Julkaistu: 26.5.2014

Suomen palkkaerot ovat pysyneet pieninä – palkkojen hajonta kuitenkin kasvaa

  1. Palkkaerot pysyneet Suomessa pieninä
  2. Palkansaajat ansaitsevat nykyään aiempaa vaihtelevammin
  3. Työmarkkinat polarisoituneet
  4. Ansioiden jakautumisen muutos on suurin yksityisellä sektorilla
  5. Ansioiden jakaumaa ja muotoa tulee seurata jatkossa
  6. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Mika Idman on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen yritystilastot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 2/2014.

Palkansaajien tuntiansioiden hajonta on kasvanut vajaan 20 vuoden aikana. Keskipalkkaisten palkansaajien määrä on vähentynyt iso- ja pienipalkkaisten lisääntyessä. Muutokset koskevat lähinnä yksityistä sektoria.

Tarkastelen tässä artikkelissa palkkaeroja ja palkkojen jakautumisen muutosta Suomessa vuosien 1995–2012 välisenä ajanjaksona. Teen vertailun myös muihin Euroopan maihin. Aineistona käytän palkkarakennetilastoja, joissa tarkastellaan säännöllisesti palkansaajien välisiä palkkaeroja ja niiden muutosta.

Palkkarakennetilasto on tehty Suomessa vuosittain vuodesta 1995 lähtien. Tällä hetkellä tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2012, jolloin tilasto sisälsi tiedot noin 1,6 miljoonasta palkansaajasta. Tilaston avulla voidaan varsin kattavasti tarkastella palkansaajien ansioihin liittyviä ilmiöitä. Tämän artikkelin tarkasteluissa ansiokäsitteenä on käytetty tuntiansiota, jotta palkansaajia saadaan mahdollisimman kattavasti mukaan tarkasteluihin. Palkkarakennetilastossa tuntiansio on laskettu kaikille niille, joiden työaika on tiedossa − ei siis vain palkkausperusteeltaan tuntipalkkaisille palkansaajille. Osa-aikaiset palkansaajat ovat mukana tarkastelussa.

Tilastotietojen perusteella voidaan havaita, että palkansaajien palkkaeroissa ei runsaan 15 viime vuoden aikana ole tapahtunut Suomessa merkittävää muutosta. Palkansaajien palkkaero on edelleen Suomessa Euroopan alhaisimpia. Palkkaeron pienuudesta huolimatta voidaan havaita muutos palkansaajien ansioiden jakautumisessa. Vuonna 1995 suurin osa palkansaajista ansaitsi suunnilleen saman verran. Vuonna 2012 palkansaajien ansiot ovat jakautuneet huomattavasti laveammin.

Palkkaerot pysyneet Suomessa pieninä

Palkkarakennetilastosta lasketut palkansaajien palkkaerot ovat pysyneet vuodesta 1995 asti lähes samalla tasolla. Vuonna 1995 palkansaajien parhaiten palkattu kymmenesosa ansaitsi 2,2 kertaa enemmän kuin heikoiten palkattu kymmenesosa. Vuonna 2012 vastaava suhdeluku oli 2,4 (kuvio 1).

Kuvio 1. Palkansaajien palkkaero Suomessa vuosina 1995−2012.

Lähde: Tilastokeskus. Palkkarakennetilasto.

Vertailevaa näkökulmaa esitettyihin lukuihin saadaan, kun tarkastellaan samalla tavalla laskettuja palkkaeroja muualla Euroopassa. EU:n tilastovirasto Eurostat tekee neljän vuoden välein palkkarakennetutkimuksen, ja tässä on vertailtu vuosien 2006 ja 2010 lukuja. Suomessa kuten muissakin Pohjoismaissa on eurooppalaisittain verrattuna pienet palkkaerot. Euroopan maista ainoastaan Ruotsissa palkkaerot olivat vuonna 2010 vielä pienemmät kuin Suomessa. (Kuvio 2.)

Kuvio 2. Palkkaerot Euroopan maissa vuosina 2006 ja 2010.

Lähde: Eurostat. Structure of earnings survey 2006, 2010.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 26.5.2014

Jaa