Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Asuntojen vuokrat 2014, 1. vuosineljännes

Laatuseloste: Asuntojen vuokrat

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tietosisältö

Vuokrien neljännesvuositilasto kuvaa vuokra-asuntokannan vuokratasoa ja vuokrien muutosta neljännesvuosi- ja vuositasolla. Tilasto julkaistaan neljännesvuosittain noin 5 viikkoa tarkasteluneljänneksen päättymisestä.

1.2 Tilaston käsitteet, luokitukset ja aineistot

1.2.1 Aineistot ja tiedonantajat

Vuokratilaston tietojen perustana on kuukausittain suoritettavan työvoimatutkimuksen yhteydessä kerättävä haastatteluaineisto. Kuukausittain haastatellaan noin 1500 henkilöä. Yhden tutkimuskuukauden otos koostuu viidestä rotaatioryhmästä, jotka ovat tulleet työvoimatutkimukseen mukaan eri aikoina. Tutkimuskuukauden kohdejoukko vaihtuu asteittain siten, että kolmannes vastaajajoukosta vaihtuu kuukausittain. Haastatteluaineiston lisäksi vuokratilaston laadinnassa käytetään Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisteriin perustuvaa Tilastokeskuksen asuntokanta-aineistoa, muuttoaineistoja sekä väestörakenneaineistoa. Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisteri muodostaa vuokrien neljännesvuositilaston kehikon. Kehikko päivitetään vuosittain.

Neljännesvuositilaston julkaisu sisältää vuokratiedot koko maasta, pääkaupunkiseudulta, muusta maasta, kehyskunnista sekä suurimmista kaupungeista. Pääkaupunkiseutuun kuuluvat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Kehyskunnat käsittävät Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Riihimäen, Kirkkonummen, Nurmijärven, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin.

Vuokratilaston haastatteluaineistoa on kerätty vuoden 2003 1. neljänneksestä lähtien, mistä alkaen myös neljännesvuosittainen indeksi on laskettu.

1.2.2 Tilaston käsitteet

Vuokrakäsite sisältää erikseen maksettavat vesimaksut ja lämmityskustannukset. Vuokraan ei lasketa asunnon käyttökorvauksia, joita ovat esimerkiksi sauna- ja pesutupakorvaukset. Myöskään sähkö- ja puhelinmaksut eivät sisälly tilaston vuokrakäsitteeseen. Julkaistut keskivuokrat on laskettu asunnon asuinneliötä kohden kuukaudessa (€/m2/kk).

Huonelukukäsitteeseen ei sisälly keittiötä. Huonelukuluokkaan kolmiot+ kuuluvat asunnot, joissa on vähintään kolme huonetta.

Arava-asunto on valtion Arava- tai korkotukilainalla tuotettu asunto, jonka vuokra määräytyy kustannusvastaavuusperiaatteella. Suurin osa arava-asunnoista on kuntien omistuksessa. Vapaarahoitteiset asunnot ovat muita kuin arava-asuntoja ja korkotukiasuntoja. Arava-asuntoluokkaan on tilastossa otettu mukaan myös korkotuetut vuokra-asunnot.

Uudella vuokrasuhteella tarkoitetaan vuokrasuhdetta, joka on alkanut alle vuoden sisällä työvoimatutkimuksen haastattelukuukaudesta. Esimerkiksi joulukuun 2009 haastattelun yhteydessä uusilla vuokrasuhteilla tarkoitetaan vuokrasuhteita, jotka ovat alkaneet 1.1.2009 tai sen jälkeen.

2. Laskentamenetelmä

Vuokrien neljännesvuositilaston laskentamenetelmä yhdistää klassisen aineiston luokitukseen perustuvan menetelmän sekä regressioanalyysin (ns. hedoninen menetelmä).

Vuokratilaston aineisto luokitellaan alueen, rahoitustyypin, vuokrasuhteen keston ja huoneluvun mukaan. Luokituksen lähtökohtana on uusi, vuonna 2003 voimaan tullut, NUTS2-aluejako. NUTS2-alueiden sisällä aineisto luokitellaan alueellisesti maakuntien ja suurten kaupunkien mukaan. Rahoitustyypin mukaan tehdään jako vapaarahoitteisiin ja aravarahoitteisiin vuokrasuhteisiin. Vapaarahoitteiset vuokrasuhteet luokitellaan lisäksi uusiin ja vanhoihin vuokrasuhteisiin. Muodostuneet luokat jaetaan vielä huoneluvun (yksiöt, kaksiot ja kolmiot+) mukaan.

