2. Aikuisväestön koulutukseen osallistuminen

2.1 Koulutukseen osallistuminen

Selvästi eniten koulutukseen osallistuttiin tutkimusvuonna Ruotsissa. Siellä asuvista 25–64-vuotiaista koulutukseen osallistui 12 kuukauden aikana lähes kolme henkeä neljästä. Seuraavina tulevat samansuuruisin osallistumisastein muut vertailussa mukana olevat Pohjoismaat Suomi ja Norja. Näissä maissa koulutukseen osallistui useampi kuin joka toinen 25–64-vuotias. Iso-Britanniassa koulutukseen osallistui joka toinen. Vähiten koulutukseen osallistuttiin Unkarissa, missä osallistuneita oli vain yksi kymmenestä.

Kuvio 1. Koulutukseen osallistuminen 12 kuukauden aikana eräissä Euroopan maissa vuosina 2005-2007 (25–64-vuotias väestö)

Kuvio 1. Koulutukseen osallistuminen 12 kuukauden aikana eräissä Euroopan maissa vuosina 2005-2007 (25–64-vuotias väestö)

Pohjoismaille ja Baltian maille oli tyypillistä, että naiset olivat miehiä aktiivisempia kouluttautujia. Myös Iso-Britanniassa naisten osallistumisaste oli miesten vastaavaa korkeampi. Sen sijaan Itävallassa, Bulgariassa, Kyproksella, Saksassa ja Ranskassa miehet osallistuivat koulutukseen useammin kuin naiset.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet osallistuivat selvästi keski- tai perusasteen suorittaneita useammin koulutukseen kaikissa vertailumaissa (liitetaulukko 1). Ruotsissa asuvat 25–64-vuotiaat osallistuivat muita enemmän koulutukseen kaikissa pohjakoulutuksen luokissa. Pelkän perusasteen suorittaneista ruotsalaisistakin useampi kuin joka toinen osallistui koulutukseen tutkimusvuonna. Merkille pantavaa on, että heidän osallistumisasteensa (56 prosenttia), on yhtä suuri kuin Suomessa ja Norjassa kaikilla 25–64-vuotiailla keskimäärin. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla kaikissa muissa maissa paitsi Unkarissa ja Kreikassa osallistumisaste oli yli 50 prosentin.

Samoissa maissa (Pohjoismaat ja Iso-Britannia), joissa koulutukseen osallistumisaste oli korkein, olivat myös eripituisen pohjakoulutuksen saaneiden erot osallistumisasteissa suhteellisesti kaikkein pienimmät. Sama ilmiö on nähtävissä myös toiseen suuntaan, eli Puolassa, Kreikassa ja Unkarissa, missä osallistuminen oli kaikkein alhaisinta, olivat osallistumisasteiden suhteelliset erot kaikkein suurimmat. Korkea osallistumisaste näyttää siis lisäävän koulutuksellista tasa-arvoa.

Kaikissa vertailumaissa muita ikäluokkia harvemmin osallistuivat koulutukseen 55–64-vuotiaat. Tässä ikäluokassa eri maiden väliset suhteelliset erot osallistumisasteissa olivat lisäksi suuremmat kuin muissa ikäluokissa. Kun esim. Ruotsissa asuvista 55–64-vuotiaista noin kuusi henkeä kymmenestä osallistui koulutukseen tutkimusvuoden aikana, niin Unkarissa osallistuneita oli ainoastaan kolme prosenttia 25–64-vuotiaisista. Lähes kaikissa maissa eniten koulutukseen osallistuivat 25–34-vuotiaat, tosin muutamassa maassa 35–54-vuotiaat osallistuivat likimain yhtä usein.

