tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Syntyvyys nousuun syyllistämällä?

14.7.2017
Senni Luttinen

Osallistuessaan ensi kertaa SuomiAreenaan Tilastokeskus toi mukanaan nyyttäripöytään keskustelun vauvakadosta. Miksi siitä puhutaan nykyajan nuorten syynä, kun ilmiö on yliaktuaari Markus Rapon mukaan jatkunut jo 20 vuotta?

Syntyvyyden lasku nousi jälleen keskusteluun Tilastokeskuksen julkaistua väestön ennakkotilaston, jossa kerrottiin vauvakadon käyneen tämän vuoden puolella entistä rajummaksi. Muun muassa Yle, Helsingin Sanomat ja Iltasanomat vertailivat tilannetta nälkävuosiin.

SuomiAreenalla Väki vähenee, pidot paranee. Vai paraneeko? -paneelikeskustelun juontanut Tuomas Enbuske kysyi, mitä väliä sillä on, syntyykö ihmisiä Suomessa enää enemmän. Hän sai vain yhden vastauksen.

”Täytyy olla jollain tavalla huolissaan tästä kokonaisuudesta, siis jos haluamme tällaisen hyvinvointivaltion”, Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta sanoi.

Lapsia on aiemminkin hankittu vanhuuden vakuutukseksi. Näyttää siltä, että syntyvyyden laskusta ollaan huolissaan lopultakin samoista syistä kuin ennen hyvinvointivaltiota. Tuore perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko myönsi ikääntyvän väestön tarvitsevan nuorempia hoitamaan heitä myös veroeuroillaan.

Ei Suomeen synny liian vähän lapsia, vaan ihmiset elävät liian pitkään.

Kuka tässä nyt on minäkeskeinen ja mistä syystä? Alle 30-vuotiaita syytellään pitkittyvästä nuoruudesta ja opiskeluiden venymisestä.

Helsingin yliopiston professori Heikki Hiilamon mukaan uusimmat tutkimukset kertovat, ettei syntyvyyden lasku liity kuitenkaan korkeasti koulutettuihin naisiin. Koulutetuilla ja hyvätuloisilla ihmisillä on enemmän lapsia kuin vähemmän kouluja käyneillä.

Mutta kun opiskelut ja työelämään asettuminen on lopulta hoidettu pois alta, voi hedelmällisyys olla muisto vain.

Tällä hetkellä julkisen terveydenhoidon piirissä yli 40-vuotiaat eivät saa lapsettomuushoitoja, vaan joutuvat hakeutumaan yksityiselle puolelle. Tulevaisuudessa huokeat hoidot kaikille omia lapsia toivoville voisivat olla osaratkaisu vauvakatoon. Ehkä Suomen talouskin saataisiin kuntoon, kun yli 40-vuotiaat ensisynnyttäjät ehtisivät innovoida ennen vanhemmuusvapaille siirtymistä.

Markus Rapo kertoikin, ettei syntyvyys ole ollut 50 vuoteen väestön kokoa ylläpitävällä tasolla. Potentiaalisten lisääntyjien syyllistäminen ei siis aiemminkaan ole kovin hyvin toiminut.

Taloustutkimuksen tuoreessa kyselytutkimuksessa selvisi, että 18-28-vuotiaat nuoret arvostavat yllättävänkin perinteisiä asioita. Vastanneista 88 prosenttia haaveili asuvansa 20 vuoden kuluttua oman perheen kanssa ja vain viisi prosenttia näki asuvansa tulevaisuudessa yksin.

SuomiAreenalla nousi Lasten ja nuorten säätiön kutsumina lavalle kaksi nuorta tyttöä. Kysyttäessä heidän unelmaansa tytöt vastasivat aikailematta: Perhe.

Nuorten unelmat kertovat eri tarinaa kuin yleisen keskustelun syyllistämispuhe. Syntyvyyden lasku ei ole se ongelma, vaan se viestii suuremmista ongelmista. Niihin meidän tulee tarttua.

Kirjoittaja työskentelee Tieto&trendit-toimituksessa korkeakouluharjoittelijana kesän 2017.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
31.5.2017
Jose Lahtinen

Helsingissä ja Tampereella lähivuosien asunto­tuotannolle asetettuja tavoitteita on jo lähestytty, Turussa siitä jäädään kauas. Tuotanto­määrien olisi kuitenkin noustava useita kymmeniä prosentteja, jotta kaupungistumis­skenaarion vaatimaan asunto­tarpeeseen voitaisiin vastata.

Artikkeli
7.12.2016
Kaija Ruotsalainen

Suuret 1940-luvun lopulla syntyneet ikäluokat ovat saavuttaneet eläkeiän ja heidän määränsä on vähenemässä. Seuraavan kymmenen vuoden sisällä muilla vuosi­kymmenillä syntyneitä alkaa olla jo enemmän kuin suuria ikäluokkia.

Artikkeli
26.1.2016
Marja-Liisa Helminen, Miina Keski-Petäjä

Väestötilastojen mukaan nettomaahanmuutto väheni vuonna 2015. Miksi turvapaikan­hakijat eivät vielä näy Tilastokeskuksen väestö­tilastoissa? Miten maahan muuttavia ylipäänsä tilastoidaan?

Blogi
26.8.2015
Pekka Myrskylä

Vuoden 1944 lopulla sotilaat kotiutuivat rintamalta, huvikiellot kumottiin, alkoholi­liikkeet avattiin ja solmittujen avio­liittojen määrä miltei kaksinkertaistui. Yhdeksän kuukauden päästä elokuussa 1945 syntyneiden lasten määrä nousi ennen- ja myös sen jälkeen näkemättömälle viikko­tasolle: suuret ikäluokat alkoivat syntyä 70 vuotta sitten.