Käytetty luokitus ei välttämättä homogenisoi aineistoa riittävästi, koska esimerkiksi luokan sisällä huoneistot eroavat mm. mikrosijainnin, pinta-alan, valmistumisvuoden yms. suhteen. Käytettävässä aineistossa on tietoja asunnon sijainnista postinumeroaluetasolla sekä asunnon iästä ja pinta-alasta. Regressiomallin avulla näillä tiedoilla voidaan korjata vertailuperiodin luokkakeskihinta niin, että tämä ns. laatukorjattu keskihinta ottaa huomioon luokan sisäisiä aineiston koostumuksen muutoksia perus- ja vertailuperiodilla relevanttien muuttujien suhteen. Käytetty regressiomalli on seuraavaa muotoa:

Regressiomalli

Regressiomalli

missä alaindeksi i viittaa estimointiluokkaan, j:llä merkitään havainnon numeroa ja k:lla luokan sisäistä kuntaa tai postinumeroaluetta. Ln(pij) on alueen j asunnon i logaritminen neliöhinta. Muuttujat Aijk ovat mikroalueindikaattoreita (postinumeroalueita suurten kaupunkien osalta ja kuntaindikaattoreita yhdistelmäalueilla). Kaksio ja kolmio ovat huonelukuindikaattoreita ja rivitalo on talotyyppi-indikaattori. Muuttuja uusi on indikaattori uusille vuokrasuhteille.

Vuokraindeksin laskennassa käytetään Laspeyresin indeksiä:

Laspeyres

Laspeyres

missä


on vertailuperiodin laatuvakioitu keskihinta luokassa i,


on luokkakohtainen indeksilaskennan paino ja


on perusperiodin keskihinta luokassa i. Keskihinnat ovat geometrisiä keskihintoja.

Indeksilaskennan painot on määritetty asuntokanta-aineiston ja väestörakenneaineiston avulla. Painona on luokan vuokra-asuntojen pinta-alasumma.

3. Vuokrien neljännesvuositilaston kehikko

Väestörekisterikeskuksen vuoden 2005 rakennus- ja huoneistorekisteristä poimittiin vakinaisesti asutut asunnot (pois lukien opiskelija-asunnot, vanhustentalot ja palvelutalot), joissa hallintasuhde oli ”vuokra-asunto”. Näitä asuntoja löytyi yhteensä 727 027 kappaletta, ja ne jakautuivat arava-asuntoihin ja vapaarahoitteisiin asuntoihin alla olevan kaavion mukaisesti:

Vuokrien neljännesvuositilaston kehikko

Vuokrien neljännesvuositilaston kehikko

4. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Vuokrien neljännesvuositilasto julkaistaan neljä kertaa vuodessa ja julkaisun tiedot ovat lopullisia tietoja.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Vuokrien neljännesvuositilaston julkaisupäivänä julkaistaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla tilastoon perustuva tuorein tilastotiedote ja sähköinen pdf-julkaisu.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Vuokrien neljännesvuositilaston lisäksi Tilastokeskus julkaisee vuosittaisia vuokratietoja. Neljännesvuositilaston laadinta eroaa joiltakin osin vuositilaston laadinnasta. Selkein ero tilastojen välillä on se, että vuositilastossa käytetään haastatteluaineiston ohella asumistukirekisteriä, jonka tiedot eivät tule mukaan neljännesvuositilastoon. Vuositilaston aineistopohja on näin ollen huomattavasti kattavampi kuin neljännesvuositilaston.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tilastokeskuksen tilastojen lisäksi Suomessa ei tuoteta säännöllistä tietoa asuntojen vuokrista. Tilastokeskus julkaisee asuntojen vuokrien vuositilastoa ja asuntojen vuokrien neljännesvuositilastoa.


Lähde: Asuntojen vuokrat, Tilastokeskus

Lisätietoja: Martti Korhonen (09) 1734 3451, Tomi Martikainen (09) 1734 3632, asuminen@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Kari Molnar


Päivitetty 4.11. 2011

Julkaisun sisällysluettelo (Asuntojen vuokrat 2011, 3. vuosineljännes)

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Asuntojen vuokrat [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-100X. 3. vuosineljännes 2011, Laatuseloste: Asuntojen vuokrat . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.7.2014].
Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/asvu/2011/03/asvu_2011_03_2011-11-04_laa_001_fi.html

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Tilastot > Asuminen > Asuntojen vuokrat > 2011 > 3. vuosineljännes > Laatuseloste: Asuntojen vuokrat

Navigointi

Tilastot

Asuminen

Asuntojen vuokrat

Linkki rss-syötteeseen

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 029 551 1000 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute