilla ja siirretyillä oppilailla olivat vuosina 2001-2010 seuraavat:

1. Vaikea kehitysviivästymä

Erityisoppilaaksi ottamisen tai siirron perusteena on ollut keskiasteinen, vaikea tai vaikein kehityksen viivästymä. Oppilaan oppimäärät ovat aina osin tai kokonaan yksilöllistettyjä.

2. Lievä kehitysviivästymä

Erityisoppilaaksi ottamisen tai siirron perusteena on ollut oppilaan lievä kehityksen viivästymä.

3. Eriasteinen aivotoiminnan häiriö, liikuntavamma tai vastaava

Erityisoppilaaksi ottamisen tai siirron perusteena on ollut oppilaan neurologinen vamma tai kehityshäiriö, kuten ADHD, tai liikuntavamma, kuten CP-oireyhtymä.

4. Tunne-elämän häiriö tai sosiaalinen sopeutumattomuus

Erityisoppilaaksi ottamisen tai siirron perusteena on ollut oppilaan tunne-elämän häiriö tai sosiaalinen sopeutumattomuus.

5. Autismiin tai Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet

Erityisoppilaaksi ottamisen tai siirron perusteena on ollut oppilaan autismi tai As-pergerin oireyhtymä.

6. Kielen kehityksen häiriöstä (dysfasiasta) johtuvat oppimisen vaikeudet

Erityisoppilaaksi ottamisen tai siirron perusteena on ollut oppilaan kielen kehityk-sen häiriö (dysfasia).

7. Näkövamma

Erityisoppilaaksi ottamisen tai siirron perusteena on ollut oppilaan näkövamma

8. Kuulovamma

Erityisoppilaaksi ottamisen tai siirron perusteena on ollut oppilaan kuulovamma.

9. Muu kuin edellä mainittu syy

Erityisoppilaaksi ottamisen tai siirron perusteena on ollut jokin muu kuin edellä mainittu syy.

Erityisopetuksen peruste perustui erityisopetukseen otto- tai siirtopäätökseen.

Ammatillisen koulutuksen erityisopetustilastossa erityisopetuksen perusteet olivat vuosina 1999-2003 seuraavat:

1. kuulovamma

2. näkövamma

3. tuki- ja liikuntaelinvamma

4. pitkäaikaissairaus

5. kehityksen viivästyminen

6. vaikea kehityksen viivästyminen

7. tunne-elämän häiriö ja

8. muu syy.

Ammatillisen koulutuksen erityisopetustilastossa erityisopetuksen perusteet ovat vuodesta 2004 lähtien seuraavat:

01. hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet (esim. AD/HD tai ADD)

02. kielelliset vaikeudet (esim. vaikea lukiongelma, dysfasia, dyslexia)

03. vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt (esim. sosiaalinen sopeutumatto-muus)

04. lievä kehityksen viivästyminen (opiskelijalla laajoja oppimisvaikeuksia)

05. vaikea kehityksen viivästyminen; keskivaikea tai vaikea kehitysvamma

06. psyykkiset pitkäaikaissairaudet (mielenterveyden ongelmat, päihdekuntoutujat)

07. fyysiset pitkäaikaissairaudet (kuten allergia, astma diabetes, epilepsia, syöpä)

08. autismiin tai Asbergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet

09. liikkumisen ja motorisen toimintojen vaikeus (tuki- ja liikuntaelinvammat, cp-oireyhtymä, lyhytkasvuisuus)

10. kuulovamma

11. näkövamma

12. muu syy, joka edellyttää erityisopetusta

Erityisopetuksen peruste määräytyy erityisopetuksen saannin ensisijaisen syyn mukaan.

Erityisopetuksen toteutuspaikka

Peruskoulun erityisopetustilastossa oppilaiden, joilla on erityisen tuen päätös, opetuksen toteutuspaikat ovat vuodesta 2011 alkaen seuraavat:

1. Opetus kokonaan yleisopetuksen ryhmässä

2. Opetuksesta 51-99 % yleisopetuksen ryhmässä

3. Opetuksesta 21-50 % yleisopetuksen ryhmässä

4. Opetuksesta 1-20 % yleisopetuksen ryhmässä

5. Opetus kokonaan erityisryhmässä tai -luokassa.

Vuosina 2001-2010 "erityisopetuksen toteutuspaikka" -käsitettä vastaa käsite "erityisopetuksen järjestämispaikka".

Erityisopetus

Peruskoulun erityisopetustilastossa sekä esi- ja peruskouluopetustilastossa eri-tyisopetuksella tarkoitetaan opetusta, jota järjestettiin vuosina 1995-2010 erityisopetukseen otetuille ja siirretyille ja järjestetään vuodesta 2011 alkaen erityistä tukea saaville oppilaille vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun vastaavan erityisen syyn vuoksi. Erityisopetusta on myös osa-aikainen erityisopetus, jota oppilaan on mahdollista saada muun opetuksen ohessa, mikäli hänellä on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään.

Ammatillisen koulutuksen erityisopetustilastossa (vuodesta 1999 lähtien) erityisopetuksella tarkoitetaan opetusta, jota järjestetään vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai oppilashuoltopalveluja tarvitseville opiskelijoille. Opiskelijalle tulee laatia ammatillisen koulutuksen lain velvoittama henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.

Esiopetus

Peruskoulu- ja erityisopetustilastossa esiopetuksella tarkoitetaan peruskouluissa kirjoilla olevien esiopetusoppilaiden opetusta. Esiopetus on 6-vuotiaille, seuraavana vuonna koulunsa aloittaville lapsille tarkoitettua opetusta. Esiopetusta annetaan peruskoulujen esiluokkien lisäksi päiväkodeissa. Esiopetukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Esiopetusoppilaissa on mukana myös erityistä tukea saavia oppilaita, joilla on pidennetty oppivelvollisuus.

Koulutus

Tässä koulutuksella tarkoitetaan tutkintoon johtavaa koulutusta.

Tutkintoon johtavalla (tutkintotavoitteisella) koulutuksella tarkoitetaan peruskoulun koko oppimäärään (peruskoulun päättötodistukseen), lukiokoulutuksen koko oppimäärään (ylioppilastutkintoon), International Baccalaureate-tutkintoon, Reifeprüfung-tutkintoon, European Baccalaureate-tutkintoon, gymnasieexamen-tutkintoon, ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon, ammattikorkeakoulututkintoon, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai yliopistokoulutuksen tutkintoon johtavaa koulutusta.

Tutkintoon johtavaa koulutusta luokitellaan koulutusluokituksella.

Koulutusjärjestelmä

Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu seuraavasti:

Esiopetusta annetaan Suomessa 3–6 -vuotiaille lapsille yleensä päiväkodissa. Osa 6-vuotiaista saa esiopetusta peruskoulussa. Esiopetukseen osallistuminen on vapaa-ehtoista.

Perusopetus on koko ikäluokalle järjestettyä yleissivistävää koulutusta. Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä (9-vuotinen peruskoulu) on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Poikkeustapauksessa oppivelvollisuus voi vammaisuuden tai sairauden vuoksi alkaa jo kuusivuotiaana ja kestää 11 vuotta. Perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna saanut voi halutessaan hakeutua lisäopetukseen (10. luokalle).

Perusasteen jälkeinen koulutus eli lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus on toista astetta. Lukiokoulutus on ylioppilastutkintoon tähtäävää koulutusta. Se on laajuudeltaan 3-vuotista ja antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Ammatillinen koulutus voi olla joko oppilaitosmuotoista tai oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa pääosa on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa opiskelua, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksissa. Tutkinnot ovat 3-vuotisia ammatillisia perustutkintoja, jotka myös antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun ja yliopistoon.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta. Niitä ja myös ammatillisia perustutkintoja on mahdollista suorittaa ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomassa näyttötutkinnossa, jossa osaamisensa voi osoittaa esim. näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen tai työkokemuksen pohjalta.

Ammattikorkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3,5–4,5 -vuotisia ja työkokemusta edellyttävät ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 1–1,5 -vuotisia. Yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3-vuotisia ja ylemmät 2 vuotta pidempiä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat jatkaa opintojaan tutkijakoulutuksessa lisensiaatin- ja tohtorintutkintoon.

Koulutussektori

Oppilaitostilastoissa koulutus jaetaan seuraaviin koulutussektoreihin:

  • peruskoulukoulutus
  • lukiokoulutus
  • ammatillinen koulutus
  • ammattikorkeakoulukoulutus
  • yliopistokoulutus.

Lisäopetus

Peruskoulu- ja erityisopetustilastossa sekä oppilaitosten aikuiskoulutustilastossa peruskoulun lisäopetuksella tarkoitetaan perusopetuksen oppimäärän suorittaneille nuorille tarkoitettua vuoden mittaista, vapaaehtoista lisäluokkaa (10. luokkaa). Lisäopetuksen oppilaissa on mukana myös erityistä tukea saavia oppilaita, joilla on pidennetty oppivelvollisuus.

Opiskelija

Ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla tarkoitetaan 20.9. oppilaitoksessa kirjoilla olevia opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen koulutuksen opiskelijoita ja oppilaitoksessa kalenterivuoden aikana kirjoilla olevia näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijoita.

Oppiaineiden oppimäärät

Peruskoulun erityisopetustilastossa oppilaiden, joilla on erityisen tuen päätös, oppiaineiden oppimäärät ovat vuodesta 2011 alkaen seuraavat:

1. Kaikkien aineiden oppimäärät opetetaan yleisen oppimäärän mukaan

(ei yksilöllistettyjä oppimääriä)

2. Yhden oppiaineen oppimäärä on yksilöllistetty

3. Kahden-kolmen oppiaineen oppimäärä on yksilöllistetty

4. Vähintään neljän oppiaineen oppimäärä on yksilöllistetty

5. Oppilas opiskelee toiminta-alueittain.

Vuosina 2001-2010 "oppiaineiden oppimäärät" -käsitettä vastaa käsite "erityisopetuksen opetusjärjestelyt".

