tk-icons
Sivuston näkymät

Tulorekisterin ammattitiedoilla suuri merkitys tilastoinnille

13.3.2019

Vuoden 2019 alusta käyttöön otettu Tulorekisteri kokoaa palkkatiedot kansalliseen tietokantaan. Tilastokeskus hyödyntää Tulorekisterin tietoja 1.1.2020 alkaen.

Tulorekisterin tieto­sisällössä on Tilasto­keskuksen tilastoinnin kannalta useita tärkeitä vapaaehtoisesti toimitettavia tietoja kuten henkilön työtehtävää kuvaava ammatti­nimike, toimipaikka tai palkan­muodostuksen erittelyt. Jos tiedot puuttuvat, Tilasto­keskus joutuu ylläpitämään yrityksille omia, rinnakkaisia tiedonkeruita.

Tulorekisteristä saatavat ammattitiedot ja erityisesti henkilön työtehtävää kuvaava, vapaamuotoinen ammattinimike­tieto on tärkeä Tilastokeskuksen työmarkkina­tilastoille (työssäkäynti­tilasto ja palkka­tilastot). Työssäkäynti­tilasto julkaisee luokiteltua ammattitietoa ammatti­aseman, alueen ja taustamaan mukaan. Palkkatilasto julkaisee sekä karkeampaa ammatti­luokituksen mukaista että ammattinimike­kohtaista tietoa palkoista.

Myös palvelussuhteen voimassaoloon liittyville alku- ja loppu­päivämäärille sekä työsuhteen koko- ja osa-aikaisuuteen liittyville tulorekisteri­tiedoille olisi tilastoinnissa käyttöä.

Ammatti on yksi keskeinen väestön toimintaa kuvaava tieto. Kattavia ammatti­tietoja työllisestä työvoimasta tarvitaan vuosittain muun muassa koulutuksen suunnittelussa, työvoima­poliittisessa suunnittelussa sekä erilaisten tutkimusten ja selvitysten perustietona. Tietoja työllisten ammateista toimitetaan myös Eurostatille.

Tilastokeskuksen käyttämä Ammattiluokitus 2010 pohjautuu kansainväliseen ILOn (International Labour Organization) laatimaan hierarkiseen ammatti­luokitukseen ISCO-08:iin (International Standard Classification of Occupations 2008). Euroopan komission suositus on käyttää ISCOa laadittaessa tai julkaistaessa ammatteja kuvaavia tilastoja.

Ammattiluokitus 2010:ssa tarkimman tason ammatti­ryhmiä on yhteensä 482 kappaletta, joten useita eri ammatti­nimikkeitä luokitellaan samaan luokkaan.

Myös sama ammattinimike luokittuu usein eri ammatti­luokkaan riippuen esimerkiksi työpaikasta ja sen toimialasta. Muun muassa laitosmies voi löytyä ammatti­luokista 81821 Voima- ja jätteenkäsittely­laitosten laitosmiehet tai vaikkapa 7233 Maatalous- ja teollisuus­koneasentajat ja -korjaajat.

Tulorekisteristä tulemme saamaan tilastoinnin käyttöön TK10-ammattikoodin, joka pohjautuu Ammatti­luokitus 2010:n ammatti­luokkiin ja on palautettavissa takaisin siihen, mutta emme välttämättä saa tietoa selkokielisestä ammatti­nimikkeestä.

Koodi näyttää samalta, mutta onko sisältö kuitenkaan sama? Tulorekisterissä TK10-koodia kysytään työtapaturma­vakuutus­tarpeista, jolloin käyttötarkoitus on toinen kuin mitä tilasto­tuotannossa on. Painoa on annettu tapaturma-alttiudelle, joka ei ole ammattiluokitus­standardin mukainen luokitusperuste tilastoinnissa.

Työssäkäyntitilastossa ammattien luokittelu pohjautuu juurikin ammatti­nimikkeisiin. Myös palkkatilasto hyödyntää työssäkäynti­tilaston automaatti­koodausta ammatti­nimikkeille. Aukoton koodaus ei toki ole, mutta se tuottaa kuitenkin aineistolle kuin aineistolle ammatti­luokan yhtenevällä tavalla.

Ammatti­luokkien koodaus käyttää taustatietona muun muassa toimipaikan toimialaa ja/tai henkilön tutkintoa, joten myös toimiala­tiedon pitää olla laadukas.

Voiko siis ammattiluokituksen tulkinta eri yritysten kesken tai Tilastokeskuksen kanssa olla edes sama? Ammattiluokituksen soveltamis­työryhmässä, joka vastaa yhtenäisestä luokittelu­käytännöstä eri tilastojen välillä Tilastokeskuksessa, joudumme välillä tekemään kompromisseja luokituksen eri tulkintojen välillä.

