Julkaistu: 8.12.2014

Työikäiset ostavat makeaa, eläkeikäiset rasvaa

  1. Iäkkäiden pariskuntien kulutusasema on parantunut
  2. Elintarvikekulutuksen erot työ- ja eläkeikäisten pientalouksissa
  3. Tulevaisuuden analyysit
  4. Tietolaatikko
  5. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Juha Nurmela on erikoistutkija Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 4/2014.

Tilastokeskuksen kulutustutkimuksissa on selvitetty mm. kotitalouksien elintarvikekulutusta eri vuosikymmenillä. Kolmekymmentä vuotta sitten eläke- ja työikäisten elintarvikekulutuksessa ei ollut suurta eroa. Nykyään rasvan ja makean kulutus erottelee ikäryhmiä.

Tässä katsauksessa vertaan yhden ja kahden hengen eläkeikäisten kotitalouksien kulutuskäyttäytymistä elintarvikekulutuksen osalta vastaaviin työikäisten talouksiin vuosina 1985 ja 2012. Tunnetusti miesten ja naisten kulutustavat ja -kohteet poikkeavat toisistaan, joten tarkastelen yksin asuvien miesten ja naisten kotiin ostettujen elintarvikkeiden ostoja erikseen. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen aineistoon.

Tavoitteena on analysoida, onko työ- ja eläkeikäisten pienten talouksien elintarvikehankinnoissa sellaisia eroja, jotka voisivat johtua joko eläkeläisyyteen liittyvästä elämäntavasta tai kulutustapojen siirtymisestä työiästä eläkeläisyyteen. Tarkastelu on kokeiluluonteinen.

Kulutus- tai kysyntäkäyttäytyminen nähdään usein kolmitasoisena valintaongelmana, jossa oletetaan kuluttajan valitsevan ensin kulutuksen ja säästämisen välillä, ja sen jälkeen kulutusmenoryhmien välillä. Kulutusmenoryhmien sisällä tehdään jako alaryhmiin tarkentuneiden preferenssien mukaan (Riihelä & Sullström 2008, 73). Aiemmissa tutkimuksissa on käsitelty myös kulutuksen yhteyttä elinkaaren vaiheeseen ja viime aikoina erityisesti eläkeläisyyteen (ks. esim. Tuominen 2008; Kiander ym. 2004).

Tässä katsauksessa vertaillaan vain kotiin hankittuihin elintarvikkeisiin käytettyä rahamäärää työ- ja eläkeikäisissä pienissä kotitalouksissa. Elintarvikkeet ovat osa välttämätöntä kulutusta, johon kaikki joutuvat käyttämään rahaa. Samankokoisissa talouksissa elintarvikkeiden kulutus on oletettavasti aika samalla tasolla, mutta se millaisia elintarvikkeita ostetaan voi vaihdella. Näin vakioidussa ympäristössä voivat elintarvikkeiden käytön erot paljastua ja kuvata – vaikka suppeastikin – kulutuskulttuurin muutosta. Vuoteen 1985 mennessä ns. suuren muuton kausi oli jo ohi, joten vuosien 1985 ja 2012 vertailussa kulutustapojen kulttuuriset muutokset pääsevät näkyviin.

Iäkkäiden pariskuntien kulutusasema on parantunut

Eläkeikäisten parien rahamenojen osuus työikäisten parien rahamenoista on noussut vuosien 1985 ja 2012 välillä selvästi (taulukko 1). Sen sijaan yksin elävien eläkeikäisten miesten ja naisten rahamenojen osuus työikäisten rahamenoista on pysynyt lähes samalla tasolla.1 Ei-välttämättömien kulutusmenojen vertailu olisi erojen vuoksi vaikeaa, mutta elintarvikkeisiin tämä ero vaikuttanee vain vähän.

Taulukko 1. Eläkeikäisten rahamenojen osuus työikäisten rahamenoista prosentteina sekä rahatulojen ja -menojen suhde yksin asuvien ja pariskuntien kotitalouksissa vuosina 1985 ja 2012

Eläkeikäisten rahamenojen osuus työikäisten rahamenoista
  1985 2012
Parit 55 70
Yksin asuvat miehet 60 62
Yksin asuvat naiset 54 56
     
Rahatulojen ja -menojen suhde
  1985 2012
2 henkeä 45–54-vuotiaat 115 121
2 henkeä 70–79-vuotiaat 143 153
Yksin asuva 35–59-vuotias mies 103 112
Yksin asuva 65+-vuotias mies 139 132
Yksin asuva 35–59-vuotias nainen 100 109
Yksin asuva 70–84-vuotias nainen 119 126

Lähde: Tilastokeskus. Kotitalouksien kulutus

Eläkeikäisillä on selvästi suuremmat rahatulot kuin rahamenot. Erityisesti iäkkäillä pariskunnilla rahatulot ylittävät selvästi rahamenot, mutta yksin elävillä naiseläkeläisilläkin rahatulot ovat keskimäärin suuremmat kuin rahamenot. Voidaankin olettaa, että eläkeläisryhmissä on ainakin pääosalla mahdollisuus käyttää rahaa elintarvikkeisiin tarpeen mukaisesti. Työikäisilläkin rahatulot ovat suuremmat kuin rahamenot, mutta ylijäämä on huomattavasti pienempi kuin eläkeläisillä. Vuonna 1985 työikäisten rahatulot olivat vain niukasti rahamenoja suuremmat. Vuonna 2012 "ylijäämä" oli suurempi, mutta pienempi kuin eläkeläisillä

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 8.12.2014

Jaa