Oppilaitos

Oppilaitoksella tarkoitetaan sellaista hallinnollista yksikköä, jolla on rehtori tai muu johtaja, jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta (työnantajan rooli), jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus, jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään, jonka toimintaa laki tai asetus säätelee, joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo. Oppilaitoksella ei tarkoiteta koulurakennusta tai toimipaikkaa. Uusi oppilaitos perustetaan, oppilaitos lakkautetaan tai yhdistetään toiseen oppilaitokseen koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) tai viranomaisten päätösten perusteella.

Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.

Oppilas

Peruskoulu-, ainevalinta- ja erityisopetustilastossa peruskoulun oppilaita ovat kaikki peruskoulussa kirjoilla olevat oppilaat: esiopetusoppilaat, vuosiluokkien 1-9 oppilaat sekä lisäopetusoppilaat (10. luokan oppilaat).

Peruskoulun oppilasmäärätiedot kuvaavat ajankohtaa 20.9.

Osa-aikainen erityisopetus

Peruskoulun erityisopetustilastossa osa-aikaisella erityisopetuksella tarkoitetaan opetusta, jota oppilas voi saada muun opetuksen ohessa, jos hänellä on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään. Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös tehostetun tai erityisen tuen aikana.

Osa-aikaisen erityisopetuksen syy

Peruskoulun erityisopetustilastossa osa-aikaisen erityisopetuksen syyt olivat lukuvuosina 2001/2002-2009/2010 seuraavat:

1) puhehäiriö

2) luku- ja kirjoitushäiriö tai -vaikeudet

3) matematiikan oppimisen vaikeudet

4) vieraan kielen oppimisen vaikeudet

5) sopeutumisvaikeudet tai tunne-elämän häiriö tai

6) muut vaikeudet oppimisessa.

Osa-aikaisen erityisopetuksen peruste määräytyi erityisopetuksen saannin ensisijaisen syyn mukaan.

Peruskoulu

Esi- ja peruskouluopetus -, Ainevalinnat-, Erityisopetus- ja Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot -tilastoissa peruskouluilla tarkoitetaan oppilaitoksia, joissa annetaan yleissivistävää perusopetusta koko ikäluokalle (peruskoulun perusopetus, oppivelvollisuuskoulu). Peruskoulun käyvät kaikki 7-16-vuotiaat, oppivelvollisuusikäiset lapset. Peruskoulun suorittaminen kestää yhdeksän vuotta.

Peruskouluihin luetaan seuraaviin oppilaitostyyppeihin kuuluvat oppilaitokset:

11 Peruskoulut

12 Peruskouluasteen erityiskoulut

19 Perus- ja lukioasteen koulut.

Myös lukioissa ja kansanopistoissa on mahdollista opiskella peruskoulun koko oppimäärää tai peruskoulun aineopintoja, mutta niiden antama perusopetus on suunnattu oppivelvollisuusikää vanhemmille opiskelijoille (aikuisten perusopetus). Näitä oppilaitoksia ja opiskelijoita ei yleensä lasketa mukaan peruskouluja kuvaaviin tietoihin.

Tehostettu tuki

Peruskoulun erityisopetustilastossa sekä esi- ja peruskouluopetustilastossa tehostettu tuki tarkoittaa oppilaan tukea, josta on tehty tehostetun tuen oppimissuunnitelma. Tehostettua tukea annetaan oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja (esimerkiksi tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta, avustaja- tai tulkitsemispalveluja). Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan, joka laaditaan pedagogiseen arvioon perustuen yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa.

Vuosiluokka

Peruskoulu-, ainevalinta- ja erityisopetustilastossa peruskoulu jaetaan yhdeksään vuosiluokkaan, vuosiluokkiin 1-9. Näiden lisäksi lisäksi peruskouluun katsotaan kuuluvaksi myös peruskoulussa kirjoilla olevien esiopetusoppilaiden esiopetus ja peruskoulun lisäopetus (10. luokka).

Oppilaat tilastoidaan vuosiluokittain. Mikäli oppilaita (esim. joitakin erityisopetuksen oppilaita) ei pystytä kiinnittämään tietylle vuosiluokalle, heidät tilastoidaan ikäänsä vastaavalle vuosiluokalle.

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Erityisopetus [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-1595. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 1.11.2014].
Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/erop/kas.html

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Tilastot > Koulutus > Erityisopetus > Käsitteet ja määritelmät

Navigointi

Tilastot

Koulutus

Erityisopetus

Linkki rss-syötteeseen

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 029 551 1000 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute