Faktatehtaalla
Faktatehtaalla-sarjassa tutustumme Tilastokeskuksessa yhteiskunnallista tietoa tekevien huippuosaajiemme työhön. Tervetuloa mukaan! Tutustu sarjaan myös somessa aihetunnisteella #Faktatehtaalla.
Tutustu osaajiimme
Yliaktuaari Tapio Kuusisto Yliaktuaari Anu Uuttu Aktuaari Evin Unal Kehittämispäällikkö Matti Paavonen
Tapio – kansantalouden tilinpidon syväasiantuntija
Tapio Kuusisto tuntee kansantalouden tilinpidon joka kulman, sillä hän on tehnyt työtä monissa tilinpitojärjestelmän osioissa työuransa aikana. Tällä hetkellä hänen tehtävänsä yliaktuaarina on vetää yhteen vuositilinpidon tietoja.
Tietojen yhteensovittaminen on tarpeen, koska kansantalouden tilinpito ei ole lähdeaineistojensa summa. Alkuperäiset aineistot voivat olla keskenään ristiriidassa, ja aineistoja yhteensovittaessa otetaan kantaa tietojen luotettavuuteen.
”Työssä parasta on, että kansantaloutta saa tarkastella kokonaisvaltaisesti ja monipuolisesti. Bruttokansantuotteen, eli tavaroiden ja palveluiden kokonaistuotannon lisäksi tilinpidossa on paljon myös muita keskeisiä mittareita, kuten kotitalouksien käytettävissä oleva tulo”, kertoo Tapio.
Kansantalouteen erikoistunut Tapio on tehnyt Tilastokeskuksessa jo pitkän uran. Taloon hän tuli vuonna 2005 ja aloitti kansantalouden tilinpidossa liike-elämän palveluiden toimialan laskijana. Hän on toiminut myös sektoritilien ja julkisen talouden laskentatehtävissä.
Vuonna 2014 Tapio siirtyi maksutasetilaston tiiminvetäjäksi. Silloin Suomen Pankista siirtynyttä maksutasekokonaisuutta yhdistettiin osaksi tilinpidon kokonaisuutta. Tilinpitoon Tapio siirtyi takaisin vuonna 2018.
Työtehtävien vaihtaminen on ollut mielenkiintoista. Olen päässyt kehittymään ja vaihtamaan näkökulmaa.
Tapion tehtävänä on myös toimia Talouden tilannekuva ja suhdanteet -ilmiöryhmän asiantuntijana. Ilmiöasiantuntijat ovat Tilastokeskuksessa nimettyjä oman alueensa laaja-alaisia asiantuntijoita, joiden tehtävään kuuluu tuoda viestinnällisin keinoin esille tärkeitä näkökohtia yhtä tilastoa laajemmasta näkökulmasta.
”Toimiminen ilmiöasiantuntijana on mahdollistanut yhteistyön muiden taloustilastojen kanssa. Yhteistyö viestinnän kanssa on tuonut työhön uusia näkökulmia.”
Tilastoasiantuntijat tekevät paljon kansainvälistä yhteistyötä. Tilastoilla on Euroopan tilastovirastossa Eurostatissa omia asiantuntijaryhmiä, joissa kokoonnutaan säännöllisesti. ”Pyrimme tuottamaan tilastot koko EU:ssa samalla tavalla, jotta luvut olisivat keskenään vertailtavia.”
Tilastokeskus on ollut Tapiolle joustava työpaikka. ”Meillä voi hakeutua itseään kiinnostavaan työhön. Täällä pääsee käyttämään eri työkaluja ja saa käytännön taitoja laajojen tietomassojen käsittelyyn. Taloustilastot antavat hyvän pohjan Suomen talouden rakenteen ja suhdannekehityksen ymmärtämiseen.”
Anu – monipuolinen ura Tilastokeskuksessa
Yliaktuaari Anu Uuttu on viihtynyt Tilastokeskuksessa useammassa eri tehtävässä. ”Olen saanut tehdä täällä monenlaista. Minua on kannustettu kehittymään ja vaihtamaan tehtäviä”, kertoo Anu.
