Julkaistu: 7.6.2013

Talouskriisi ei ainakaan vielä ilmene tärkeimmissä koulutusindikaattoreissa

  1. Koulutusmenot oppilasta kohden kasvoivat OECD-maissa
  2. Hyvä koulutus antaa turvaa työttömyyttä vastaan
  3. Hyvin ja vähän koulutettujen väliset tuloerot kasvussa
  4. Koulutuksen arvo lisääntyy kriisiaikoina

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Mika Tuononen on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 1/2013.

Useissa OECD-maissa koulutuksen rahoitus on kasvanut talouskriisistä huolimatta. Korkeasti koulutettujen palkkataso kehittyy suotuisasti, mikä osaltaan kuvaa koulutetun työvoiman kysynnän kasvua.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n tilastot kuvaavat vuosien 2008–2009 talouskriisin vaikutuksia jäsenmaiden koulutusjärjestelmiin. Järjestön vuosittaisen Education at a Glance -julkaisun indikaattorien valossa koulutusrahoitus ei vuosina 2008–2009 kärsinyt erityisen paljon taloustaantumasta. (OECD 2012.)

Julkisen sektorin budjettirahoitus supistuu yleensä vasta jonkin ajan päästä talouslaman alkamisesta. Taloudellisten suhdanteiden muutokset ilmenevät viiveellä koulutusrahoituksessa, koska koulutus on suureksi osaksi julkisen vallan vastuulla. Talouden supistumisen aikana koulutusmenot eivät myöskään yleensä supistu samaa vauhtia kuin bkt. Se taas johtaa usein siihen, että talouslaman yhteydessä koulutusmenojen suhteellinen osuus kasvaa, koska bkt pienenee nopeasti.

OECD:ssä on 31 jäsenmaata. Vuosien 2008 ja 2009 välillä 24 maassa koulutusrahoitus kasvoi, vaikka bruttokansantuote aleni 26 maassa. Taantuman globaalisuutta kuvaa se, että vuonna 2009 vain viidessä OECD-maassa bkt kasvoi.

Islannissa ja Etelä-Koreassa oli suurin koulutusmenojen bkt-osuus vuonna 2009: 8 prosenttia tai enemmän. Pienin koulutusmenojen osuus on Slovakiassa, Tšekissä ja Unkarissa, vähän alle 5 prosenttia bkt:stä. Suomessa koulutusmenojen osuus oli 6,4 prosenttia, mikä oli lähes sama kuin OECD-maiden keski- arvo 6,2 prosenttia.

Vuosina 2008–2009 koulutusmenot kasvoivat eniten Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Norjassa ja Slovakiassa, joissa kasvu oli yli kymmenen prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Suomessa koulutusmenot kasvoivat reaalisesti vain vähän. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Koulutusmenojen reaalimuutos eräissä OECD-maissa vuosina 2008–2009. Vuosi 2008=100

Lähde: OECD 2012.

Koulutusmenot laskivat Belgiassa, Islannissa, Israelissa, Italiassa, Japanissa, Virossa ja Yhdysvalloissa. Virossa koulutusmenojen suhteellinen lasku oli OECD-maiden suurin vuosina 2008–2009. Myös maan bkt laski eniten, ja sen johdosta koulutusmenojen bkt-osuus jopa hieman nousi Virossa edelliseen vuoteen verrattuna. Ainoastaan Israelissa koulutusmenojen bkt-osuus laski.

Koulutusmenot oppilasta kohden kasvoivat OECD-maissa

Perus- ja keskiasteen opetuksen menot oppilasta kohden kasvoivat keskimäärin 15 prosenttia vuosina 2005–2009. Suurin kasvu oli Slovakiassa, Puolassa, Virossa ja Etelä-Koreassa, joissa oppilaskohtaiset menot kasvoivat yli kolmanneksella.

Vielä nopeammin menot kasvoivat Brasiliassa ja Venäjällä, joissa menot nousivat yli puolella. Unkarissa ja Meksikossa menot supistuivat, ja pysyivät Islannissa ennallaan. Menot kasvoivat kaikissa muissa niistä OECD-maista, joista tietoja saatiin. Suomessa kasvu oli kahdeksan prosenttia eli keskimääräistä vähäisempää.

Suomessa korkea-asteen koulutuksessa menojen kasvu oli hieman nopeampaa kuin OECD:ssä keskimäärin. Korkea-asteen menot kasvoivat opiskelijaa kohden 15 prosenttia vuosina 2005–2009, kun OECD-maiden keskimääräinen kasvu oli 9 prosenttia. Suurin kasvu oli Viron 51 prosenttia ja Irlannin 36 prosenttia. Islannissa, Israelissa, Itävallassa, Sveitsissä ja Yhdysvalloissa menot supistuivat.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 7.6.2013

Jaa