Myöskään työ- ja elinkeinoministeriön ja Tilastokeskuksen koodaus­käytänteet samasta luokituksesta eivät aina kohtaa. Esimerkkinä mainittakoon vaikkapa toiminta­terapeutit, jotka meillä luokittuvat hieman eri luokkiin.

Eräs toimittaja taannoin kysyi, miten erilainen luokittelu vaikuttaa kuntoutuksen työvoiman ja työpaikkojen kohtaannon arviointiin sekä mahdollisesti kuntoutuksen kustannusten arviointiin?

Entäpä jos tulorekisterissä sopivaa ammatti­luokkaa ei vain löydy, miten Tilastokeskus saa näistä ammatti­nimikkeistä tiedon? Päättäisikö jokainen tiedon­toimittaja tahollaan, mihin esimerkiksi tubettaja luokitellaan?

Oikean koodin valintaa ei myöskään helpota se, että ammatti­ryhmien kuvaukset Ammattiluokituskäsikirjassa (doria.fi/) ovat joskus aika yleisluontoisia. Käsikirjaa ei ole päivitetty sen ilmestymisen jälkeen.

Tilastokeskuksen ulkoisilta sivuilta löytyy kuitenkin esimerkkejä eri ammatti­ryhmiin sisältyvistä ammatti­nimikkeistä.

Miten tulevaisuudessa pystymme tarkistamaan, onko ammattiluokka valittu ”oikein” tai yhtenevästi? Emme ehkä mitenkään. Ilman ammattinimike­tietoa emme tiedä kuinka kirjavaa tietoa TK10-koodista saamme esimerkiksi saman alan eri työpaikkojen työntekijöistä, joilla on samat tehtävä­nimikkeet ja koulutus­taustat.

Julkaisemmeko tietoja, joiden ammattikoodien laadusta emme osaa sanoa mitään tai emme tiedä, miksi kyseiseen koodiin on päädytty? Miten käy aikasarjoille?

Siksi onkin tärkeää, että myös työtehtäviä kuvaava ammattinimike­tieto täytetään Tulorekisteriin, vaikka se onkin vapaa­ehtoinen.

Palkkatilastosta saamme nykyisin suurimman osan ammatin muodostamiseen tarvittavista aineistoista. Palkka­tilastosta kuitenkin puuttuvat yrittäjät, yritysten ylin johto, alle viisi henkeä työllistävät yritykset sekä yritykset, joiden pää­toimialana on maa-, metsä- tai kalatalous.

Työssäkäyntitilastossa ammatti tuotetaan vuoden viimeisen viikon työllisille päätyösuhteen mukaan, jos henkilö kuuluu myös vuoden lopun väestöön. Työssäkäynti­tilastossa ammatti­tieto jää puuttuvaksi vuosittain noin viidelle prosentille kaikista työllisistä.

Voisivatko kirjavat luokituskäytännöt vaikuttaa merkittävästi tilastoihin?

Työtehtäviä kuvaavan ammattinimikkeen ja muiden nyt vapaaehtoisiksi jääneiden toimipaikka ja palkan­muodostuksen erittely -tietojen täyttäminen Tulorekisteriin parantaisi tilastointiamme huomattavasti. Parhaimmillaan Tulorekisteri mahdollistaisi tietojen nopeamman ja kattavamman tuottamisen.

Tutustu toimipaikkatunnukseen ja ammattiluokkaan liittyviin ohjeisiin

Elina Mikkelä työskentelee suunnittelijana Tilastokeskuksen väestö ja elinolotilastot -yksikössä.

 

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
11.10.2019
Antti Katainen

Helsingin kaupungin keskustatunnelista käydyssä keskustelussa esiin noussut "tilastovirhe" on hyvä esimerkki siitä, miten lähdetietojen oikeellisuus vaikuttaa tilastojen laatuun. Tämä korostuu erityisesti pienaluetilastoissa.

Artikkeli
30.8.2019
Reetta Moilanen

Tulorekisteristä saataviin aineistoihin ladataan paljon toiveita ja odotuksia tilastotuotannon kehittämisessä. Vielä alkuvuodesta puutteellisesti kertynyt aineisto tuotti ongelmia, mutta kun rekisterin käyttö vakiintuu, se mahdollistaa tilastojen nopeutumisen ja laadun paranemisen, ja samalla yritysten tiedonanto­rasitetta voidaan vähentää. Tavoitteena on myös kokonaan uusien tilastojen tuottaminen.

Blogi
15.6.2017
Suvi Kivi

”Älkää naurattako, kuka näitä tilastoja tekee, vaimo valtiolla siivoojana jo 17v, kuukausi­palkka 1750€/kk, työaika 37,5h/vko.” kommentoi nimi­merkki Siivoojan mies Ilta-Sanomien julkaisemaa juttua 4.5.2017.