Anu Uuttu on juuri aloittanut uudessa työssään, henkilötietojärjestelmän tuoteomistajana. Tällä hetkellä hänen työnkuvaansa liittyy tietovarannon muuutoksenhallintaa ja kehittämistä.
Henkilötietovarannon jatkuvaa palvelukehittämistä edistetään sprinttimuotoisella työskentelyllä tiiviissä yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa. Työhön kuuluu paljon organisointia ja priorisointia sekä viestimistä käyttäjien suuntaan. Kyseessä on uusi tehtävä Tilastokeskuksessa, joten se muotoutuu ja tarkentuu osittain matkan varrella.
Anu aloitti uransa Tilastokeskuksessa vuonna 2007 kansainvälisen toiminnan tehtävissä. Seuraavaksi hänet haastoi työ, jossa kansainväliset asiat ja tilastotuotanto yhdistyivät. Hinnat ja palkat -yksikössä Suomi veti kansainvälisen hintavertailun työtä Pohjois-Euroopan ryhmässä. ”Tällöin kiinnostukseni tilastojen tuottamiseen kirkastui entisestään”, mainitsee Anu.
Selkeästi tilastotehtävien pariin Anu siirtyi aloittaessaan uudessa työssään palkkatilastoissa, ansiotasoindeksin tuotantovastaavana. Siellä hän sai vahvan tuntemuksen koko tilastotuotantoprosessiin aina tiedonkeruusta tietojen julkaisemiseen ja arkistoimiseen. Myös projektit ja kehittämistyöt tulivat tutuksi. Vuosina 2021–2023 hän toimi hankekoordinaattorina Tilastokeskuksen sote-uudistukseen liittyvässä laajassa hankekokonaisuudessa.
”Olen saanut Tilastokeskuksessa kehittyä asiantuntijaksi omassa tahdissani, yhteistyössä hyvien kollegoiden ja ryhmien kanssa”, kertoo Anu. ”Olen myös halunnut tarttua tilaisuuksiin ja hyödyntänyt talon sisäisiä mahdollisuuksia henkilökiertoon.”
Hiljalleen hänelle on vahvistunut käsitys siitä, millaisissa tehtävissä hän on vahvoilla. ”Me olemme kaikki erilaisia ja meillä on erilaiset vahvuudet. On hyvä löytää työtiimejä, joissa täydennetään toisia ja saadaan asioita parhaiten eteenpäin.”
Evin – yhteistyötä tilastotiedon alkupäässä tiimin ja yritysten kanssa
Evin Unal työskentelee Tilastokeskuksessa aktuaarina talousaineistojen parissa. ”Teen työtä tilastotuotannon alkupäässä. Ilman yrityksiltä kerättyjä tietoja ei olisi yritystilastojakaan. Luon aineistopohjaa, jonka avulla tehdään varsinaisia tilastoja ja tietoja yrityksistä”, Evin kertoo.
Näitä tietoja käytetään sitten myöhemmin muun muassa yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastoon sekä kansantalouden tilinpidon ja muiden taloustilastojen laatimiseen. Evinin tehtäviin kuuluu yritystietojen käsittelyä, tarkistusta ja yhteydenottoja yrityksiin. Yritykset ovat Tilastokeskukselle tärkeä vastaajaryhmä.
Evin Unal on koulutukseltaan tradenomi. Hän on työskennellyt Tilastokeskuksessa puolisen vuotta. Kesällä 2022 hän oli harjoittelijana samassa tehtävässä. ”Tilastokeskus ei ollut ensimmäinen ajatukseni oman alan työpaikasta. Minut yllätti se, miten paljon erilaisia ihmisiä ja tehtäviä täällä on. Onhan tämä iso talo”, Evin sanoo.