Työlliset osallistuivat työttömiä ja työvoiman ulkopuolisia useammin koulutukseen kaikissa vertailumaissa. Työttömät taas osallistuivat työvoiman ulkopuolisia useammin koulutukseen kaikkialla muualla paitsi Suomessa ja Bulgariassa, joissa nämä ryhmät osallistuivat koulutukseen yhtä usein. Suhteellisesti suurimmat erot työmarkkina-aseman luokkien osallistumisasteissa olivat Bulgariassa, Slovakiassa ja Liettuassa, pienimmät taas Ruotsissa, Itävallassa ja Norjassa. Eri työmarkkina-asemassa toimivien välillä ei siis toteudu yhtä selvästi kuin pohjakoulutuksen luokkien välillä se havainto, että korkea osallistumisaste implikoi tiettyä koulutuksellista tasa-arvoa.

Kaupunkimaisissa tai taajaan asutuissa kunnissa asuvat 25–64-vuotiaat osallistuivat maaseutumaisissa kunnissa asuvia useammin koulutukseen lähes kaikissa vertailumaissa. Poikkeuksena olivat Saksa, jossa maaseutumaisissa ja kaupunkimaisissa kunnissa asuvat osallistuivat koulutukseen useammin kuin taajaan asutuissa kunnissa asuvat, sekä Iso-Britannia, missä asuinkunnan kuntaryhmä ei vaikuttanut koulutuksen osallistumisasteeseen. Asuinkunnan kuntaryhmien väliset erot koulutukseen osallistumisasteissa olivat kuitenkin suhteellisen pienet. Esimerkiksi kaupunkimaisten ja maaseutumaisten kuntien asukkien väliset erot osallistumisasteissa olivat enemmän kuin kymmenen prosenttiyksikköä ainoastaan Kyproksella, Liettuassa, Norjassa ja Puolassa.

2.2 Tutkintoon johtavaan koulutukseen osallistuminen

Formaaliin eli tutkintoon johtavaan koulutukseen osallistuivat selvästi eniten tutkimusvuoden aikana 25–64-vuotiaista Iso-Britanniassa sekä Pohjoismaissa asuvat (kuvio 2). Iso-Britanniassa noin joka seitsemäs opiskeli tutkintotavoitteisesti, Ruotsissa noin joka kahdeksas, ja Suomessa ja Norjassa noin joka kymmenes.

Suomessa tutkintoon johtava koulutus on tällä ikäluokalla pääosin, noin 70 prosenttisesti, korkea-asteen tutkintoon johtavaa koulutusta. Noin yksi kolmesta 25–64-vuotiaasta formaaliin koulutukseen osallistuneesta ilmoitti pääasialliseksi toiminnakseen opiskelun.

Kuvio 2. Tutkintoon johtavaan (formaaliin) koulutukseen osallistuminen 12 kuukauden aikana eräissä Euroopan maissa vuosina 2005-2007 (25–64-vuotias väestö)

Kuvio 2. Tutkintoon johtavaan (formaaliin) koulutukseen osallistuminen 12 kuukauden aikana eräissä Euroopan maissa vuosina 2005-2007 (25–64-vuotias väestö)

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet osallistuivat formaaliin koulutukseen selvästi muita useammin kaikissa muissa maissa paitsi Suomessa, jossa he osallistuivat keskiasteen tutkinnon suorittaneiden kanssa likimain yhtä usein (korkea-asteen tutkinnon suorittaneet 13 %, keskiasteen suorittaneet 12 %). Erityisen suuret erot eripituisen pohjakoulutukseen saaneiden osallistumisasteissa olivat Kyproksella, Ranskassa, Liettuassa, Latviassa ja Puolassa. Kaikissa näissä maissa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden formaalin koulutuksen osallistumisaste oli esimerkiksi keskiasteen suorittaneiden osallistumisasteeseen verrattuna vähintään kolminkertainen.

