Puhelimen ja netin yhteiskäyttö tiedonkeruussa sopii parhaiten hyvin koulutetuille

  1. Yksivaiheisen nettitiedonkeruun vastausosuus 18 prosenttia
  2. Yhdistelmäkeruussa vain neljännes vastasi netissä
  3. Puhelin- ja nettikeruun yhdistelmässä suurempi kato kuin puhelinkeruussa
  4. Hyvä koulutus lisää vastaamishalua
  5. Tulokset avaavat tietä uusille tiedonkeruutavoille

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Pertti Taskinen on yliaktuaari Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 4/2011.

Tilastokeskus on kerännyt Kuluttajabarometrin tiedot puhelinhaastatteluna vuodesta 1987 alkaen. Vuoden 2011 maaliskuussa tehtiin kokeilu, jossa tietoja kerättiin myös nettilomakkeella. Puhelimen ja netin yhdistelmällä ei saatu enemmän vastaajia kuin pelkällä puhelimella. Vastausosuudet vaihtelivat muun muassa koulutustason mukaan.

Useiden menetelmien käyttö surveytiedonkeruussa on herättänyt keskustelua viime vuosina. Erilaisia tiedonkeruutapoja voidaan käyttää joko yhtä aikaa (concurrent), peräkkäisesti (sequential) tai erilaisina yhdistelminä (mixed mode).

Tilastokeskus kokeili Kuluttajabarometrin tiedonkeruussa yhdistelmäkeruuta vuoden 2011 maaliskuussa. Keruu alkoi nettitutkimuksena, mutta myöhemmin otettiin käyttöön puhelinkeruu niiden osalta, jotka eivät vastanneet netissä. Tarkastelen artikkelissani sitä, kuinka suuria vastausosuuksia nämä keruutavat tuottivat. Menetelmien vaikutusta vastaustuloksiin käsitellään toisessa ensi vuonna ilmestyvässä artikkelissa (Simpanen 2012).

Millarin ja Dillmanin (2011) tutkimuksessa pelkkä nettivastaaminen tuotti heikomman tuloksen kuin yhdistelmätiedonkeruu. Suurin vastausosuus saatiin internetkeruussa, jossa vastaajat saivat sähköpostitse kutsun osallistua tutkimukseen. Tämänkaltaisen tutkimuskutsun käytön edellytys on sellainen tutkimuksen perusjoukko, johon kuuluvien kohdehenkilöiden meiliosoitteet ovat saatavilla (esim. opiskelijarekisteri).

Paneelitutkimuksissa sähköpostikutsua voidaan hyödyntää siten, että vastaajalta pyydetään ensimmäisellä haastattelukerralla sähköpostiosoite. Koska Kuluttajabarometrissä on kuukausittain vaihtuva otos, ei sähköpostikutsun lähettäminen ole mahdollista. – Sähköpostikutsuun perustuvan metodin soveltaminen koko väestöä edustavaan ei-paneelityyppiseen otokseen ei todennäköisesti ole vielä pitkään aikaan mahdollista.

Hollannissa tehdyssä European Social Survey -tutkimuksen yhdistelmäkeruukokeilussa rinnakkaisen ja peräkkäisen keruutavan välillä ei ollut kovin suurta eroa koko otoksen vastausosuuksissa. Sen sijaan iän ja sukupuolen suhteen vastaamistavat tuottivat tilastollisesti merkitseviä eroja. (Revilla 2010.)

Yksivaiheisen nettitiedonkeruun vastausosuus 18 prosenttia

Kuluttajabarometrin kokeilututkimuksen otos oli 4 000, ja se jaettiin kahteen osaan: 2 630 sai vain nettivastaamismahdollisuuden ja 1 370 sai mahdollisuuden vastata myös puhelimitse. Viimeksi mainitussa ryhmässä oli vain sellaisia, joille löytyi puhelinnumero helposti. Otoshenkilöille lähetettiin tutkimuksesta kertova kirje, ja tässä tapauksessa se sisälsi kirjautumistunnukset nettilomaketta varten.

Tiedonkeruukokeilun nettivastaajien osuus brutto-otoksesta oli ennakko-odotusten mukaisesti alhainen eli noin 18 prosenttia. Muistutuskirje vaikutti tuloksiin: Vastausosuus oli 22 prosenttiyksikköä niiden joukossa, jotka saivat muistutuskirjeen. Vain peruskirjeen saaneiden vastausosuus oli 15 prosenttia. Nämä luvut koskevat niitä otoshenkilöitä, joihin puhelinhaastattelija ei ottanut yhteyttä.

Suurin osa nettivastauksista saatiin nopeasti. Kun tutkimuksen saatekirje oli tullut perille, vastauksia saatiin ensimmäisenä keruupäivänä netissä noin 150. Sitten määrä alkoi vähentyä jyrkästi, ja neljäntenä tiedonkeruupäivänä lomakkeen täytti enää noin 30. Muistutuskirjeen saapuessa yhden päivän tulos oli 90, mutta sen jälkeen vastaajien määrä ensin romahti ja väheni sitten hitaasti nettilomakkeen sulkemiseen saakka.

Nettilomakkeen täyttämisen aloittaneista 3,7 prosenttia keskeytti täyttämisen. Keskeyttäneitä ei pyydetty kertomaan keskeyttämisen syitä, mutta lomakkeen kokonaan täyttäneillä oli mahdollisuus kirjoittaa vapaamuotoinen palaute. Suurin osa palautteesta oli myönteistä. Palautteen mukaan parantamisen varaa on niin tutkimuksen toteutuksessa kuin sisällössäkin; vastaajat eivät kuitenkaan kertoneet lomakkeen täyttöön liittyvistä teknisistä ongelmista.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 12.3.2012

Jaa