Evinin taloustilastojen käsitteleytyö on itsenäistä, mutta sitä tehdään myös yhdessä tiimin kanssa. Hän tekee paljon yhteistyötä myös Tilastokeskuksen sisällä. Tilastokeskuksessa on laaja etätyömahdollisuus, mutta hän työskentelee mieluummin toimistolla.
”Tärkein syy, että tulin Tilastokeskukseen uudestaan, on oma tiimi ja ryhmä. Se on ihan huippu. Minusta on hienoa, miten yhteisöllisyys ja työnteko on saatu toimimaan etätyön keskellä. Olen tutustunut ihmisiin täällä laajasti. Olen vähän sellainen tiimin toimistovastaava”, Evin mainitsee.
”Olen kiinnostunut yritysten luvuista ja siitä, miten yrityksillä menee. Tilastokeskuksessa on mielenkiintoista se, että pystyy seuraamaan yritysten tilanteita. Työssä pääsee esimerkiksi näkemään, miten pandemia ja kriisit ovat vaikuttaneet eri toimialojen yrityksiin.”
Tilastojen tekemisen monipuolisuus on saanut Evinin kiinnostumaan myös uudenlaisista taidoista. ”Täällä automatisoidaan paljon tekemistä. Olisi mielenkiintoista oppia koodausta, kun olen nähnyt työkavereiden käyttävän sitä osana työtään.”
”Tilastokeskuksessa on tosi hyvä työyhteisö ja täällä on paljon erilaisia tehtäviä. Moni voisi löytää kiinnostavan työn Tilastokeskuksesta”, Evin kiteyttää.
Matti – tiedon käyttäjien tulkki Tilastokeskuksessa
Kehittämispäällikkö Matti Paavonen hyödyntää Tilastokeskuksessa kaikkea oppimaansa: ”Olen ollut pitkään töissä talon ulkopuolella tilastoja hyödyntävänä asiakkaana, joten Tilastokeskukseen palattuani olen pitänyt esillä tiedon käyttäjien näkökulmaa.” Työssään Matti pyrkii saamaan Suomen tietovarallisuuden entistä paremmin yhteiskunnan käyttöön, jotta sen pohjalta pystyttäisiin tekemään aiempaa parempia päätöksiä.
Matti päätti palata uransa alkulähteille Tilastokeskukseen muutama vuosi sitten: ”Ensimmäinen oman alan työpaikkani oli Tilastokeskuksessa harjoittelijana. Data oli kiinnostavaa, ja sain oikeita töitä sekä vastuuta. Pääsin tekemään myös graduni harjoittelijana Tilastokeskuksessa.”
Harjoittelun jälkeen Matti jatkoi Tilastokeskuksessa tilastotuotannon tehtävissä. ”Se oli suuri onni, sillä opin konkreettisesti, miten tilasto laaditaan, mitä se sisältää ja mitä se ei kuvaa. Se tietotaito toimi hyvänä ponnahduslautana tulevalle työuralle ekonomistina."
”Kaikesta, mitä aiemmin olen tehnyt, on täällä Tilastokeskuksessa hyötyä”, kertoo Matti tämänhetkisen työnsä monipuolisuudesta. Hän toimii työssään johdon tukena, tekee hallinnollisia ja strategisen tason tehtäviä sekä lisäksi myös viestinnällisiä töitä. Työhön liittyy myös merkittäviä projekteja, kuten esimerkiksi Datahuoneen käynnistämiseen osallistuminen.
Matin tausta on kansantaloustieteessä ja tilastotieteessä. Hän toimi pitkään ekonomistina sekä pääekonomistina ja oli töissä konsulttiyrityksessä. ”Koko työurani punainen lanka on ollut tieto ja tiedon hyödyntäminen”, Matti toteaa.
”Tässä työssä minua innostaa tiedon vaikuttavuus. Kansallisen tietovarallisuutemme hyödyntämisessä on hurjasti mahdollisuuksia. Tietoa voisi hyödyntää nykyistä enemmän ja monipuolisemmin”, tiivistää Matti kiinnostuksensa lähteen.