Yritykset tuottavat valtaosan arvonlisäyksestä

  1. Yritysmäistä toimintaa kaikilla sektoreilla
  2. Palvelualan yritykset tuottavat yli kolmanneksen bkt:sta
  3. Energiahuolto tuottoisa ala

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Olli Savela on kansantalouden tilinpidon asiantuntija. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 7/2012.

Yritykset tuottavat yli 60 prosenttia Suomen kansantalouden bruttoarvonlisäyksestä. Taantuma-aikoina yritysten osuus on tilapäisesti pienentynyt. Suurimmillaan osuus oli 68 prosenttia vuosituhannen vaihteessa.
______________________

Kansantalouden tilinpidossa Suomen kansantalous jaetaan viiden pääsektorin kesken sen mukaan, minkä tyyppinen yksikkö tekee päätöksiä taloudenhoidosta. Suurimmat sektorit ovat yritykset, julkisyhteisöt ja kotitaloudet.

Yritykset on jaettu edelleen kahteen pääluokkaan: varsinaisiin yrityksiin sekä rahoitus- ja vakuutuslaitoksiin, koska niiden tehtävä kansantaloudessa on hieman erilainen.

Viides pääsektori sisältää kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, kuten järjestöt, seurakunnat ja säätiöt.

Kuvio 1 kertoo, mitkä ovat eri pääsektoreiden osuudet Suomen kansantaloudessa tuotetusta arvonlisäyksestä eli bruttokansantuotteesta. Yritykset ovat pitkään tuottaneet runsaat 60 prosenttia kansantalouden arvonlisäyksestä, rahoitus- ja vakuutuslaitokset noin 3 prosenttia. Julkisyhteisöjen osuus on nykyään vajaat 20 prosenttia, kotitalouksien noin 14 prosenttia ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen noin 3 prosenttia.

Pitkällä aikavälillä yritysten ja kotitalouksien osuus on hieman pienentynyt ja muiden sektoreiden osuus vastaavasti kasvanut. Mitään radikaaleja muutoksia ei kuitenkaan ole tapahtunut tarkastelujaksolla vuoden 1975 jälkeen. Eritoten lama- ja taantuma-aikoina yritysten osuus on tilapäisesti pienentynyt ja julkisyhteisöjen osuus kasvanut.

Kuvio 1. Eri sektoreiden osuudet bruttoarvonlisäyksestä

* ennakkotieto, lähde: Kansantalouden tilinpito. Tilastokeskus

Yritysmäistä toimintaa kaikilla sektoreilla

Yritysmäistä toimintaa harjoitetaan kaikilla viidellä pääsektorilla, mutta pääasiassa se keskittyy kolmelle sektorille: yrityksiin, rahoitus- ja vakuutuslaitoksiin sekä kotitalouksiin.

Yrityssektorin käsite on tilinpidossa melko laaja. Se kattaa yksityisten yritysten lisäksi julkisomisteiset yhtiöt ja myös julkiset liikelaitokset silloin, kun ne toimivat markkinoilla. Esimerkkejä näistä ovat Metsähallitus ja Senaatti-kiinteistöt sekä kuntien energia-, vesi-, liikenne- ja satamalaitokset. Myös yrityksiä palvelevat, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt kuten toimialaliitot luetaan yrityksiin.

Rahoitus- ja vakuutuslaitoksiin luetaan myös Suomen Pankki. Toisaalta niihin ei lueta yksityisiä työeläkeyhtiöitä. Ne luetaan Suomessa julkisyhteisöihin, koska työeläkejärjestelmämme on luonteeltaan kollektiivinen ja eläkerahastoihin kerätyt maksut ovat veronluonteisia pakollisia maksuja.

Myös kotitaloudet harjoittavat yritysmäistä toimintaa, mutta suurin osa niiden luomasta arvonlisäyksestä ei synny yritysmäisestä toiminnasta. Noin puolet kotitalouksien arvonlisäyksestä on laskennallista arvonlisäystä omistusasunnossa asumisesta. Myöskään omatoimista rakentamista tai omaan käyttöön tapahtuvaa kalastusta, metsästystä, marjojen ja sienten poimintaa ei voi pitää kovin yritysmäisenä toimintana, mutta nekin luovat arvonlisäystä kansantaloudessa.

Niin sanotut henkilöyhtiöt eli kommandiittiyhtiöt ja avoimet yhtiöt luetaan yrityksiin. Sen sijaan yksittäiset ammatinharjoittajat yrittäjinä kuuluvat kansantalouden tilinpidossa joko yrityssektoriin tai kotitaloussektoriin. Jos ammatinharjoittaja ei työllistä itsensä lisäksi ketään muuta kokoaikaisesti, hänet luetaan kotitaloussektoriin, muussa tapauksessa yrityssektoriin. Poikkeus ovat maanviljelijät, jotka luetaan kotitalouksiin, vaikka he työllistäisivät useampia henkilöitä.

Tarkastelen tässä artikkelissa tarkemmin tilinpidon yrityssektoria ja rahoitus- ja vakuutuslaitoksia. Siten yritysmäisestä toiminnasta lähinnä yksin työskentelevät ammatinharjoittajat jäävät yrityssektorin ja tämän tarkastelun ulkopuolelle, samoin työeläkerahastot.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 22.10.2012

Jaa