tk-icons
Sivuston näkymät

Mummojeni tarina – miten erilaista elämä olikaan ennen

9.7.2019
Sirkku Hiltunen
Kuva: Shutterstock

Tilastoista näkyy suomalainen elämä alusta loppuun, syntymästä kuolemaan. Ja miten se onkaan muuttunut isoäitieni ajoista. Tässä tarinaa heistä.

Molemmat isoäitini syntyivät 1900-luvun alussa. Tuolloin Suomen väkiluku oli 2,7 miljoonaa henkilöä. Lapsia oli 35,1 prosenttia väestöstä. Tänä päivänä alle 15-vuotiaiden osuus on vain 16 prosenttia väestöstä.

Vuonna 2018 Suomessa asui 5,5 miljoonaa henkilöä ja elävänä syntyi yhteensä 47 577 lasta. 1900-luvun alussa syntyi vuosittain lähes vastaava määrä poikia.

Emilia ja Helga, kävivät molemmat koulua, oppivat lukemaan ja kirjoittamaan, suorittivat rippikoulun, avioituivat ja perustivat perheen.

Emilia sai 11 ja Helga 4 lasta. Vuonna 1950 molemmissa perheissä oli vielä alle 18-vuotiaita lapsia. Lapsiperheitä oli tuolloin 64,4 prosenttia kaikista perheistä. Nykyisin niitä on 38,3 prosenttia. Vuonna 2018 perheen keskikoko oli 2,7 henkilöä.

Helga muutti teini-ikäisenä naapurikuntaan piikomaan. Sittemmin hän muutti aikuisiässä muutaman kerran saman kunnan sisällä. Emilia taas muutti elämänsä aikana virallisesti kaksi kertaa, lapsuuden­kodista perustaessaan oman perheen ja toisen kerran paetessaan sotaa, jolloin perhe ja osa sukulaisista sijoitettiin Pohjanmaalle.

Tuolloin eli vuonna 1939 Suomessa siirrettiin itärajan läheisyydestä yli 400 000 evakkoa, joka oli noin 11 prosenttia koko väestöstä.

Vuonna 2018 kunnan sisäisiä muuttoja tehtiin yhteensä 595 638, kuntien välisiä muuttoja oli 288 443. Maakunnasta toiseen muutettiin yhteensä 136 294 kertaa.

Elinajanodote oli vastasyntyneillä tytöillä 1900-luvun alussa 48,2 vuotta, kun se vuonna 2018 (ennakkotieto) oli 84,3 vuotta. Naisten keski-ikä oli 27,5 vuotta, kun se nykyisin on 44,2 vuotta.

Sekä Emilia että Helga kuolivat 72 vuoden iässä sairaalassa lyhyen sairastamisen jälkeen. Molemmat mummoni saivat elää ja asua kotonaan elämänsä loppuun asti.

Helga ei koskaan asunut talossa, jossa olisi ollut vesijohto tai viemäröinti. Hän asui puolisonsa kanssa ns. mummon­mökissä, joka tänä päivänä sopisi paremminkin kesämökiksi. Samalla tavalla asuivat Emilia ja hänen puolisonsa, vain viimeiset viisi elinvuottaan he asuivat kerrostalossa.

Vielä vuonna 1950 asunnot olivat melko alkeellisia, alle kolmannes asunnoista oli varustettu juoksevalla vedellä tai viemäröinnillä. Lämminvesi oli harvinaisuus, se tuli 7 prosenttiin asunnoista.

Nykyisin Suomen koko asuntokannasta 99 prosentissa on juokseva vesi ja viemäröinti. Näissä luvuissa ovat mukana myös ei-vakituisesti asutut asunnot.

Molemmille naisille perhe ja suku olivat tärkeä voimavara, ei raha eikä menestys. Mummot jättivät perinnöksi elämän­viisautensa ja lukemattomat määrät räsymattoja ja villasukkia. Molemmilla oli oma bravuurinsa – toisella karjalan­piirakat ja toisella siirappi­limput.

 

Suomi lukuina 2019 -taskutilastoon on koottu keskeisimpiä tilastolukuja. Se sisältää laajan joukon Tilastokeskuksen tuottamien tilastojen ohella mm. Kelan, THL:n, Tullin, Eläketurvakeskuksen, Työministeriön, Maahanmuutto­viraston, Luonnonvara­keskuksen, Ulkoministeriön ja Väestörekisteri­keskuksen tilastoja.

Suomi lukuina – taskutilastot julkaistaan myös ruotsiksi ja englanniksi.

 

Kirjoittaja työskentelee tietopalvelusuunnittelijana Tilastokeskuksen tietopalvelu-yksikössä.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta: