1. Asuntokanta 2019

Asuntoja 3 miljoonaa

Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli noin 3 076 000 asuntoa, joista vailla vakinaisia asukkaita oli noin 341 000 asuntoa. Edellisestä vuodesta asuntokanta kasvoi 33 000 asunnolla. Vuodesta 1990 asuntokanta on kasvanut 882 000 asunnolla eli keskimäärin 30 000 asunnolla vuosittain. Vailla vakinaisia asukkaita oli 184 000 asuntoa enemmän kuin vuonna 1990. Asuntokannan kasvu on hidastunut edellisistä vuosikymmenistä. Eniten asuntoja rakennettiin 1970- ja 1980- luvuilla. Asuntorakentaminen on keskittynyt kaupunkimaisiin kuntiin. Vuosina 1995–2019 valmistuneista asunnoista 80 prosenttia sijaitsee kaupunkimaisissa kunnissa.

Kerrostaloasuntoja 47 prosenttia kaikista asunnoista

Vielä vuonna 1990 erillisiä pientaloasuntoja ja kerrostaloasuntoja oli lähes yhtä paljon. Silloin kerrostaloissa oli asuntoja 939 000 ja erillisissä pientaloissa vain 4 000 asuntoa vähemmän. Yhdeksänkymmentäluvulla kerrostaloasuntojen osuus kuitenkin kasvoi. Vuoden 2019 lopussa kerrostaloasuntoja oli 47 prosenttia kaikista asunnoista eli noin 1 443 000, mikä on 277 000 enemmän kuin asuntoja erillisissä pientaloissa. Rivitalojen määrä on yli kymmenkertaistunut vuodesta 1970. Vuonna 1970 rivitaloasuntoja oli vain 30 000, vuoden 2019 lopussa jo 415 000.

Hissittömiä asuinkerrostaloja suhteellisen paljon

Vuodesta 2005 alkaen uusiin vähintään kolmekerroksisiin asuinkerrostaloihin on rakennettava hissi. Vuosina 1995–2004 hissi oli pakollinen vähintään nelikerroksisissa asuinkerrostaloissa. Vuonna 2019 yli kolmekerroksisia kerrostaloja oli noin 26 000, joista 2 300 oli hissittömiä rakennuksia. Yli kolmekerroksisissa hissittömissä kerrostaloissa oli asuntoja 68 000 ja asukkaita yhteensä 92 000. Heistä 15 000 oli 65 vuotta täyttäneitä. Tasan kolmekerroksisissa taloissa hissi oli vielä harvinaisempi. Kolmekerroksisissa rakennuksissa olevista 357 000 asunnosta oli 23 prosenttia talossa, jossa oli hissi. Hissittömissä kolmekerroksisissa taloissa asui 369 000 suomalaista, joista 65 vuotta täyttäneitä oli 76 000.

Vuonna 2019 valmistui 40 800 uutta asuntoa

Vuonna 2019 pientaloasuntoja valmistui 6 600, rivitaloasuntoja 3 300 ja kerrostaloasuntoja 30 800. Pääkaupunkiseudulle valmistui noin 14 500 uutta asuntoa, joista kerrostaloasuntoja oli 12 700. Pääkaupunkiseudun uusista kerrostaloasunnoista 58 prosenttia oli vuokra-asuntoina vuoden 2019 lopussa.

Kuvio 1. Vuonna 2019 valmistuneet asunnot talotyypin mukaan, lkm

Kuvio 1. Vuonna 2019 valmistuneet asunnot talotyypin mukaan, lkm

Uusissa, vuonna 2019 valmistuneissa kerrostaloissa oli noin 15 600 vakinaisesti asuttua vuokra-asuntoa. Näistä noin 3 700 oli valtion tukemia korkotukivuokra-asuntoja.

Asuntojen keskipinta-alassa suuria eroja

Vuonna 2019 asunnon keskimääräinen huoneistoala oli 79,3 neliömetriä. Asuntokannan keskipinta-ala on kasvanut vuodesta 1970 noin 20 neliömetrillä. Yksiöiden keskipinta-ala oli 34 m2, kaksioiden 54 m2, kolmen huoneen ja keittiön asunnossa puolestaan 79 m2. Asuntojen keskikoon kasvusta huolimatta alle 30 neliön kokoisia asuntoja oli 140 000. Toisaalta vain 26 prosenttia asunnoista oli pinta-alaltaan sata neliömetriä tai enemmän. Yhden huoneen ja keittiön tai keittokomeron huoneistoja oli 473 000 eli 15 prosenttia asuntokannasta. Yleisin huoneistotyyppi oli kaksio. Kaikkiaan kaksioita (kahden huoneen ja keittiön tai keittokomeron huoneistot) oli 925 000 eli 30 prosenttia koko asuntokannasta.

Taulukko 1. Pinta-ala huoneistoa kohti (m2) asunnon talotyypin mukaan 1970–2019

Vuosi Talotyyppi
Kaikki rakennukset Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muut rakennukset
1970 60,0 66,0 73,0 51,0 54,0
1980 69,3 83,6 71,7 54,8 55,5
1990 74,4 95,3 70,2 55,8 59,7
2000 76,5 101,9 70,0 56,1 59,8
2010 79,5 108,4 71,2 56,5 60,7
2015 80,0 111,0 71,3 56,4 60,9
2019 79,3 112,3 71,4 55,6 60,3

Omistusasunnon keskipinta-ala oli 97 m2, omistusasunnoista suurin osa on pientaloissa. Sen sijaan vuokra-asunnoista suurin osa on kerrostaloasuntoja, joiden keskipinta-ala oli 52 m2. Asuntokannassa hallintaperuste on määritelty pääsääntöisesti vain vakinaisesti asutuille asunnoille. Vailla vakinaisia asukkaita oleville asunnoille hallintaperuste on määritelty silloin, kun se sijaitsee arava- tai korkotukivuokratalossa tai muussa vuokratalossa tai kun asunto on tilapäisesti asuttu. Kaikista asunnoista vuokra-asuntoja oli vuoden 2019 lopulla noin 1 008 000, joista vakinaisesti asuttuja oli 923 000. Asuttujen vuokra-asuntojen määrä on kasvanut 182 000 asunnolla vuodesta 2000.

Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja yhä enemmän

Vuonna 2019 valmistui kaikkiaan 40 800 uutta asuntoa, joista vuokra-asuntoja oli 46 prosenttia. Uusia vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja oli valmistuneista asunnoista noin 14 000, mikä on noin kolme kertaa enemmän kuin valtion korkotukemia vuokra-asuntoja. Tällä vuosikymmenellä valmistuneissa rakennuksissa on vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja lähes kolme kertaa enemmän kuin korkotuettuja asuntoja. Näistä vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista on pääkaupunkiseudulla 32 prosenttia ja korkotuetuista 44 vuokra-asunnoista prosenttia.


Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Anu Rämö 029 551 3450, Arja Tiihonen 029 551 3272, info@stat.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala


Päivitetty 14.10.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Asunnot ja asuinolot [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6745. yleiskatsaus 2019, 1. Asuntokanta 2019 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.10.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/asas/2019/01/asas_2019_01_2020-10-14_kat_001_fi.html