Yhteisöpalveluiden paradoksi: naiset aktiivisia, miehillä paljon ystäviä

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Perttu Melkas on yliaktuaari Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 2/2013.

Verkkoystävät koostuvat enimmäkseen sukulaisista ja ystävistä. Näin on erityisesti naisilla. Miesten verkkoystävien joukossa on harrastus- ja järjestötoiminnan kautta syntyneitä kontakteja enemmän kuin naisilla.

Yhteisöpalveluiden käyttöön kuuluu tyypillisesti henkilötietojen ja useimmiten myös valokuvan lähettäminen sekä ystäväverkoston kerääminen samaa palvelua käyttävien joukosta. Verkkoystäväehdokkaalle lähetetään pyyntö, joka yleensä tulee hyväksyä. "Ystäviä" voivat olla myös järjestöt ja vastaavat. Tilastokeskuksen Tieto- ja viestintekniikan käyttö 2012 -tutkimuksessa yhteisöpalveluiden käyttäjiltä kysyttiin myös verkkoystävien määrää.

Yhteisöpalveluiden verkkoystävien määrää koskevat tiedot kertovat lähinnä Facebook-ystävistä, koska Suomessa Facebookia käyttää 95 prosenttia yhteisöpalveluiden käyttäjistä. Seuraavaksi suosituimpia palveluita LinkedIniä ja Twitteriä käyttää vain 9–11 prosenttia käyttäjistä.1

Verkkomaailmassa sukupuoli ja ikä ratkaisevat

Yhteisöpalveluiden käyttö on varsin ikäsidonnaista. Verkkoystävien määrä on suurimmillaan nuorena ja pienenee tasaisesti vanhemmissa ikäryhmissä. Kun 16–24-vuotiailla on keskimäärin 305, on 65–74-vuotiailla enää 54 verkkoystävää. Lähes kaikilla on muutamia kymmeniä verkkoystäviä, vain joka sadannella yhteisöpalveluiden käyttäjällä verkkoystäviä on kuusi tai sitä vähemmän. (Ks. oheinen kuvio.)

Kuvio. Yhteisöpalveluita viimeisen kolmen kuukauden aikana käyttäneiden naisten ja miesten verkkoystävien määrä vuonna 2012.

Lähde: Tilastokeskus. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2012 -tutkimus.

Yhteisöpalveluita käyttää hieman useampi nainen kuin mies. Naiset ovat myös hieman useammin yhteisöpalveluissa kuin miehet: 71 prosenttia naisista käyttää yhteisöpalveluita ainakin lähes päivittäin, mutta miehistä vain 68 prosenttia. Lisäksi naiset ovat omaksuneet verkkoyhteisöissä miehiä aktiivisemman roolin. Silti yhteisöpalveluiden käyttäjien joukossa miehillä on jonkin verran enemmän verkkoystäviä kuin naisilla. Miehillä verkkoystäviä on keskimäärin 212 ja naisilla 184.

Ystävämäärien keskiarvot ovat ikäluokasta riippuen 50–80 suuremmat kuin niiden mediaanit. Mediaani tarkoittaa ystävämäärän mukaan järjestetyn ikäluokan keskimmäisen käyttäjän ystävämäärää. Miesten mediaanilla mitattu verkkoystävien määrä on vain hieman isompi kuin naisten. Mediaanitarkastelu paljastaa, että eräillä yhteisöpalveluiden käyttäjillä on suuri, jopa tuhansien ystävien verkosto. Suuren ystäväjoukon haalineiden käyttäjien joukossa on enemmän miehiä kuin naisia.

Naisten ja miesten verkostot ovat syntyneet eri tavalla

Miesten verkkoystävien runsaus johtuu pitkälti yhteispalveluiden käyttötavoista (ks. myös Rauli Kohvakan artikkeli tässä numerossa). Naiset ja miehet käyttävät yhteisöpalveluita suunnilleen yhtä moniin eri tarkoituksiin, mutta naisilla sukulaisuus- ja ystävyyssuhteet ovat tärkeämpiä kuin miehillä. Naisilla esimerkiksi yhteydenpito sukulaisiin on paljon tärkeämpi yhteisöpalveluiden käyttötapa kuin harrastuksiin liittyvät asiat. Miehillä taas harrastukset ovat yhteisöpalveluissa melkein yhtä tärkeä kiinnostuksen kohde kuin sukulaiset.

Miehet rakentavat yhteisöpalveluiden avulla laajempia verkostoja harrastuksiin, työhön, yhteiskunnallisiin asioihin, faniverkostoihin yms. elämänpiireihin kuin naiset, ja sitä kautta miehille syntyy helposti suuri ystäväverkosto. Miesten yhteisöpalvelujen käyttötavat ovat usein sellaisia, että verkkoystäviä ei tarvitse tuntea läheisesti. Tämä selittää osaltaan sitä, että miehillä on yhteisöpalveluissa passiivisempi rooli kuin naisilla. Naiset osallistuvat yhteisöpalveluissa miehiä aktiivisemmin henkilökohtaisten tuttaviensa verkkoelämään: yhteisöpalvelut ovat verkon ulkopuolisen elämän sosiaalisten suhteiden jatke.

Miesten verkkososiaalisuus on eriytyneempää kuin naisten: miesten joukossa on sekä paljon että vähän verkkoystäviä keränneitä. Naiset keskittyvät miehiä enemmän ystävyys- ja sukulaisuussuhteisiin, minkä vuoksi naisten ystäväverkostot ovat keskenään samankokoisempia kuin miesten hajautuneen yhteisöpalveluiden käytön tuottamat verkostot. Miehet myös jäävät naisia useammin kokonaan yhteisöpalveluverkostojen ulkopuolelle.

Lähde:

Tilastokeskus. Väestön tieto- ja viestintekniikan käyttö 2012 -tutkimus. Saatavissa: www.tilastokeskus.fi/til/sutivi. (Viittauspäivä: 15.5.2013.)

 

1 Hyvinvointikatsauksen 2/2013 painetussa versiossa julkaistussa artikkelissani kerrottiin eri yhteisöpalveluiden käyttäjämääristä virheellisesti: Twitterin ja LinkedIn:n osuuksiksi kerrottiin 4–5 prosenttia yhteisöpalveluiden käyttäjistä. Nuo luvut kuvaavat kuitenkin Twitterin ja LinkedIn:n käyttäjien osuutta koko 16–74 -vuotiaasta väestöstä.

 

 


Päivitetty 23.9.2013

Jaa