Tilastolliset ja uutistotuudet

  1. Tiedemies epäilee yllättäviä tuloksia...
  2. ...toimittaja hakee niitä
  3. Median kuluttajalla on metsästäjän vaistot
  4. Avoimen datan tulkinnassa on riskinsä

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Jussi Melkas työskentelee kehittämispäällikkönä Tilastokeskuksessa. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 7/2011.

Viime keväänä WHO:n syöpätutkimustoimiston asiantuntijaryhmä päätti luokitella kännykän sellaisten tuotteiden ryhmään, jotka voivat mahdollisesti aiheuttaa aivosyöpää. Päätös herätti melkoista huomiota, ja moni tulkitsi uutisen kertovan, että kännykän aiheuttama säteily on vaarallista.

Ihan tästä ei ollut kysymys. WHO:n käyttämässä luokituksessa mahdollista syöpävaaraa suuremmat riskit ovat todennäköinen syöpäriski ja varma tieto syöpävaarasta. Asiantuntijaryhmä oli tullut johtopäätökseen siitä, että kännykän ja aivosyövän yhteydestä on jotakin näyttöä, mutta ei ole riittävästi tietoa siitä, mistä yhteys voisi johtua. Yhteyden takana voi olla esimerkiksi jokin kolmas tekijä. Ainakaan sitä, että kännykkä ei aiheuta syöpää, ei voida varmuudella todeta.

Asiantuntijaryhmä ei myöskään sanonut mitään siitä, kuinka voimakas kännykän ja aivosyövän välinen yhteys voisi olla. Todennäköisesti yhteys olisi melko heikko, toisin sanoen syövän riski olisi hyvin vähäinen.

Johtopäätöksestä revittiin monenlaisia otsikoita ympäri maailmaa. Iltapäivälehtityyppinen media herkutteli riskillä: "Kännykkä voi aiheuttaa syöpää". Päätöksen seurauksena vaadittiin rajoituksia lasten kännykän käyttöön. Puhelinalaa lähellä olevissa lehdissä taas asetettiin asiantuntijoiden työ kyseenalaiseksi: "Teollisuus tyrmää tappajapuhelinraportin: mitään ongelmia ei ole havaittu".

Riippuen lähestymistavasta kännykän riskejä valotettiin eri tavoin kertomalla, mitä muita aineita edellä mainitussa syöpää mahdollisesti aiheuttavien aineiden listassa on. Jos haluttiin korostaa kännykän vaarallisuutta, todettiin, että samaan ryhmään kuuluvat DDT ja pakokaasut. Ne kumpikin ovat vaarallisia aineita, mutta eivät syövän aiheuttajina. Jos taas haluttiin todistaa, ettei vaaraa oikeastaan ole, tuotiin esille, että samaan ryhmään kännykkäsäteilyn kanssa kuuluvat kahvi ja talkki.

Asiantuntijaryhmän lausunnon käsittely osoittaa tieteellisen ja uutisajattelun välisen ristiriidan. Usein kamppailun häviää tieteellinen, maltillinen ja varovainen katsantokanta.

Tiedemies epäilee yllättäviä tuloksia...

Tieteellisessä ajattelussa tiedon tuotannon menetelmien luotettavuuteen kiinnitetään paljon huomiota. Uutta tietoa verrataan aina aiempaan. Yllättäviin tuloksiin suhtaudutaan epäillen ja pyritään aina selvittämään, voisiko taustalla olla joku muu syy kuin todellinen muutos. Silloin arvioidaan muun muassa mittausmenetelmien ja sattuman vaikutusta tuloksiin.

Tässä käsitellyn aiheen kannalta tieteellinen ajattelu ja tilastoajattelu ovat jokseenkin yhdenmukaisia. Esimerkiksi Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat pitkälti samoja kuin tieteelle asetetut kriteerit. Ne painottavat muun muassa tiedon luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta.

Myös satunnaisuuden merkitystä korostetaan niin tieteessä kuin tilastotuotannossakin. Parhaitenkin laadittu tutkimus tai tilasto voi tuottaa harhaisia tuloksia sattumalta.

WHO:n työryhmän ratkaisu on tyylipuhdas esimerkki tieteellisestä ajattelusta ja tulosten tulkinnasta. Syövän mahdollisuutta ei rajattu pois, mutta ei myöskään vahvistettu.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 1.11.2011

Jaa