Suuret ikäluokat eläkeiässä

  1. Suuret ikäluokat ovat pienentyneet
  2. Suuret ikäluokat lähtivät kotiseudultaan koulutuksen ja työn perään
  3. Suurista ikäluokista suurin osa on eläkkeellä
  4. Koulutus pitää työelämässä mukana pidempään
  5. Suuret ikäluokat työskentelevät pidempään kuin edellinen sukupolvi
  6. Suuret ikäluokat ovat viivästyttäneet eläkepommia

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittajat: Airi Pajunen on suunnittelija ja Kaija Ruotsalainen tilastopäällikkö Tilastokeskuksen Henkilötilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 1/2012.

Vuosina 1945–1949 Suomessa syntyi vuosittain yli 100 000 lasta. Tähän päivään mennessä nämä suuret ikäluokat ovat kuitenkin pienentyneet. Lapsikuolleisuus oli ikäluokkien syntymäaikaan nykyistä suurempaa, ja 1960-luvun lopulla moni muutti Ruotsiin. Viime aikoina myös ikäluokan kuolleisuus on alkanut lisääntyä. Suuret ikäluokat ovat työskennelleet edeltäjiään pitempään, vaikka nykyisin suuri osa on jo eläkkeellä.

Suurista ikäluokista on puhuttu ja kirjoitettu paljon eri yhteyksissä. On kiinnitetty huomiota suurten ikäluokkien muuttoon maalta kaupunkeihin ja Ruotsiin ja siihen, miten suuret ikäluokat ovat rakentaneet Suomen. Nykyisin keskustellaan suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisestä ja sen aiheuttamasta työvoimapulasta ja tulevasta hoivapalvelujen kasvun tarpeesta. Suuret ikäluokat ovat olleet monesti tutkimuksen kohteena (esim. Karisto 2005). Myös Hyvinvointikatsaus-lehden vuoden 2002 ensimmäinen numero käsitteli suuria ikäluokkia.

Tässä artikkelissa pohdimme tilastojen avulla, ovatko suuret ikäluokat vielä suuria vai ovatko rivit jo harvenneet. Tarkastelemme myös suurten ikäluokkien maantieteellistä liikkuvuutta varhaislapsuudesta aikuisikään. Lisäksi etsimme vastausta myös siihen, kuinka moni on pysynyt työelämässä mukana ja kuinka moni jäänyt eläkkeelle. Mitä suuret ikäluokat tekevät eläkeiän kynnyksellä?

Suuret ikäluokat ovat pienentyneet

Usein suurilla ikäluokilla tarkoitetaan sotien jälkeen syntyneitä ikäluokkia. Sotien jälkeen syntyvyys nousi nopeasti korkealle tasolle: vuoden 1945 elokuussa syntyi jo huomattavasti enemmän lapsia kuin aiempina kuukausina, ja siitä lähtien hedelmällisyys pysyi uusiutumistason yläpuolella aina vuoteen 1969 saakka. Joskus suuret ikäluokat laajennetaan tarkoittamaan jopa 1960-luvun alkupuolella syntyneitä. (Nieminen 2005.) Useimmiten, ja myös tässä artikkelissa, suurina ikäluokkina pidetään kuitenkin juuri vuosina 1945–1949 syntyneitä. Tuolloin syntyi vuosittain yli 100 000 lasta.

Suuret ikäluokat ovat nykyisin huomattavasti pienempiä kuin syntymänsä aikoihin. Vuoden 2010 loppuun mennessä suuret ikäluokat ovat pienentyneet lähes 130 000 hengellä alkuperäisestä noin 520 000 hengestä (kuvio 1). Seuraavat ikäluokat ovat lähes yhtä suuria aina 1960-luvun alkupuolella syntyneisiin saakka. Sotien jälkeen vuosina 1945–1949 syntyi 113 000 lasta enemmän kuin 1960-luvun viitenä ensimmäisenä vuotena, mutta tähän päivään mennessä suuriin ikäluokkiin kuuluvia on vain 15 000 enemmän. Tämä ikäluokka näkyy kuitenkin edelleen ikäpyramidin pullistumana, koska edeltävät ikäluokat ovat sota-ajan alhaisen syntyvyyden vuoksi erittäin pieniä.

Kuvio 1. Väestö pääasiallisen toiminnan ja syntymävuoden mukaan vuonna 2010 sekä vuosittain syntyneiden määrä.

Lähde: Tilastokeskus. Työssäkäynti- ja väestötilastot.

Ikäluokkien kokoon vaikuttaa syntyvyyden lisäksi kuolleisuus ja muuttoliike. Vielä 1940-luvun lopulla lapsikuolleisuus oli nykyiseen verrattuna suurta: ensimmäisen elinvuoden aikana kuoli 5 000–6 000 lasta, kun nykyisin alle yksivuotiaana kuolee alle 200 lasta. Vuosina 1945–1949 syntyi yhteensä 521 000 lasta. Vuonna 1949 alle viisivuotiaita oli Suomessa 498 000, joten viiden vuoden aikana tuo ikäluokka pieneni reilulla 20 000 lapsella. Lapsikuolleisuus pienensi ikäluokkia vielä seuraavillakin vuosikymmenillä. Vuosina 1965–1969 suuret ikäluokat pienenivät lähes 33 000 hengellä etenkin maastamuuton seurauksena. Vuosikymmenen lopussa ikäluokasta oli jäljellä enää 86 prosenttia eli yhteensä 72 000 oli kuollut tai muuttanut maasta.

Tähän mennessä maastamuutto on pienentänyt eniten suuria ikäluokkia. Se verotti joukkoa 1960- ja 1970-luvuilla yhteensä lähes 50 000 henkilöllä. Suuri osa lähti siirtolaisina Ruotsiin. Tämän jälkeen ikäluokan koko pysyi melko vakaana, ja vasta viime vuosina se on alkanut pienentyä kuolleisuudesta johtuen. Nuorempia ikäluokkia on puolestaan kasvattanut maahanmuutto. Kaikissa vuoden 1970 jälkeen syntyneissä ikäluokissa oli vuoden 2010 lopussa enemmän henkilöitä kuin niihin oli kunakin vuonna syntynyt.

 Vaikka kuolleisuus pienentää suuria ikäluokkia vuosi vuodelta yhä enemmän, vielä vuonna 2030 suuriin ikäluokkiin kuuluvia arvioidaan olevan elossa yli puolet syntyneistä eli noin 272 000. Suurten ikäluokkien elinajanodotteet (pojat 58,4 ja tytöt 65,8 vuotta) olivat aikanaan nykyisiä huomattavasti alhaisempia. Jos kuolleisuus olisi säilynyt 1940-luvun lopun tasolla, puolet syntyneistä pojista olisi kuollut vuoteen 2006 mennessä ja puolet syntyneistä tytöistä kuolisi vuoteen 2014 mennessä.

Vuoden 2009 väestöennusteen mukaan suuret ikäluokat ovat vielä toistaiseksi hieman suurempia kuin seuraavat 5-vuotisikäkohortit, mutta jo vuonna 2015 nuoremmat ikäluokat aina 1960-luvun puoliväliin syntyneisiin saakka ovat yhtä suuria kuin suuret ikäluokat (kuvio 2). Väestöennusteen mukaan Suomen väestörakenne muuttuu merkittävästi vuoteen 2040 mennessä. Suurten ikäluokkien vaikutus on tuolloin jo hävinnyt, ja kaikki ikäluokat 60-vuotiaista alaspäin alkavat olla samansuuruisia, joskin syntyvät ikäluokat ovat edeltäjiänsä pienempiä. (Kuvio 3.)

Kuvio 2. Väestön määrä syntymäkohorteittain väestöennusteen 2009 mukaan vuosina 2010–2040.

Lähde: Tilastokeskus. Väestöennuste 2009.

Kuvio 3. Väestö iän mukaan 5-vuotisikäryhmittäin väestöennusteen mukaan 2010 ja 2040.

Lähde: Tilastokeskus. Väestöennuste 2009.

Seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana Suomen väestörakenne muuttuu ennusteiden mukaan merkittävästi. Vuoden 2009 väestöennusteen mukaan 65 vuotta täyttäneitä on vuonna 2030 jo 26 prosenttia väestöstä, kun vastaava väestöosuus vuoden 2010 lopussa oli 17,5 prosenttia.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 12.3.2012

Jaa