Kaikissa tutkimuksessa mukana olleissa maissa tutkintoon johtavaan koulutukseen osallistuivat selvästi useimmin 25–34-vuotiaat. Iso-Britanniassa ja Ruotsissa asuvat 35–54-vuotiaat osallistuivat muiden maiden vastaavan ikäisiä useammin tutkintoon johtavaan koulutukseen. Iso-Britanniassa osallistumisaste tällä ikäluokalla oli 15 ja Ruotsissa 11 prosenttia. Muissa maissa osallistumisasteet vaihtelivat yhden ja yhdeksän prosentin välillä. Vanhimmassa, 55–64-vuotiaiden, ikäluokassa Iso-Britanniassa asuvat olivat selvästi aktiivisimpia tutkintoon johtavaan koulutukseen osallistujia. Heistä tutkimusvuoden aikana noin kahdeksan prosenttia opiskeli tutkintotavoitteisesti, kun muissa vertailumaissa osallistumisasteet olivat nollan ja kolmen prosentin välillä.

Työmarkkina-asema vaikutti tutkintoon johtavaan koulutukseen osallistumiseen eri tavoin eri maissa. Esimerkiksi Pohjoismaissa työvoiman ulkopuoliset olivat kaikkein aktiivisimpia koulutukseen osallistujia. Tilanne oli samankaltainen myös Bulgariassa ja Saksassa. Sen sijaan monissa entisen itäblokin maassa (Unkari, Latvia, Liettua, Puola) sekä Iso-Britanniassa eniten formaaliin koulutukseen osallistuivat työlliset. Italiassa ja Kyproksella taas työttömät osallistuivat työllisiä ja työvoiman ulkopuolisia useammin tutkintoon johtavaan koulutukseen.

Lähes kaikissa maissa kaupunkimaisissa kunnissa asuvat osallistuivat muita useammin formaaliin koulutukseen. Poikkeuksena olivat Bulgaria, jossa eniten osallistuivat taajaan asutuissa kunnissa asuvat sekä Unkari, Liettua ja Norja, joissa kaupunkimaisissa sekä taajaan asutuissa kunnissa asuvat opiskelivat tutkintotavoitteisesti yhtä usein.

2.3 Muuhun kuin tutkintoon johtavaan koulutuksen osallistuminen

Eniten non-formaaliin (muuhun kuin tutkintoon johtavaan) koulutukseen osallistuttiin Pohjoismaissa (kuvio 3). Ruotsissa osallistuttiin tämänkaltaiseen koulutukseen selvästi muita maita enemmän. Siellä asuvista 25–64-vuotiaista noin seitsemän henkeä kymmenestä opiskeli muutoin kuin tutkintotavoitteisesti. Suomessa ja Norjassa vastaavaan koulutukseen osallistui noin puolet. Yli 40 prosentin osallistumisasteeseen pääsivät myös Saksa ja Slovakia. Vähiten muuhun kuin tutkintoon johtavaan koulutukseen osallistuttiin Unkarissa, Kreikassa ja Puolassa. Näissä maissa osallistumisaste jäi alle 20 prosentin, Unkarissa jopa alle 10 prosentin.

Kuvio 3. Muuhun kuin tutkintoon johtavaan (non-formaaliin) koulutukseen osallistuminen 12 kuukauden aikana eräissä Euroopan maissa vuosina 2005-2007 (25–64-vuotias väestö)

Kuvio 3. Muuhun kuin tutkintoon johtavaan (non-formaaliin) koulutukseen osallistuminen 12 kuukauden aikana eräissä Euroopan maissa vuosina 2005-2007 (25–64-vuotias väestö)

Suomelle ja Baltian maille oli tyypillistä, että naiset osallistuivat non-formaaliin koulutukseen selvästi useammin kuin miehet (liitetaulukko 3). Suomessa ero naisten hyväksi oli noin 12 prosenttiyksikköä, Virossa, Liettuassa ja Latviassa ero oli kahdeksasta kahteentoista prosenttiyksikköön. Neljässä maassa (Itävalta, Kypros, Saksa ja Slovakia) miehet osallistuivat tämän tapaiseen koulutukseen hieman naisia useammin - osallistumisasteiden erot olivat neljästä viiteen prosenttiyksikköä. Suurimmassa osassa maita sukupuolien välillä ei ollut juurikaan eroja non-formaalin koulutuksen osallistumisasteissa.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet osallistuivat muuhun kuin tutkintoon johtavaan koulutukseen selvästi muita useammin kaikissa vertailumaissa. Jos verrataan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osallistumisosuuksia pelkän perusasteen suorittaneiden vastaaviin, havaitaan erojen olevan suhteellisesti suurimpia Kreikassa, Unkarissa, Italiassa, Liettuassa ja Puolassa. Kaikissa näissä maissa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osallistumisaste oli vähintään viisinkertainen verrattuna pelkän perusasteen suorittaneiden osallistumisasteeseen, Puolassa peräti 12-kertainen. Norja, Ruotsi ja Iso-Britannia olivat puolestaan ainoat maat, joissa tämä osallistumisasteiden suhteellinen ero korkea-asteen tutkinnon ja pelkän perusasteen suorittaneiden välillä oli alle kaksinkertainen.

Vähiten muuhun kuin tutkintoon johtavaan koulutukseen osallistuivat kaikissa vertailumaissa iältään 55–64-vuotiaat. Kuudessa maassa (Kypros, Ranska, Kreikka, Unkari, Italia ja Puola) tämän vanhimman ikäluokan osallistumisaste oli alle puolet 25-54-vuotiaiden vastaavasta. 55–64-vuotiaista osallistuivat selvästi eniten non-formaaliin koulutukseen Ruotsissa asuvat. Ruotsalaisista noin kuusi henkeä kymmenestä osallistui koulutukseen tutkimusvuoden aikana, Norjassa ja Suomessa vastaavan ikäisiä osallistuneita oli noin neljä henkeä kymmenestä. Vanhimmassa ikäluokassa alhaisinta osallistuminen oli Unkarissa (3 prosenttia), Kreikassa (5 prosenttia) ja Puolassa (7 prosenttia).

Suurimmassa osassa vertailumaista ei ilmennyt eroja 25–34-vuotiaiden ja 35–54-vuotiaiden välillä non-formaaliin koulutukseen osallistumisessa.

Työlliset osallistuivat muuhun kuin tutkintoon johtavaan koulutukseen selvästi muita useammin kaikissa vertailumaissa. Lisäksi työttömien osallistumisaste oli lähes kaikissa maissa työvoiman ulkopuolisten osallistumisastetta korkeampi. Työllisten ja työttömien suhteellinen ero non-formaalin koulutuksen osallistumisasteissa oli suurinta Bulgariassa ja Slovakiassa. Bulgariassa työllisten osallistumisaste oli peräti kahdeksankertainen työttömien osallistumisasteeseen verrattuna, Slovakiassakin nelinkertainen.

Suurimmassa osassa vertailumaita kaupunkimaisissa tai taajaan asutuissa kunnissa asuvat 25–64-vuotiaat osallistuivat keskimääräistä useammin muuhun kuin tutkintoon johtavaan koulutukseen. Selvän poikkeuksen tästä muodostaa Saksa, jossa maaseutumaisten kuntien asukkaat olivat aktiivisimpia koulutukseen osallistujia. Itävallassa, Bulgariassa, Virossa, Latviassa ja Iso-Britanniassa nimenomaan taajaan asuttujen kuntien asukkaat opiskelivat muuten kuin tutkintoon johtavasti kaikkein eniten. Espanjassa, Unkarissa ja Ruotsissa ei asuinkunnan kuntatyyppi vaikuttanut millään muotoa koulutukseen osallistumisen aktiivisuuteen.


Lähde: EU Adult Education Survey, Eurostat

Lisätietoja: Timo Ruuskanen (09) 1734 3620, Irja Blomqvist (09) 1734 3221, aikuiskoulutus.tilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 24.4.2009

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Aikuiskoulutukseen osallistuminen [verkkojulkaisu].
ISSN=2489-6918. Eurooppalainen vertailu 2006, 2. Aikuisväestön koulutukseen osallistuminen . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 17.9.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/aku/2006/04/aku_2006_04_2009-04-24_kat_002_fi.html